Yli 40-vuotiaat suomalaiset käyvät liian harvoin näöntutkimuksessa – Säännölliset näöntutkimukset voivat auttaa perussairauksien tunnistamisessa

Lähes joka neljäs suomalainen 45–64-vuotias käy tutkituttamassa silmänsä liian harvoin, käy ilmi optikkoketju Specsaversin teettämästä tutkimuksesta. Näkökyvyn arvioinnin lisäksi säännöllisissä näöntutkimuksissa voidaan havainnoida paljon muutakin, esimerkiksi varhaisia merkkejä perussairauksista, kuten tyypin 2 diabeteksesta, jota jopa 100 000 suomalaista sairastaa tietämättään. Varhaisella puuttumisella voidaan ehkäistä diabetekseen liittyvien komplikaatioiden kehittymistä ja varmistaa asiakkaan pääsy hoidon piiriin.

Specsaversin teettämä kansalaiskysely paljastaa, että lähes kolmannes (30 %) 35–44-vuotiaista ja lähes joka neljäs (23 prosenttia) 45–64-vuotiaista suomalaisista kertoo käyvänsä näöntutkimuksessa harvemmin kuin viiden vuoden välein. Luku nousee 40 prosenttiin, kun tarkastellaan 45–64-vuotiaita, jotka käyvät näöntutkimuksessa harvemmin kuin kolmen vuoden välein.

”Säännöllisten näöntutkimusten avulla voidaan havaita silmäsairauksia ja näköön liittyviä muutoksia varhaisessa vaiheessa, jolloin niiden hoito voidaan aloittaa aikaisemmin. Suosittelemme näöntutkimuksessa käymistä kahden vuoden välein, sillä monet muutokset havaitaan parhaiten, kun asiakkaaseen on säännöllinen kontakti”, sanoo Specsaversin johtava optikko Oskari Lehvonen.

Näöntutkimukset tärkeitä diabeetikoille

Suomalaisista kansantaudeista diabetes voi vaikuttaa verkkokalvoon, eli silmän näköaistimuksesta vastaavaan osaan. Yleisin diabeteksen liitännäissairaus onkin silmän verkkokalvosairaus eli retinopatia, joka liittyy usein puutteisiin diabeteksen hoitotasapainossa ja voi hoitamattomana johtaa erilaisiin komplikaatioihin. Sen vuoksi tyypin 2 diabetesta sairastavan silmäpohjat tulisi kuvata toteamisen yhteydessä ja sen jälkeen vähintään kolmen vuoden välein julkisissa seulonnoissa, jotta silmänpohjien tilannetta voidaan seurata ja hoitaa.

”Hoitamattomana diabeettinen retinopatia voi johtaa näkökyvyn merkittävään heikkenemiseen. Rekisteröidyistä työikäisistä näkövammaisista 5,7 prosenttia sairastaa diabeettista retinopatiaa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa muutokset havaitaan, sitä paremmin niitä voidaan hoitaa ja estää tai hidastaa muutosten pahenemista”, kertoo vastaava kuntoutuksen ohjaaja ja optometristi Tuula Kääriäinen Näkövammaisten liitto ry:stä.

Specsaversin teettämän kansalaiskyselyn mukaan vastaajista 63 % osasi sanoa, että säännöllistä näöntutkimusta suositellaan myös diabetesta sairastaville.

"Säännölliset optikon tai silmälääkärin näöntutkimukset ja diabeettisen retinopatian seulonnat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan molemmissa täytyy käydä. Seulonnat ovat tärkeitä julkisen terveydenhuollon hoitopolun kannalta, ja säännöllisissä näöntutkimuksissa puolestaan arvioidaan mahdollisten diabeettisten muutosten lisäksi näkökykyä, silmäterveyttä kokonaisuutena ja tehdään tarvittaessa lisätutkimuksia, kuten OCT-valokerroskuvaus, joka nykyään on mahdollista myös monissa optikkoliikkeissä", muistuttaa Oskari Lehvonen.

