Tutkimus: Moni nuori aikuinen kokee näkökyvyn rajoittavan elämäänsä, mutta liian harva käy näöntarkastuksessa
Specsaversin teettämä kansalaiskysely paljastaa huolestuttavan trendin: joka kolmas nuori aikuinen (34 % 18–24-vuotiaista) kokee, että heidän näkökykynsä rajoittaa tällä hetkellä heidän arkeaan, harrastuksiaan tai työtään.
Tutkimuksen mukaan 27 % 18–24-vuotiaista on havainnut kaukonäkönsä heikentyneen viimeisen vuoden aikana. Yhtä suuri osuus kertoo silmiensä tuntuvan aiempaa kuivemmilta tai ärtyneemmiltä. Erityyppiset oireet vaikuttavat valtaosaan nuorista aikuisista: vain kolmannes ikäluokasta kertoo, ettei ole havainnut mitään muutoksia näkökyvyssään tai silmissään viimeisen vuoden aikana.
Selvistä oireista huolimatta moni nuori ei ole tietoinen oikeista avunhakukeinoista: noin kolmannes (31 %) alle 25-vuotiaista aikuisista ei ole koskaan käynyt näöntutkimuksessa tai ei tiedä, onko käynyt ja milloin.
”Näön seulonnat ovat osa kouluterveydenhuoltoa yläasteeseen saakka ja valtaosalle nuoria miehiä seuraava kutsu näön seulontaan tulee armeijassa. Valtaosalle naisia vastaavia aikataulutettuja seulontoja ei ole. Näöntarkastuksissa on kuitenkin hyvä käydä kahden vuoden välein, sillä näkö muuttuu iän myötä, erityisesti teini-iän ajan”, Specsaversin johtava optikko Oskari Lehvonen kertoo.
Nuoret kokevat näkökyvyn haittaavan arkea ja liikkumista
Merkittävää on myös se, että nuoret kertovat näkökyvyn rajoittavan tarkkuutta vaativien askareiden ohella etenkin urheilua ja liikkumista.
” Kehon tavoin myös silmät ja näkökyky muuttuvat iän myötä. Lisäksi urheilu ja vapaa-ajan harrastukset, voivat vaikuttaa näköön liittyviin tarpeisiin”, Lehvonen kommentoi.
Ammatillisen arvion sijaan monet turvautuvat yksinkertaisiin selviytymiskeinoihin: Kun nuori aikuinen kohtaa liian pientä tekstiä, yleisin ensimmäinen reaktio (37 %) on suurentaa laitteen fonttikokoa, vaikka oikea apu ongelmaan olisi usein silmälasien hankinta.
Ruutuaika itsessään voi olla syy koettuun näön heikkenemiseen. Liiallinen digitaalisten näyttöjen katsominen rasittaa silmiä ja voi oireilla esimerkiksi kuivumisena, päänsärkynä tai näön sumenemisena, vaikka näkökyvyssä ei olisikaan puutteita.
”Nuoret saattavat esimerkiksi työn tai opintojen vuoksi viettämään pitkiä aikoja tietokoneen äärellä. Runsas digitaalisten näyttöjen katselu voi väsyttää silmiä, sumentaa näköä tai vaikeuttaa näön tarkentamista. Fontin suurentaminen tai silmien siristely ovat väliaikaisia ratkaisuja, jotka usein kertovat taustalla olevasta hoitamattomasta ongelmasta”, Lehvonen muistuttaa.
Lakimuutoksen myötä yhä useampi voi tarkastuttaa näkönsä optikolla
Tutkimuksessa ilmeni myös, että puolet niistä alle 25-vuotiaista, jotka käyvät näöntarkastuksessa optikon sijaan silmälääkärillä, tekevät niin, koska eivät tiedä voivansa käydä tarkistuttamassa näkönsä optikolla. Syynä tälle voi olla esimerkiksi aiempi silmäleikkaus.
”Ammattihenkilöasetuksen 16. pykälän kumoamisen myötä myös he, joilla silmät on aiemmin leikattu, voivat käydä optikolla näöntarkastuksessa. Jos herää epäilys silmäsairaudesta, optikko ohjaa asiakkaan aina silmälääkärin vastaanotolle”, Lehvonen muistuttaa.
Tietoa tutkimuksesta: Näkö & Terveys -kyselytutkimuksen toteutti Specsaversin toimeksiannosta Bilendi M3 Research -verkkopaneelissaan elokuussa 2025. Kyselyyn vastasi 1 000 iältään 18–75-vuotiasta suomalaista. Otos on kansallisesti edustava iän, sukupuolen ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Koko aineiston virhemarginaali on noin +/- 3 prosenttiyksikköä.
