Toimeentulotuen siirto Kelaan saa kannatusta
Perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan kannattavat niin kansalaiset kuin kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat ja Kelan toimistojen johtajat, ilmenee Kelan ja sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTEn tuoreista selvityksistä. Myös käytännön kokemukset Vantaan kaupungin ja Kelan palveluyhteistyöstä ovat myönteisiä.
Kela selvitti kansalaisten näkemyksiä perustoimeentulotuen maksatuksen siirrosta kunnilta Kelan hoidettavaksi. Tulosten mukaan 67 % on Kela-siirron kannalla, 16 % pitäisi sen edelleen kuntien tehtävänä ja 17 % vastanneista ei osannut muodostaa kantaansa.
Enemmistö suomalaisista arvioi, että Kela-siirron myötä asiakkaan oikeudet toteutuisivat paremmin ja tasa-arvoisemmin. 69 % vastanneista pitää todennäköisenä, että asiakas saisi varmemmin myös muut etuudet, joihin hän on oikeutettu. Lisäksi 62 % arvioi, että kansalaisten välinen yhdenvertaisuus lisääntyisi ja reilu puolet (54 %) arvioi, että toimeentulotukea saisi nykyistä useampi siihen lain mukaan oikeutettu.
Ennakkotieto SOSTEn Sosiaalibarometrista kertoo, että Kela-siirtoa kannattaa 91 % Kelan toimistojen johtajista ja 68 % kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista. Siirtoa vastustaa 9 % Kelan toimistojen johtajista ja 32 % sosiaali- ja terveysjohtajista.
Vastaajien mukaan kansalaisten yhdenvertaisuus lisääntyisi ja asiakkaat saisivat varmemmin myös muut heille kuuluvat etuudet. Etenkin Kelan toimistoissa uskotaan siirron vähentävän turhaa byrokratiaa.
Toisaalta 69 % sosiaali- ja terveysjohtajista arvioi, että entistä useampi toimeentulotuen saaja jäisi vaille tarvitsemaansa sosiaalityötä. Nykyisin kirjallisen etuuskäsittelyn ilman sosiaalityöntekijän tapaamista saa kunnissa keskimäärin 47 % toimeentulotuen asiakkaista, mutta osuus vaihtelee kunnittain 0–95 %:iin.
Vantaan kokeilun tulokset hyviä
Vantaan kokeilussa Kelan ja sosiaalitoimen kautta asioineet toimeentulotukiasiakkaat olivat jokseenkin yhtä tyytyväisiä palveluun. Erot ryhmien välillä olivat vähäisiä, mutta Kelan kautta asioineet ovat kuitenkin selvästi tyytyväisempiä Kelan nettiasiointimahdollisuuksiin.
Enemmistö niistä asiakkaista, joilla oli mahdollisuus vertailla asiakkuusprosessin sujuvuutta Kelassa ja sosiaalitoimessa, piti Kelan palvelua parempana: nopeampana, sujuvampana, helpompana ja vähemmän byrokraattisena.
Toimeentulotukiasiakkailla on vahva kytkös erityisesti asumistuki- ja työmarkkinatukiasiakkuuden kautta Kelaan.
Hyötyä tuensaajille ja säästöä julkiselle sektorille
”Kelan arvion mukaan pystyisimme tuottamaan toimeentulotuen perusosan maksamisen pienemmillä resursseilla kuin kunnat. Kelassa on valmiina asiakkaiden tietoja, joita kuntien sosiaalitoimi joutuu erikseen pyytämään”, muistutti Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä.
”Toimeentulotuen saajien kannalta etuuksien yhteensovitus olisi helpompaa, lyhytaikaisen työn vastaanottaminen kannattavampaa ja lisäksi vältettäisiin etuuksien takaisinperintää, joka helposti romuttaa vähävaraisen talouden”, totesi SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
”Uudistus säästäisi kymmeniä miljoonia euroja hallintokuluissa, ja antaisi lisäksi kunnille mahdollisuuden suunnata sosiaalityötä sitä todella tarvitseville”, Kiukas sanoi.
Lisätietoja:
johtava tutkija, VTT Mikko Niemelä, Kelan tutkimusosasto, puh. 040 706 2750
erikoistutkija, VTL Markku Laatu, Kelan tutkimusosasto, puh. 020 634 1945
tutkija, YTM Tyyne Hakkarainen, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, puh. 050 574 2544
Miten tulokset saatiin?
- Kelan tutkimusosasto teetti tammikuussa Taloustutkimuksella puhelinhaastatteluja (N=1002), jotka edustivat 15–79-vuotiasta suomalaista väestöä.
- SOSTEn Sosiaalibarometrin lomakekyselyyn vastasi vuodenvaihteessa 67 (N=162) Kelan toimistojen johtajaa ja 121 (N=266) kuntien sosiaali- ja terveysjohtajaa.
- Vantaalla tehtiin asiakaskysely yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa lokakuussa. Haastattelukutsu lähetettiin kaikille kesä-syyskuussa Kelan Myyrmäen ja Korson toimistoissa asioineille asiakkaille, joilta löytyi puhelinnumero (N=140). Verrokkiryhmän muodosti perinteiseen tapaan sosiaaliasemilla (Myyrmäki ja Koivukylä) asioineet asiakkaat (N=112). Haastatteluun osallistui 63 Kelan ja 42 sosiaalitoimen asiakasta
Avainsanat: