Äly, muunneltavuus ja personointi ovat tulevaisuuden asumisen trendejä
Lehdistötiedote
27.11.2013
Lähitulevaisuudessa kotien seinät saattavat olla älyseiniä – toisin sanoen yhtä suurta näyttöä. Kun kytkee seinät päälle, niiltä voi lukea sähköpostit tai vaihtaa tapetin väriä yhdellä napin painalluksella. Eikä mikään estä siirtämästä seiniä kokonaan uusille paikoille; vaaditaanhan tulevaisuuden asumiselta yhä enemmän joustavuutta.
Muun muassa tällaisia visioita tarjoaa juuri julkaistu Miten me asumme vuonna 2033? -raportti. Raportti syntyi, kun SRV kokosi keväällä 2013 yhteen Asumisen ideariihen, johon kuului viisi erityisosaajaa yhteiskunnan eri aloilta. Asiantuntijat olivat Suomen messujen toimitusjohtaja Christer Haglund, Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Mika Pantzar, kansanedustaja ja Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara, Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sekä Nokian entinen johtaja ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Anssi Vanjoki. Ideariihi kokoontui yhteen löytääkseen vastauksen kysymykseen: miltä näyttää asumisen kulttuuri vuonna 2033 ja millainen polku siihen johtaa?
SRV on rakentamassa tornitaloalueen Kalasataman REDIin kauppakeskuksen yhteyteen Helsinkiin. Torneista kuusi tulee asuinkäyttöön sekä yksi toimisto- ja yksi hotellikäyttöön. SRV suunnittelee tornialuetta myös Espoon Keilaniemeen sekä muiden Länsimetron asemien yhteyteen.
”Suurten tornialuehankkeidemme ainutlaatuisuuden vuoksi koemme velvollisuudeksemme pohtia julkisesti asumisen tulevaisuutta. Haluamme ottaa hankkeissamme huomioon tulevien asukkaiden olemassa olevat tarpeet sekä tunnistaa tulevaisuuden asumisen kehityssuuntia. Tavoitteenamme on luoda hankkeillamme myös uudenlaista kaupunkiasumisen kulttuuria”, SRV:n viestintäjohtaja Taneli Hassinen kertoo.
Älymateriaalien lisäksi merkittävään osaan tulevaisuuden kodeissa nousevat muunneltavuus ja personointi elinkaaren eri vaiheiden ja arjen muuttuvien tilanteiden mukaan. Arkimuunneltavuus, eli huoneiden seinien siirtäminen vaikkapa siten, että makuuhuoneita syntyy väliaikaisesti kaksi lisää, auttaa esimerkiksi uusperheitä, joiden pääluku muuttuu viikoittain. Elinkaarimuunneltavassa asunnossa tyhjiksi jääneitä huoneita voi taas yhdistää helposti kodin muihin tiloihin. Eikä muunneltavuus koske vain yksittäisiä asuntoja. Esimerkiksi uusien asuntojen suunnittelussa tutkitaan mahdollisuutta yhdistellä ja erotella huoneistoja tarvittaessa.
”Asiakkaiden osallistamisella ja hyvällä suunnittelulla yhdistämme asiakastarpeet samalla kun pyrimme pitämään rakentamisen kustannukset kurissa”, Hassinen sanoo.
Ihmiset haluavat personoida asumistaan valitsemalla asuinympäristönsä. Tulotason sijaan alueiden suunnittelussa ratkaisevaa on asukkaiden elämäntyyli. Samanhenkisten asukkaiden kaupunginosassa voidaan rakentamisella ratkoa myös sosiaalisia haasteita. Kalasatamaan tulevissa REDI-tornitaloissa asukkaiden määrä riittäisi hyvin aularavintolan tai -kahvilan pyörittämiseen. Uudenlainen aula- ja yhteistilat voisivat muodostua tärkeäksi sosiaaliseksi tilaksi yhä useammin yksin asuville suomalaisille. Siinä olisi sija myös kolmannen sektorin vapaaehtoistoimijoille.
SRV Yhtiöt Oyj
Viestintä
Lisätietoa:
Taneli Hassinen, viestintäjohtaja, SRV, 040 504 3321, taneli.hassinen@srv.fi
Työryhmän raportti on luettavissa osoitteessa: www.srv.fi/asuminen2033