Stora Enson osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2011

STORA ENSO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 20.4.2011 klo 13.00

 

• Liiketulos 248 milj. euroa ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia, kasvua vuodentakaiseen 129 milj. euroa (108 %) – käyttökate ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia kasvoi 59 %
• Sijoitetun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia 11 % (6) %
• Hinnoittelu parani vuodentakaisesta ja tuottavuus nousi kaikissa segmenteissä
• Markkinasellu selvässä kasvussa
• Vuoden 2011 kustannusinflaation arvioidaan nousevan noin 4 %:iin – kustannusten, tuottavuuden, tuotejakauman ja asiakkuuksien tehostaminen jatkuu entistä tärkempänä
• Inflaatio ja huoltoseisokit rajoittavat vuoden 2011 toisen neljänneksen tuloskehitystä vuodentakaiseen verrattuna
• Strategiset investoinnit hyvän tuoton kasvualueille etenevät: Montes del Platan sellutehdas Uruguayssa ja aaltopahvin raaka-ainetta valmistava kone Ostrołękassa Puolassa
   

Yhteenveto ensimmäisen neljänneksen tuloksesta

Käyvän arvon muutokset sisältävät osakesidonnaiset kannustinjärjestelmät, synteettiset optiot netotettuina toteutuneilla ja avoimilla suojauksilla, hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostuksen sekä osakkuusyritysten biologisen, etupäässä metsäomaisuuteen liittyvän omaisuuden uudelleenarvostuksen.
Kertaluonteiset erät ovat poikkeuksellisia eriä, jotka eivät liity normaaliin liiketoimintaan. Tyypillisimpiä kertaluonteisia eriä ovat omaisuuden myyntivoitot, ylimääräiset omaisuusarvojen alaskirjaukset tai alaskirjausten palautus, toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat varaukset sekä sakot ja korvaukset. Yksittäinen kertaluonteinen erä kerrotaan normaalisti erikseen mikäli sen tulosvaikutus on yli sentin osakkeelta.

Markkinat
Verrattuna vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen

Teollisuuden varastot olivat suuremmat aikakauslehtipaperissa, hienopaperissa sekä puutuotteissa ja merkittävästi pienemmät sanomalehtipaperissa.

Verrattuna vuoden 2010 viimeiseen neljännekseen

Teollisuuden varastot olivat suuremmat sanomalehtipaperissa, aikakauslehtipaperissa, hienopaperissa ja puutuotteissa.

Stora Enson toimitukset ja tuotanto

*Stora Enson markkinasellun myynti vuonna 2011 on noin 1 miljoona tonnia.
Vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen tulos (verrattuna vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen)

Liikevaihdon muutoksen jakauma 1–3/2010–1–3/2011

*Raakapuu, energia, keräyspaperi, sivutuotteet jne.
**Tehtaiden sulkemiset, suuret investoinnit, yritysmyynnit ja –ostot

Avainluvut

Kertaluonteiset erät ovat poikkeuksellisia eriä, jotka eivät liity normaaliin liiketoimintaan. Tyypillisimpiä kertaluonteisia eriä ovat omaisuuden myyntivoitot, ylimääräiset omaisuusarvojen alaskirjaukset tai alaskirjausten palautus, toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat varaukset sekä sakot ja korvaukset. Yksittäinen kertaluonteinen erä kerrotaan normaalisti erikseen mikäli sen tulosvaikutus on yli sentin osakkeelta.
Käyvän arvon muutokset sisältävät osakesidonnaiset kannustinjärjestelmät, synteettiset optiot netotettuina toteutuneilla ja avoimilla suojauksilla, hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostuksen sekä osakkuusyritysten biologisen, etupäässä metsäomaisuuteen liittyvän omaisuuden uudelleenarvostuksen.

Liiketuloksen täsmäytyslaskelma

Vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen tulos (verrattuna vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen) (jatkuu)
Liiketulos 248 milj. euroa ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia oli 129 milj. euroa suurempi kuin edellisvuonna. Liiketulosprosentti on näin ollen 9,1.

Hintojen nousu paikallisissa valuutoissa ja hyvä tuotejakauma kasvattivat liiketulosta 257 milj. euroa ja volyymien kasvu 26 milj. euroa. Paperin ja kartongin tuotantoa rajoitettiin 7 % (12 %) ja sahatavaran tuotantoa 2 % (6 %).

Keräyspaperin, kemikaalien, aaltopahvin raaka-aineiden, tukkien, kuitupuun ja sellun kustannukset olivat edellisvuotta korkeammat, mutta tuottavuuden parannukset ja kustannussäästötoimet korvasivat osittain kustannusten nousun. Muuttuvien ja kiinteiden kustannusten nousun nettovaikutus paikallisissa valuutoissa oli 130 milj. euroa negatiivinen. Markkinasellulla oli pääasiassa aikakauslehtipaperissa 9 milj. euron positiivinen nettovaikutus myydystä sellusta saadun tuoton ylittäessä ostetun sellun korkeamman kustannustason.

Valuuttakurssien, erityisesti Ruotsin kruunun, epäsuotuisa kustannusvaikutus kumosi valuuttakurssien positiivisen vaikutuksen liikevaihtoon. Nettovaikutus oli noin -13 milj. euroa suojausten jälkeen.

Poistot lisääntyivät 10 milj. euroa, mikä johtui osittain aiempien arvonalentumisten palautuksesta vuonna 2010.

Osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 15 (14) milj. euroa, joista Tornatorin ja Bergvik Skogin osuudet olivat suurimmat.

Konserni kirjasi vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen liiketulostasolla negatiivisia kertaluonteisia eriä nettona 27 milj. euroa. Kertaluonteiset erät liittyvät olennaisesti suunnitelmiin Kopparforsin sahan sulkemisesta. Muut kertaluonteiset erät liittyvät muihin uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin ja olemassa olevien varausten muutoksiin.

Nettorahoituserät olivat -51 (-6) milj. euroa. Nettokorkokustannukset nousivat 17 milj. eurosta 23 milj. euroon. Nettovaluuttakurssitappiot olivat 12 (voitot 11) milj. euroa ja nettotappio muista rahoituseristä oli 16 (0) milj. euroa, mikä johtui pääasiassa sellaisten korkojohdannaisten käyvän arvon muutoksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Korkojohdannaisten käyvän arvon muutokset johtuivat markkinakorkojen noususta.

Konsernin sijoitettu pääoma 31.3.2011 oli 8 768 milj. euroa, jossa on nettomääräistä nousua 706 milj. euroa. Nousu johtui käyttöpääoman kasvusta, arvonalentumisen palautuksesta, Ruotsin kruunun vahvistumisesta sekä PVO-arvostuserästä.

Vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen tulos (verrattuna vuoden 2010 neljänteen vuosineljännekseen)
Liikevaihto nousi hieman, 42 milj. euroa edellisestä neljänneksestä. Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia oli 81 milj. euroa suurempi kuin edellisellä neljänneksellä eli 248 milj. euroa. Korkeammat myyntihinnat paikallisissa valuutoissa ja hyvä tuotejakauma ylittivät aaltopahvin raaka-aineen, energian ja keräyspaperin kustannusten nousun vaikutuksen vertailuajankohtaan nähden. Valuuttakurssien nettovaikutus oli epäsuotuisa.

Pääomarakenne

Rahoitus vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä (verrattuna vuoden 2010 viimeiseen neljännekseen)
Liiketoiminnan rahavirta pysyi hyvänä 163 (265) milj. eurossa käyttöpääoman kasvusta huolimatta. Kasvu johtui pääasiassa liiketoimintavolyymien noususta mutta myös toimitusvarmuuden lisääntymisestä. Rahavirta investointien jälkeen oli 106 (126) milj. euroa vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen investointien ollessa vuotuista arviota pienemmät. Jakson päättyessä konsernin korolliset nettovelat olivat ennallaan 2 401 milj. eurossa.

Käyttämättömät luotot muuttuivat 1 400 milj. eurosta 700 milj. euroon. Joulukuussa 2010 Stora Enso allekirjoitti uuden 700 milj. euron komittoidun valmiusluottosopimuksen 16 pankin syndikaatin kanssa. Uusi sopimus astui voimaan tammikuussa 2011 ja erääntyy tammikuussa 2014. Rahavarat ilman luottolimiittejä pysyivät vahvana 1 108 milj. eurossa, joka on 5 milj. euroa enemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Lisäksi Stora Ensolla on käytettävissä erilaisia pitkäaikaisia rahoituslähteitä 600 milj. euroon saakka.

Velkaantumisaste 31.3.2011 oli 0,38 (0,39). Valuuttojen nettovaikutus omaan pääomaan oli 50 milj. euroa negatiivinen muuntoerojen suojausten jälkeen.



Rahavirta

Investoinnit tammi–maaliskuussa 2011
Vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen investoinnit olivat yhteensä 57 milj. euroa, mikä on 42 % saman jakson poistoista. Konsernin koko vuoden 2011 investoinnit tulevat olemaan noin 550 milj. euroa ja vuotuiset poistot noin 570 milj. euroa vuonna 2011. Oman pääoman ehtoiset sijoitukset Montes del Plata ‑yhteisyritykseen Uruguayssa tulevat olemaan noin 120 milj. euroa. Lähes 80 % investoinneista oman pääoman ehtoiset sijoitukset mukaan lukien kohdennetaan vuonna 2011 hyvän tuoton strategisiin kasvualueisiin.

Vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen tärkeimpiä hankkeita olivat voimalaitoksiin ja energiaan liittyvät projektit nykyisillä tehtailla (20 milj. euroa) sekä nykyisen tuotannon kehittäminen (13 milj. euroa).

Lyhyen aikavälin näkymät
Kuluttajapakkauskartongin kysynnän odotetaan vahvistuvan hieman vuodentakaisesta. Kysynnän odotetaan vahvistuvan teollisuuspakkauksissa. Sanomalehtipaperin ja päällystetyn aikakauslehtipaperin kysynnän Euroopassa odotetaan pysyvän vuodentakaisella tasolla. Päällystämättömän aikakauslehtipaperin kysynnän odotetaan vahvistuvan jonkin verran vuodentakaiseen verrattuna.

Hienopaperin kysynnän odotetaan pysyvän vuodentakaisella tasolla. Puutuotteiden kysynnän odotetaan vahvistuvan jonkin verran vuodentakaiseen verrattuna.

Kuluttajapakkauskartongin hintojen odotetaan pysyvän ennallaan, mutta teollisuuspakkausten hintojen odotetaan nousevan jonkin verran edellisestä neljänneksestä. Sanomalehtipaperin ja päällystetyn aikakauslehtipaperin hintojen odotetaan pysyvän muuttumattomina ja päällystämättömän aikakauslehtipaperin hintojen nousevan hieman edelliseen neljännekseen verrattuna.

Hienopaperin ja puutuotteiden hintojen odotetaan nousevan hieman edellisestä neljänneksestä.

Kustannusinflaation kasvu ja huoltoseisokit rajoittavat vuoden 2011 toisen neljänneksen tuloskehitystä vuodentakaiseen verrattuna.

Konserni on nostanut koko vuoden 2011 kustannusinflaatioennustettaan ilman sisäisiä toimenpiteitä 3 %:sta 4 %:iin. Kustannuksiin, tuottavuuteen, tuotejakaumaan ja asiakkuuksiin kohdistuvat toimenpiteet jatkuvat entistä tärkeämpinä.

Segmentit vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen

Kuluttajapakkauskartonki
Kuluttajapakkauskartonki valmistaa kaikkia keskeisiä kuluttajapakkauskartonkilaatuja, kuten nestepakkauskartonkia, elintarvikepakkauskartonkia, graafisia kartonkeja sekä taivekartonkia elintarvikkeiden, savukkeiden, lääkkeiden, kosmetiikan ja luksustuotteiden pakkauksiin.

*Ilman kertaluonteisia eriä **ROOC = liiketulos/sidottu pääoma x 100 % ***Ilman sellua
 

• Stora Enso lanseerasi etälukutoiminnollisen Pharma DDSi helpottamaan reaaliaikaista lääkkeenoton seurantaa terveydenhuollossa.
• Stora Enso investoi 12 milj. euroa ympäristön ja turvallisuuden parantamiseksi Enocellin sellutehtaalla vuosina 2011–2013.
• Vuoden 2011 toisella neljänneksellä toteutetaan Enocellin tehtaalla vuotuinen huoltoseisokki ja Imatralla huoltoseisokki.

Kuluttajapakkauskartongin liikevaihto oli 647 milj. euroa, joka oli 24 % suurempi kuin vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Liiketulos oli 96 milj. euroa eli 25 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Tuottavuus ja tehokkuus olivat poikkeuksellisen hyvät, ja niitä tuki lähes täyden kapasiteetin käyttöaste. Myyntihintojen nousu ja toimitusmäärien kasvu ylittivät raaka-aine- ja energiakustannusten nousun vaikutuksen.

Markkinat

Teollisuuspakkaukset
Teollisuuspakkaukset valmistaa aaltopahvipakkauksia ja aaltopahvin raaka-ainetta, hylsyjä ja hylsykartonkia sekä paperisäkkejä ja säkki- ja voimapaperia.
 

*Ilman kertaluonteisia eriä **ROOC = liiketulos/sidottu pääoma x 100 %
 

• Tammikuussa 2011 Stora Enso ilmoitti investoivansa 285 milj. euroa uuteen aaltopahvin raaka-ainetta tuottavaan koneeseen Puolan Ostrołękassa.
• Ostrołękan voimalaitosinvestointi saatiin päätökseen.
• Inpac International ‑yhtiön ostoon liittyvä viranomaisten hyväksymisprosessi on käynnissä, ja kauppa saataneen päätökseen vuoden 2011 toisella neljänneksellä.

Teollisuuspakkausten liikevaihto oli 243 milj. euroa, joka oli 9 % suurempi kuin vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Liiketulos oli 19 milj. euroa eli 12 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten, kun aaltopahvin raaka-aineen korkeampien myyntihintojen ja suurempien toimitusmäärien sekä aaltopahvipakkausten korkeampien myyntihintojen kompensoidessa muuttuvien kustannusten nousua erityisesti aaltopahvin raaka-aineen osalta. Laminaattipaperiliiketoiminta myytiin kesällä 2010.

Markkinat

Sanomalehti- ja kirjapaperi
Sanomalehti- ja kirjapaperi tuottaa laajaa valikoimaa sanomalehti- ja erikoissanomalehtipapereita sekä kirja- ja luettelopaperilaatuja.
 

*Ilman kertaluonteisia eriä **ROOC = liiketulos/sidottu pääoma x 100 %
 

• Teollisuuden varastot olivat huomattavasti pienemmät kuin vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta suuremmat kuin edellisellä neljänneksellä.
• Sanomalehtipaperin euromääräiset hinnat nousivat vuotta 2009 vastaavalle tasolle.

Sanomalehti- ja kirjapaperin liikevaihto oli 315 milj. euroa, joka oli 9 % suurempi kuin vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Liiketulos oli 26 milj. euroa eli 28 milj. euroa edellisvuotta enemmän korkeampien myyntihintojen ylittäessä muuttuvien kustannusten nousun vaikutuksen. Varkauden tehtaan sanomalehtipaperikoneiden pysyvä sulkeminen vuoden 2010 kolmannen neljänneksen lopussa ja saksalaisen Maxaun tehtaan sanomalehtipaperikoneen pysyvä sulkeminen marraskuun 2010 lopussa vähensivät tuotantomääriä hieman vuodentakaisesta.

Markkinat

Aikakauslehtipaperi
Aikakauslehtipaperi valmistaa päällystämätöntä aikakauslehtipaperia lähinnä aikakauslehtiin ja mainospainotuotteisiin sekä päällystettyä matta-, silkki- ja kiiltäväpintaista aikakauslehtipaperia erikois- ja yleisaikakauslehtiin, liitteisiin, tuotekuvastoihin ja aikakauslehtien kansiin.
 

*Ilman kertaluonteisia eriä **ROOC = liiketulos/sidottu pääoma x 100 % ***Ilman sellua
 

• Aikakauslehtipaperin teollisuuden varastot olivat suuremmat kuin vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä ja edellisellä neljänneksellä.
• Vuotuinen huolto- ja uudistamisseisokki Skutskärin sellutehtaalla Ruotsissa toteutetaan aikataulun mukaisesti vuoden 2011 toisella neljänneksellä.

Aikakauslehtipaperisegmentin liikevaihto oli 482 milj. euroa, joka oli 11 % suurempi kuin vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Liiketulos oli 28 milj. euroa eli 24 milj. euroa edellisvuotta suurempi korkeampien hintojen ylittäessä puuraaka-aineen, keräyspaperin ja muiden muuttuvien kustannusten nousun vaikutuksen.

Markkinat

Hienopaperi
Hienopaperi valmistaa korkealaatuisia graafisia ja toimistopapereita painotaloille, kustantamoille, kirjekuorien valmistajille, toimistotarvikevalmistajille sekä paperi- ja toimistotarviketukkureille.
 

*Ilman kertaluonteisia eriä **ROOC = liiketulos/sidottu pääoma x 100 % ***Ilman sellua
 

• Hienopaperi lanseerasi vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Uetersenin tehtaan etiketteihin ja purkkeihin tarkoitetut Mediaset-, Cosmoset- ja Lumiflex-erikoispaperit.
• Hienopaperin teollisuuden varastot olivat suuremmat kuin vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä ja edellisellä neljänneksellä.
• Vuotuiset huoltoseisokit Nymöllan tehtaalla Ruotsissa ja Uetersenin tehtaalla Saksassa toteutetaan vuoden 2011 toisella neljänneksellä.

Hienopaperin liikevaihto oli 563 milj. euroa, joka oli 19 % suurempi kuin vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Liiketulos oli 80 milj. euroa eli 38 milj. euroa suurempi kuin edellisvuonna korkeampien myyntihintojen, uudelleenjärjestelyn seurauksena parantuneen tuotejakauman ja suurempien toimitusmäärien ylittäessä sellu- ja kemikaalikustannusten nousun vaikutuksen. Imatran tehtaiden paperikone (PK) 8 suljettiin pysyvästi maaliskuun alussa 2010.

Markkinat

Puutuotteet
Puutuotteet valmistaa puupohjaisia tuotteita rakennus- ja sisustusalojen tarpeisiin sekä kiinteitä biopolttoaineita energiasektoria varten. Kierrätettävät tuotteet valmistetaan uusiutuvista ja korkealaatuisista raaka-aineista, eurooppalaisesta männystä ja kuusesta.
 

*Ilman kertaluonteisia eriä **ROOC = liiketulos/sidottu pääoma x 100 %
 

• Bridport House Lontoossa on ensimmäinen Stora Enson asennusvalmiista rakennuselementeistä rakennettu monikerroksinen rakennus.
• Tammikuussa 2011 Stora Enso ilmoitti vahvistavansa Rakentamisen ratkaisut ‑liiketoimintaansa investoimalla 23 milj. euroa uuteen asennusvalmiiden rakennuselementtien yksikköön Ybbsin sahalla Itävallassa.
• Maaliskuussa 2011 Stora Enso ilmoitti suunnitelmistaan sulkea pysyvästi Kopparforsin saha ja pellettitehdas Ruotsissa vuoden 2011 loppuun mennessä. Sahan toiminta on ollut usean vuoden ajan tappiollista eikä toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa tulosparannuksen aikaansaamiseksi ole nähtävissä.
• Teollisuuden varastot olivat suuremmat kuin vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä ja edellisellä neljänneksellä.

Puutuotteiden liikevaihto oli 410 milj. euroa, joka oli 24 % suurempi kuin vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Liiketulos oli 12 milj. euroa eli 6 milj. enemmän kuin vuotta aiemmin. Raakapuukustannusten nousu pienensi osittain korkeampien myyntihintojen vaikutusta.
 

Markkinat

Lyhyen aikavälin riskit ja epävarmuustekijät
Lyhyen aikavälin riskit ja epävarmuustekijät liittyvät pääasiassa raaka-ainekustannusten inflaation kasvun jatkumiseen ja rajalliseen kykyyn siirtää kustannusten nousu myyntihintoihin sekä toimihenkilöiden lakonuhkaan Suomessa. Pohjois-Afrikan poliittinen levottomuus ja Japanin äskettäinen maanjäristys aiheuttavat edelleen epävarmuutta.

Energiaherkkyysanalyysi vuodelle 2011: sähkön, öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden markkinahintojen 10 prosentin nousun välitön vaikutus vuoden 2011 liiketulokseen olisi negatiivinen noin 17 milj. euroa suojausvaikutuksen jälkeen.

Puuraaka-aineen herkkyysanalyysi vuodelle 2011: puun hintojen 10 prosentin nousun välitön vaikutus vuoden 2011 liiketulokseen olisi negatiivinen noin 236 milj. euroa.

Selluherkkyysanalyysi vuodelle 2011: sellun vuotuisten keskihintojen 10 prosentin nousun välitön vaikutus vuoden 2011 liiketulokseen olisi positiivinen noin 55 milj. euroa.

Energian, puuraaka-aineen tai sellun hintojen laskun vaikutus olisi vastakkainen.

Valuuttakurssien herkkyysanalyysi seuraaville 12 kuukaudelle: Yhdysvaltain dollarin arvon 10 prosentin vahvistuminen suhteessa euroon vaikuttaisi välittömästi vuotuiseen liiketulokseen positiivisesti noin 108 milj. euroa. Ruotsin kruunun vaikutus olisi 110 milj. euroa negatiivinen ja Englannin punnan 58 milj. euroa positiivinen. Valuuttakurssien heikkenemisen vaikutus olisi vastakkainen. Luvut ovat ennen suojausvaikutusta ja olettaen, että ainoastaan yksittäisissä valuuttakursseissa tapahtuu muutoksia.

Tapahtumia ensimmäisellä vuosineljänneksellä
Tammikuussa 2011 Stora Enso ilmoitti, että Stora Enson ja Araucon yhteisyritys Montes del Plata investoi 1,9 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosittain 1,3 miljoonaa tonnia tuottavaan huipputason sellutehtaaseen Punta Pereirassa Uruguayssa. Yhteisyrityksen molempien osapuolten osuus hankkeesta ja tehtaan tuotannosta on 50 prosenttia. Stora Enson osuus pääomainvestoinnista on noin 280 miljoonaa euroa.

Veracel
Stora Enso ilmoitti 11.7.2008 liittovaltion tuomarin Brasiliassa antamasta päätöksestä, jonka mukaan Bahian osavaltion Stora Enson Veracel-osakkuusyrityksen toiminnalle myöntämät luvat eivät olleet laillisia. Lisäksi tuomari määräsi Veracelin ryhtymään tiettyihin toimenpiteisiin, kuten luonnonmetsän istuttamiseen osaan Veracelin puuviljelmistä. Yhtiölle määrättiin myös mahdollinen 20 milj. Brasilian realin (9 milj. euron) sakko. Veracel kiistää päätöksen ja on tehnyt siitä valituksen. Veracel toimii täysin kaikkien Brasilian lakien mukaisesti ja on saanut toimivaltaisilta viranomaisilta kaikki tarvittavat ympäristö- ja liiketoimintaluvat teollisuustoiminnoille ja puuviljelmille. Marraskuussa 2008 tuomioistuin lykkäsi päätöksen täytäntöönpanoa väliaikaisena toimenpiteenä. Veracel ei ole kirjannut varauksia uudelleenmetsittämisen tai mahdollisten sakkojen varalle.

Bahian osavaltion tuomari antoi 30.9.2009 väliaikaisen päätöksen, joka määrää Bahian hallintoa olemaan myöntämättä Veracelille uusia istutuslupia Eunápolisin kunnassa. Päätös on vastaus valtionsyyttäjän väitteille, joiden mukaan Veracelin istutukset ylittävät lainmukaiset rajat. Veracel torjuu väitteet. Osavaltion ympäristöviranomaisen laatima dokumentaatio tukee Veracelin asemaa.

Joukkokanteet Yhdysvalloissa
Yhdysvalloissa vuosina 2002 ja 2003 tapahtuneen aikakauslehtipaperimyynnin yhteydessä Stora Enso joutui useiden joukkokanteiden (ja muiden siviilikanteiden) kohteeksi Yhdysvalloissa. Niissä useat eri aikakauslehtipaperin ostajat vaativat vahingonkorvauksia väitetyistä kartellirikkomuksista. Yhdysvaltain liittotuomioistuin antoi 14.12.2010 ns. summary judgement ‑päätöksen, jota Stora Enso oli vaatinut suorien ostajien joukkokanteiden hylkäämiseksi. Päätös, josta kantajat ovat valittaneet, merkitsee, että oikeus on tehnyt päätöksen Stora Enson eduksi ja katsonut suorien ostajien joukkokanteiden olevan vailla oikeudellista perustetta. Lisäksi suurin osa epäsuorien ostajien kanteista on hylätty ratkaisulla, joka kuitenkin voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, jos kantajien valitus suorien ostajien tapauksessa menee läpi. Jos valitus ei mene läpi, päätös on myös vahva oikeusperuste kaikkien jäljellä olevien siviiliprosessien lopulliseksi hylkäämiseksi. Stora Enso ei ole tehnyt kyseisille kanteille kirjanpidollisia varauksia.

Oikeudenkäyntimenettely Suomessa
Markkinaoikeus määräsi 3.12.2009 Stora Ensolle seuraamusmaksun kilpailulain rikkomisesta Suomen raakapuumarkkinoilla vuosina 1997–2004. Stora Enso ei valittanut päätöksestä.

Metsähallitus käynnisti 31.3.2011 oikeudenkäyntimenettelyn Stora Ensoa, UPM:ää ja Metsäliittoa vastaan. Se vaatii yhteensä 283 miljoonan euron korvauksia vahingoista, joiden väitetään syntyneen kilpailulain rikkomisesta.

Stora Enso kiistää Metsähallituksen kärsineen minkäänlaisia vahinkoja ja puolustaa määrätietoisesti itseään. Stora Enso ei ole tehnyt kanteelle kirjanpidollisia varauksia.

Muutokset konsernin johdossa
Juan Carlos Bueno, 42, nimitettiin konsernin Latinalaisen Amerikan toimintojen johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1. huhtikuuta 2011 alkaen.

Osakepääoma
Vuosineljänneksen aikana ei kirjattu muuntoja.

