Päihde- ja mielenterveyspäivät 2013: Kohti kunnallista alkoholipolitiikkaa

Alkoholipolitiikka on perinteisesti ollut valtio- ja keskusjohtoista. Alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä on nyt mahdollisuus luoda työkaluja myös paikallis- eli kuntatason alkoholipolitiikalle, totesi hallitusneuvos Ismo Tuominen XX Valtakunnallisilla Päihde- ja mielenterveyspäivillä tänään.

Alkoholilainsäädännön uudistusta Valtakunnallisilla Päihde- ja mielenterveyspäivillä esitellyt hallitusneuvos Ismo Tuominen sosiaali- ja terveysministeriöstä olisi valmis esittämään kunnille entistä konkreettisempia työkaluja päättää alkoholipolitiikasta paikallistasolla.

”Lupaviranomaisia kunnista ei pidä tehdä. Sen sijaan kunnat voisivat jatkossa esimerkiksi päättää, mitkä ovat anniskelun jatkoajat joko koko kunnan tai jonkin kunnanosan alueella tai onko kunnassa alkoholinkäytöltä kokonaan rauhoitettuja puistoalueita”, Tuominen pohti.

”Tällä tavalla alkoholipoliittinen keskustelu voitaisiin käydä siellä, missä päätösten vaikutukset näkyvät”, hän totesi.

STM:n saamissa lausunnoissa ajatusmallia kannattavat esimerkiksi sisäministeriö, poliisihallitus, Kuntaliitto, Ehkäisevän päihdetyön verkosto ja useat elinkeinojärjestöt.

Haittojen vähentämiseen on keinot, mutta halutaanko niitä käyttää?

”Vuonna 1932 säädetyn väkijuomalain periaate oli, että hyötyjä maksaa haitat eli päihdehuollon kustannukset tuli maksaa alkoholiveron tuotolla”, totesi pääsihteeri Vertti Kiukas sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöstä SOSTEsta.

”Periaate on sittemmin purettu. Nyt valtio kerää tulot ja kunnat maksavat kulut. Verotusta ohjaa tulojen, ei yhteiskunnan kokonaisedun maksimointi.”

Kiukas muistutti, että alkoholin kulutus on kasvanut saman ajan, yli 50 vuotta, kuin suomalaista alkoholipolitiikkaa on vapautettu. Muualla maailmassa säätelyä kiristetään.

”Vaikka viime vuosina Suomessa on menty päinvastaiseen suuntaan, tutkimuksista tiedetään kyllä, miten alkoholin kulutusta ja haittoja voidaan vähentää. Korotetaan hintaa, vähennetään saatavuutta, suitsitaan mainontaa, valistetaan ja pidetään huolta päihdepalveluista”, Kiukas sanoi.

Lisätietoja:
hallitusneuvos Ismo Tuominen, STM, puh. 029 516 3341
pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE, puh. 040 5924 287

Seuraa tapahtumaa Twitterissä:
#pamipaivat

Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät järjestetään 20. kerran Helsingin Messukeskuksessa 9.-10.10.2013. Päivillä on mukana yli 1000 päihde- ja mielenterveysalan ammattilaista eri puolilta Suomea. Tapahtuman järjestää sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE yhdessä monipuolisen asiantuntija- ja yhteistyökumppaneiden ryhmän kanssa.

Alkoholilain kokonaisuudistuksen tavoitteet

• Alkoholin aiheuttamat haitat vähenevät merkittävästi kaikissa väestöryhmissä.
• Alkoholin kokonaiskulutus alenee alle kahdeksaan litraan 100-prosenttista alkoholia asukasta kohti.
• Alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin vuosittain kuolleiden määrä vähenee vuoden 2011 noin 1900:sta vähintään 800:lla vuoteen 2025 mennessä.
• Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan ensimmäisen kerran vuonna 2020.

Alkoholin käyttö ja kustannukset

• Noin 8 prosenttia miehistä ja 5 prosenttia naisista voidaan laskea alkoholin suurkuluttajiksi (yht. noin 250 000)
• Alkoholin aiheuttamat haittakustannukset Euroopassa noin 1,3 % bruttokansantuotteesta.
• Suomessa alkoholinkäyttö aiheuttaa julkiselle sektorille n. miljardin euron välittömät haittakustannukset.

Syitä kulutuksen ja haittojen kasvuun

• Elintason nousu, sukupuolten tasa-arvo, vapaa-ajan lisääntyminen, kaupungistuminen.
• Saatavuutta vapautettu poliittisilla päätöksillä, joiden vaikutuksista ei ole riittävästi arvioitu.
• Vähittäismyyntiaikoja on lisätty.
• Jatkoaikalupien määrä on noussut 1980-luvun lopun 35 ravintolasta nykyiseen 1100:aan.
• Kauppojen sunnuntaiaukiolo.
• Kauppojen myymän alkoholin määrä on lähes kaksinkertaistunut.
• Alkoholijuomien hintataso on ostovoimaan nähden halvempi kuin 2000-luvun alussa.

Avainsanat: