Näin koronavuosi vaikutti suomalaisten näöntutkimuksessa käyntiin – optikko muistuttaa, ettei tutkimusta kannata lykätä
Koronavirus sai vuosi sitten suomalaiset vetäytymään etätöihin ja välttelemään sosiaalisia kontakteja. Vuoden aikana tapamme tehdä töitä, käydä koulua ja harrastaa ovat muuttuneet. Kontaktien välttäminen on myös vaikuttanut suomalaisten aktiivisuuteen huolehtia näöstään.
Specsaversin joulukuussa 2020 teettämässä kansalaiskyselyssä paljastui, että 40 prosenttia suomalaisista on käynyt viimeksi näöntutkimuksessa yli kaksi vuotta sitten. Vastaajista taas reilu kymmenes kertoo lykänneensä optikon näöntutkimuksessa käymistä koronan vuoksi.
– Silmistä huolehtiminen on tärkeää, sillä näkeminen vaikuttaa arjen sujuvuuteen ja elämänlaatuun. Kyselymme vastaajista yli puolet arvioivat päiväkohtaisen ruutuaikansa kasvaneen koronavuoden aikana vähintään tunnin verran. Lisääntynyt ruutuaika vaikuttaa myös silmiin ja oireilee usein esimerkiksi silmien rasittumisena ja kuivumisena, sanoo optikkoyrittäjä Sami Hämäläinen Mikkelin Specsaversilta.
Näöntutkimuksessa olisikin hyvä käydä joka toinen vuosi. Mikäli kuitenkin näössä ilmenee muutoksia, tutkimuksessa on hyvä käydä useammin.
– Näköongelmia voi toki tulla kenelle vain, mutta tiettyjen ihmisten ja ikäryhmien kohdalla riski on suurempi. Näin on esimerkiksi yli 40-vuotiailla, joiden lähisuvussa on ollut diabetesta, verenpainetautia tai glaukoomaa. Kannattaa keskustella optikon tai silmälääkärin kanssa, kuinka usein näöntutkimuksessa olisi hyvä käydä, Hämäläinen muistuttaa.
Turvallisuus otetaan myymälöissä huomioon
Specsaversin kokonaisvaltaisessa näöntutkimuksessa ei tarkastella pelkästään onko näkö heikentynyt, vaan lisäksi palveluun kuuluu aina digitaalinen silmänpohjakuvaus sekä silmänpaineenmittaus. Lisätutkimusten ansiosta optikko voi arvioida monipuolisemmin silmien terveydentilaa ja havaita varhaisia merkkejä mahdollisista vakavista sairauksista, kuten glaukoomasta ja diabeteksesta.
– Noin 20 minuuttia kestävässä näöntutkimuksessa asiakkaan näkökykyä ja silmien hyvinvointia arvioidaan erilaisten testien avulla. Niistä selviää myös, millaisista silmälaseista tai piilolinsseistä olisi apua asiakkaan näköongelmiin. Jos jatkotutkimuksille ilmenee aihetta, optikko ohjaa asiakkaan silmälääkärille, Hämäläinen kertoo.
Näöntutkimuksen alussa kartoitetaan näkemiseen liittyviä ongelmia sekä keskustellaan yleisestä terveydentilasta ja elämäntavoista.
– Monet yleisterveyttä edistävät elämäntavat ovat hyväksi myös silmien hyvinvoinnille, Hämäläinen muistuttaa.
Hämäläinen painottaa, että koronan vuoksi näöntutkimusta ei kannata lykätä, sillä asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuudesta pidetään hyvää huolta.
– Tutkimushuoneen kaikki laitteet puhdistetaan desinfioivalla puhdistusaineella jokaisen käytön jälkeen. Lisäksi desinfioimme kaikki myymälän silmä- ja aurinkolasikehykset sovituksien jälkeen.
Lisätietoja:
Lotta Holmaheikki, Senior Marketing & PR Manager, Specsavers Oy,
p. 050 520 3151, lotta.holmaheikki@specsavers.com
Specsavers Optical Group on maailman suurin yksityinen optisen alan yhtymä, jolla on yli 1 700 optikkoliikettä Iso-Britanniassa, Irlannissa, Alankomaissa, Espanjassa, Australiassa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja Uudessa-Seelannissa. Yhtymän kokonaisliikevaihto oli vuonna 2018/2019 yli 3,3 miljardia euroa. Optikot Doug ja Mary Perkins perustivat Specsaversin vuonna 1984, ja se on edelleen perheyritys. Suomessa Specsavers aloitti heinäkuussa 2007, ja ketjun suomalaisten paikallisyrittäjien omistuksessa oleva liikeverkosto kattaa koko maan. Specsaversillä on alan suurin liikekohtainen liikevaihto. Specsavers on yksi Suomen parhaista työpaikoista 2020. www.specsavers.fi