31.3.2011 Stora Enson liikkeeseen laskettuja A-sarjan osakkeita oli 177 149 784 kappaletta ja R-sarjan osakkeita 612 388 715 kappaletta. Yhtiön omistuksessa ei ollut A-sarjan osakkeita. Yhtiön omistuksessa oli 918 512 R-sarjan osaketta, joiden nimellisarvo oli 1,6 milj. euroa. Omistusosuus vastaa 0,12 % yhtiön osakepääomasta ja 0,04 % äänimäärästä.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Stora Enso ilmoitti 4.4.2011 allekirjoittaneensa International Finance Corporationin (IFC) kanssa lainasopimuksen, jolla jatketaan olemassa olevien lainojen maturiteettia 128 miljoonan Yhdysvaltain dollarin lainaosuuden osalta.

Stora Enso ilmoitti 18.4.2011, että osakelainauksen seurauksena, jossa Norjan pankki (Norges Bank, The Central Bank of Norway) on lainaaja, Norjan pankin omistamien osakkeiden osuus Stora Enso Oyj:ssä on laskenut alle 5 prosenttiin yhtiön osakepääomasta ja osakemäärästä 15.4.2011.

PVO, jonka osakkeista Stora Enso omistaa 15 %, ilmoitti 19.4.2011 että se on myynyt omistamansa Fingridin osakkeet. Kaupan arvo on 325 miljoonaa euroa, josta PVO kirjaa noin 200 miljoonan euron myyntivoiton. Kaupalla ei odoteta olevan vaikutusta Stora Enson tilinpäätökseen.

Stora Enso ilmoitti 20.4.2011 investoivansa noin 90 milj. euroa Skoghallin kuluttajapakkauskartonkitehtaaseen Ruotsissa.



Tätä katsausta ei ole tilintarkastettu.

Helsingissä 20. huhtikuuta 2011
Stora Enso Oyj
Hallitus

Tilinpäätös

Yleistä
Seuraavassa kuvattua lukuun ottamatta tämä tilintarkastamaton osavuosikatsaus on laadittu osavuosikatsauksia koskevan IAS 34 -standardin ja konsernin vuoden 2010 vuosikertomuksen laskentaperiaatteiden mukaisesti.

Seuraavat standardien ja tulkintojen muutokset otettiin käyttöön 1.1.2011 lähtien, mutta niillä ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen:
 

• IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot – uudistettu lähipiirimääritelmä.
• IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla vaatii, että yrityksen laskiessa liikkeelle oman pääoman ehtoisia instrumentteja rahoitusvelan kuolettamiseksi on kirjattava tulosvaikutteisesti voitto tai tappio, joka määritetään rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon erotuksena.
• IFRS-muutokset  – Vuotuisten parannusprosessien aikana pienet ja kiireettömät muutokset kootaan yhteen ja otetaan käyttöön vuoden alussa. Lisäksi IASB on julkaissut muutamia muita pieniä muutoksia, jotka on myös otettu käyttöön vuoden alussa. Nämä 1.1.2011 lähtien voimassa olevat muutokset liittyvät yhdeksään standardiin ja tulkintaan. Niillä ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
   

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Konsernin laaja tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden muutokset ja liikearvo

Korolliset lainat

Lyhennetty konsernin tase

O-kirjaimella merkityt erät sisältyvät sidottuun pääomaan.
I-kirjaimella merkityt erät sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.
T-kirjaimella merkityt erät sisältyvät verovelkaan.


Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat

Sitovat ostosopimukset

Johdannaisten käyvät arvot

Johdannaisten nimellisarvot

Liikevaihto segmenteittäin

Liiketulos segmenteittäin ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia

* Käyvän arvon muutokset sisältävät osakesidonnaiset kannustinjärjestelmät, synteettiset optiot netotettuina toteutuneilla ja avoimilla suojauksilla, hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostuksen sekä osakkuusyritysten biologisen, etupäässä metsäomaisuuteen liittyvän omaisuuden uudelleenarvostuksen.

Osakkuusyritykset tuloslaskelmassa

Kertaluonteiset erät segmenteittäin

Liiketulos segmenteittäin

Euron vaihtokurssit

Transaktioriski ja päävaluuttojen suojaukset 31.3.2011

Valuuttakurssimuutosten vaikutus liiketulokseen

Herkkyys perustuu liiketoiminnan nettorahavirtaan seuraavien 12 kuukauden aikana. Laskelmassa ei ole huomioitu valuuttasuojauksia ja siinä oletetaan, että ainoastaan yksittäisissä valuuttakursseissa tapahtuu muutoksia. Valuuttakurssien heikkenemisen vaikutus olisi vastakkainen.



