Järjestöbarometri 2013: Kuntoutukseen pääsy kiven alla

Kuntoutusjärjestelmässä on kuntoutujan kannalta pahoja puutteita, arvioivat järjestöjen kuntoutusammattilaiset sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön SOSTEn Järjestöbarometrissa. Kuntoutuksen saatavuudessa on alueellisia eroja, hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekoa laiminlyödään ja kuntoutukseen pääsy on liian vaikeaa.

Järjestöjen kuntoutuspäälliköiden mukaan kuntoutusjärjestelmä ei toimi. Selvä enemmistö on sitä mieltä, että kuntoutuksen saatavuudessa on alueellisia eroja, lakisääteisten hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekoa laiminlyödään ja kuntoutukseen pääsy on liian vaikeaa.

Vain 28 % arvioi, että kuntoutukseen hakeutuvat sitä eniten tarvitsevat ja 21 %:n mielestä kuntoutukseen pääsevät ne, jotka sitä eniten tarvitsevat. 5 %:n mielestä kuntoutuksen jatkuvuus toteutuu hyvin.

- Tulosten mukaan kuntoutukseen pääsyä ei ohjaa pelkkä kuntoutuksen tarve, vaan mitä suurimmassa määrin myös kyky hakeutua palvelujen piiriin. Tilanne on epäoikeudenmukainen, toteaa pääsihteeri Vertti Kiukas SOSTEsta.

- Oikea-aikaisella kuntoutuksella voidaan merkittävästi parantaa ihmisten työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä peruuttamattomien haittojen syntyminen. Inhimillisesti katsoen se on välttämätöntä ja taloudellisestikin yhteiskunnalle erittäin järkevä investointi, Kiukas sanoo.

Kilpailutus tuottaa ongelmia

Järjestöjen mukaan niiden edustamien asiakasryhmien pääsy kuntoutukseen on vaikeutunut viidessä vuodessa. Eniten on vaikeutunut pääsy sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kustantamaan kuntoutukseen sekä Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen.

Esimerkiksi Kelan ostamaa kuntoutusta säätelevät Kelan omat standardit, joiden perusteella kuntoutuksen tuottajia kilpailutetaan. Järjestöjen mukaan standardit eivät huomioi riittävästi eri sairaus- ja vammaryhmien erityistarpeita.

- Kelan nykyisissä standardeissa on kuntoutujan näkökulmasta paljon laatua koskevia puutteita. Kilpailutuksissa hinta ratkaisee, eikä palvelun laadulle ja sen tuottajien kokemukselle anneta riittävää arvoa. Jopa sopimusosaaminen saattaa ratkaista sisältöosaamisen sijaan, Vertti Kiukas toteaa.

Kuntoutustakuu voimaan, järjestelmä kokonaisremonttiin

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat tehneet sosiaali- ja terveysministeriölle aloitteen kuntoutuksen ongelmien korjaamiseksi. Järjestöjen mielestä kuntoutukseen pääsy on turvattava kuntoutustakuulla.

- On sovittava kohtuullinen määräaika, jonka puitteissa ihminen pääsee kuntoutustarpeen arviointiin ja sen jälkeen tarvittaessa kuntoutukseen, pääsihteeri Vertti Kiukas tiivistää.

Lisäksi järjestöt patistavat kuntoutuksen kokonaisuudistukseen. Nykyisessä eri järjestäjien, rahoittajien ja palveluntuottajien pirstaleisessa järjestelmässä yksilön kuntoutusprosessi katkeaa, kun rahoittaja tai vastuutaho vaihtuu.

- Asiakkaan tarpeet ja monimutkainen järjestelmä eivät kohtaa, ja kuntoutuksen hankintamenettely on vaarantanut kuntoutuksen laatua. Ongelmat on tunnistettu jo nykyisessä hallitusohjelmassa, joten järjestelmän remontoinnin voi aloittaa sen lupausten täyttämisellä, Kiukas toteaa.

Lisätietoja:

tutkija Tyyne Hakkarainen, SOSTE, puh. 050 574 2544, tyyne.hakkarainen@soste.fi
pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE, puh. 040 592 4287, vertti.kiukas@soste.fi

Järjestöbarometri 2013 on kahdeksas vuosittainen tutkimus sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta. Kuntoutusta koskeviin barometrikysymyksiin vastasivat tänä vuonna järjestöjen kuntoutuspäälliköt sekä järjestöjohtajat. Järjestöbarometrin toteuttaa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 200 alan järjestöä ja yhteisöä. www.soste.fi

Miten kuntoutus toimii Suomessa järjestöjen mielestä?

• 89 %: kuntoutuksen saatavuudessa on alueellisia eroja
• 82 %: hakijoilla ei ole riittävästi tietoa kuntoutuksesta
• 73 %: hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekoa laiminlyödään

• 79 %: Kela ei tee riittävästi yhteistyötä kuntoutuksen standardien laatimisessa oman järjestöni kanssa
• 79 %: ei ole perusteita nykykäytännölle, jossa vaikeavammaiset pääsevät lääkinnälliseen kuntoutukseen vain, jos he täyttävät vähintään ns. korotetun vammaistuen saamisen kriteerit
• 68 %: tämä sidos tulisi purkaa, jotta ihmiset pääsisivät kuntoutukseen ajoissa
• 64 %: Kelan kuntoutuksen standardit eivät vastaa hyvin oman järjestön edustamien ryhmien kuntoutustarpeisiin

• 64 %: kuntoutukseen pääseminen on liian vaikeaa
• 49 %: toteutunut kuntoutus on tuloksellista kuntoutujan kannalta
• 28 %: kuntoutukseen hakeutuvat ne, jotka sitä eniten tarvitsevat
• 21 %: kuntoutukseen pääsevät ne, jotka sitä eniten tarvitsevat

• 17 %: kuntoutujalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kuntoutuksensa laatuun, sisältöön ja toteuttamistapaan
• 5 %: kuntoutuksen jatkuvuus toteutuu hyvin

Järjestöt kuntoutuksen tuottajina

• Järjestöt tuottavat kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta sekä pienille että suurille väestöryhmille, kuten diabetekseen tai syöpään sairastuneille, mielenterveyskuntoutujille, kuurosokeille, aivovamman saaneille ja monille muille.
• Järjestöillä on asiantuntemusta varsinkin erityisryhmien kuntoutuksesta, eikä julkinen sektori pysty tarjoamaan erityisryhmille kaikkia kuntoutuspalveluja.
• Yksi järjestöjen tuottaman kuntoutuksen erityispiirre on vertaistuki, joka auttaa ehkäisemään syrjäytymistä. Moni järjestö tuottaa kuntoutuspalveluja tavoittelematta taloudellista voittoa.

• Järjestöt tarjoavat tietoa muiden tuottamasta kuntoutuksesta, kuntoutukseen hakeutumisesta ja kuntoutuspalveluista.
• Järjestöt ovat yrityksiä suurempi kuntoutuksen tuottaja henkilöstön ja toimipaikkojen määrällä mitattuna.
• 2011 järjestöillä oli 52 kuntoutuslaitosta, joissa työskenteli yli 2800 henkilöä. Yrityksillä oli 35 kuntoutuslaitosta, joissa työskenteli hieman alle 1600 henkilöä.
• Järjestöbarometrin kyselyyn vastanneet järjestöt tuottivat kuntoutusta viime vuonna hieman alle 300 miljoonalla eurolla. Järjestöt tuottavat kuntoutusta myös muualla kuin omissa kuntoutuslaitoksissaan.

Avainsanat: