SOS-LAPSIKYLISSÄ KASVANEIDEN ELÄMÄNTILANNE VÄESTÖTASON MUKAINEN
Jälkiseurantatutkimuksen tulokset osoittavat, että SOS-lapsikylässä kasvaneiden elämäntilanne lapsikylän jälkeen on pääosin samanlainen kuin väestötasolla yleensä. Tutkimuksessa kartoitettiin SOS-lapsikylissä kasvaneiden 22–51 -vuotiaiden nykyistä elämäntilannetta ja kokemuksia lapsikylistä.
SOS-lapsikylistä itsenäistyneiden tai siellä osan lapsuudestaan kasvaneiden elämäntilanne ei poikkea muusta väestöstä: lapsikyläaineistossa koulutusta, työllisyyttä ja sairastavuutta kuvaavat tunnusluvut vastaavat väestötietoja tarkasteluajanjaksolla. Tulos on merkittävä, sillä tyypillisesti lastensuojelutaustaiset aikuiset ovat koulutuksen keskeyttämisen ja työttömyyden riskiryhmää.
”Kodin ulkopuolelle sijoittaminen on aina poikkeuksellinen tilanne ja siten erityinen mielenkiinto suuntautuu siihen, miten poikkeuksellisessa tilanteessa lapsuutensa viettäneet ovat itsenäistyneet ja siirtyneet osaksi yhteiskuntaa”, sanoo psykologi Hillevi Westman SOS-lapsikyläyhdistyksestä.
”Sekä kotimaisen että kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella lastensuojelusijoitus määrittyy kehityksen riskitekijäksi”, toteaa Westman. ”Erilaiset sijoituksen taustatekijät sekä sijoitukseen liittyvät tekijät ovat merkittäviä myöhemmän elämäntilanteen ennustajia. SOS-lapsikyläyhdistys on yksi toimija sijaishuollon kentällä, ja sen keskeinen toimintaidea on kodinomaisuuden rakentaminen.”
Seuranta-aineistosta nousee esiin myös yksittäisiä poikkeamia väestötason tiedoista. Lapsikyläaineiston naiset ovat väestötasoa useammin saaneet lapsia alle 20-vuotiaana. Tämä on eräs perinteisiä, lastensuojelutaustaan liitettyjä riskitekijöitä, joskin käsitys varhaisen äitiyden merkityksestä on jossain määrin muuttunut. Toinen väestötasosta eroava seikka on pienituloisten osuus.
SOS-lapsikyliin liittyvien kokemuskysymysten kautta piirtyy kuva valtaosin tyytyväisestä joukosta: useimmille vastanneille lapsikylä oli ollut hyvä paikka asua. Keskeinen esitetty kritiikki kohdistuu lapsikylävanhempien valintaan sekä kyseisten kasvattajien vaihtuvuuteen. Kokemukset SOS-lapsikylien suhteista ympäröivään yhteiskuntaan jakautuivat.
Tuloksista yleisen tason suuntaviivoja
Tutkimusta varten haastateltiin 52 SOS-lapsikylissä kasvanutta henkilöä. Osuus on noin 13 prosenttia kaikista lapsikylissä kasvaneista. Tulokset antavat yleisellä tasolla suuntaviivoja SOS-lapsikylissä kasvaneiden henkilöiden kokemuksista ja myöhemmästä elämäntilanteesta.
Lisätietoja:
Psykologi Hillevi Westman
SOS-Lapsikylä ry
Puh. 09 5404 8817 tai 040 559 0903