Jopa 100 000 suomalaista sairastaa tietämättään tyypin 2 diabetesta

Näöntutkimuksissa voidaan havaita jo varhaisia merkkejä perussairauksista, kuten tyypin 2 diabeteksesta. Tyypin 2, eli aikuisiän diabetes kehittyy tyypillisesti hitaasti, ja sen oireet ovat usein huomaamattomia. Myös diabetekseen liittyvät verkkokalvomuutokset ovat pitkään oireettomia. Ne näkyvät kuitenkin silmäpohjan mikroskopiatutkimuksessa, silmänpohjakuvauksessa tai OCT-valokerroskuvauksessa.

”Jo diagnoosin saaneiden diabeetikoiden lisäksi säännölliset silmänpohjatutkimukset ovat paikallaan myös muille riskiryhmässä oleville, sillä muutokset kertovat myös hoitamattomasta diabeteksesta. Kakkostyypin diabetes puhkeaa yleensä yli 40-vuotiaana, ja sen jälkeen säännöllisistä näön- ja silmänpohjatutkimuksista olisi hyvä pitää kiinni”, sanoo Kääriäinen.

Ikänsä puolesta tyypin 2, eli aikuisiän diabeteksen riskiryhmään kuuluvista jopa neljännes (23 %) käy liian harvoin normaaleissa optikon tai silmälääkärin näöntutkimuksissa.

”Säännölliset näöntutkimukset ovat erityisen tärkeitä, jotta asiakas pääsee hoidon piiriin. Tärkeintä diabeteksen ja siihen liittyvien näkömuutosten ehkäisyssä on hyvä hoitotasapaino”, jatkaa Kääriäinen.

”Näöntutkimuksissa, joissa tehdään silmänpohjatutkimus, voidaan havaita verkkokalvon muutokset ennen niiden aiheuttamien oireiden ilmestymistä. Silmäpohjakuva ja mahdollinen OCT-tutkimus voidaan ottaa koulutetun optikon tekemässä näöntutkimuksessa, jonka pohjalta optikko ohjaa asiakkaan tarvittaessa silmälääkärin vastaanotolle”, kertoo Lehvonen.

Aiheesta pidettiin Teams-mediatilaisuus 8.11., ja tilaisuuden tallenne on saatavilla pyydettäessä.

*Kysely tehtiin Specsaversin toimeksiannosta. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi Pohjoisranta BCW. Kysely toteutettiin Bilendin M3 Research -verkkopaneelissa syyskuussa 2023. Kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista. Otos on iältään, sukupuoleltaan ja alueellisesti kansallisesti edustava.

Lisätietoa:

Oskari Lehvonen 
Professional Advancement Manager
Specsavers
oskari.lehvonen@specsavers.com 

Tuula Kääriäinen
Vastaava kuntoutusohjaaja, optometristi, ortoptisti
Näkövammaisten liitto ry
tuula.kaariainen@nkl.fi

Specsavers on yrittäjävetoinen ja yksityisomisteinen optikkoketju, joka rantautui Suomeen heinäkuussa 2007. Specsavers tarjoaa suomalaisille laadukkaita silmälaseja, piilolinssejä ja silmäterveyspalveluita edulliseen hintaan. Suomessa on yli 50 Specsavers Optikko -liikettä, joiden liiketoiminnasta vastaavat paikalliset yrittäjät. Kattavien optikkopalvelujen lisäksi valtaosasta liikkeitä löytyy silmälääkärin vastaanotto. Laajaan kehysvalikoimaan kuuluvat omien mallistojen lisäksi mm. Tommy Hilfiger, Lyle&Scott, Gant, Converse, Lacoste, DAY Birger et Mikkelsen, Valerie, Karen Millen ja Kylie Minogue. 

Specsavers Finland Oy on osa Isossa-Britanniassa toimivaa ja perheomisteista Specsavers Optical Groupia, johon kuuluu maailmanlaajuisesti yli 2 000 myymälää ja lähes 40 000 työntekijää. www.specsavers.fi