Stora Enson osakkeet

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Sijoitetun pääoman tuotto,                                       

ROCE (%)                                                                100 x         Liiketulos

                                                                                                     Sijoitettu pääoma ^{1) 2)}

Sidotun pääoman tuotto,                                      100 x         Liiketulos  

ROOC (%)                                                                                  Sidottu pääoma ^{1) 2)}

Oman pääoman tuotto,                                         100 x         Tulos ennen veroja ja vähemmistöosuutta – verot

ROE (%)                                                                                     Oma pääoma yhteensä ²⁾

Omavaraisuusaste (%)                                          100 x         Oma pääoma yhteensä

                                                                                                     Taseen loppusumma

Korolliset nettovelat                                                                Korolliset velat – korolliset saamiset

Velkaantumisaste                                                                      Korolliset nettovelat

                                                                                                     Oma pääoma
 

                                                                                                                                       Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden

Kassatulos/osake                                                                     Tilikauden tulos ³⁾ – poistot ja arvonalentumiset

                                                                                                     Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Tulos/osake (EPS)                                                                    Tilikauden tulos ³⁾

                                                                                                     Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

¹⁾ Sijoitettu pääoma = sidottu pääoma – nettoverovelka
²⁾ Tilikauden keskiarvo
³⁾ Jakaantuminen emoyhtiön omistajille


Lisätietoja:
Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, p. 02046 21410
Markus Rauramo, talousjohtaja, p. 02046 21121
Ulla Paajanen-Sainio, sijoittajasuhdejohtaja, p. 02046 21242
Lauri Peltola, viestintä- ja yritysvastuujohtaja, p. 02046 21380

Stora Enson vuoden 2011 toisen neljänneksen tulos julkistetaan 21.7.2011 kello 13.00.

LEHDISTÖTILAISUUS HELSINGISSÄ

*
Tilaisuus pidetään suomeksi. Kysymyksiä voi esittää Jouko Karviselle ja Markus Rauramolle esityksen jälkeen.

PUHELINKONFERENSSI ANALYYTIKOILLE
Toimitusjohtaja Jouko Karvinen sekä talousjohtaja Markus Rauramo isännöivät tänään klo 14.30 Suomen aikaa puhelinkonferenssin, jota voi seurata myös verkkolähetyksenä (webcast).

Yhteystiedot puhelinkonferenssiin:

Linkki verkkolähetykseen (webcast) löytyy osoitteesta www.storaenso.com/investors

Stora Enso on pakkaus-, paperi- ja puutuoteteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä – rethinker. Kyseenalaistamme toimintaamme ja ajatteluamme ja haemme jatkuvasti uutta tarjotaksemme asiakkaillemme innovatiivisia, uusiutuviin materiaaleihin perustuvia ratkaisuja. Stora Enson palveluksessa on maailmanlaajuisesti noin 26 000 ihmistä, ja sen liikevaihto vuonna 2010 oli 10,3 miljardia euroa. Stora Enson osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä (STEAV, STERV) ja Tukholmassa (STE A, STE R). Lisäksi Stora Enson ADR-todistuksilla (SEOAY) käydään Yhdysvalloissa kauppaa OTC-listalla International OTCQX:ssa.

Tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita, kuten markkinoiden oletettuun kasvuun ja kehitykseen liittyvät lausumat ja muut kasvu- ja tuottavuusolettamat sekä lausumat, jotka alkavat ilmaisuilla “uskoo”, “olettaa”, “odottaa”, “ennustaa” tai muilla vastaavilla ilmaisuilla, ovat tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja Yhdysvaltain vuoden 1995 Arvopapereita Koskevien Oikeudenkäyntien Uudistamisesta annetun lain (The United States Private Securities Litigation Reform Act of 1995) tarkoittamalla tavalla. Koska nämä lausumat perustuvat nykyisiin suunnitelmiin, arvioihin ja ennusteisiin, ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka saattavat johtaa siihen, että tulokset poikkeavat merkittävästi niitä koskevista arvioista. Tällaisia tulevaisuutta koskevissa lausumissa esitettyjä tekijöitä, jotka saattavat merkittävästi muuttaa tuloksia, voivat muuan muassa olla: (1) toiminnalliset tekijät, kuten jatkuva menestys tuotannollisessa toiminnassa ja siinä saavutettava tehokkuus, jatkuvat saavutukset
tuotekehityksessä, konsernin tavoittelemien asiakkaiden kyky hyväksyä uusia tuotteita ja palveluita, voimassaolevien ja uusien yhteistyösopimusten mukanaan tuoma menestys, muutokset liiketoiminnan strategioissa, kehityssuunnitelmissa tai tavoitteissa, muutokset konsernin patenttien tai muiden tekijänoikeuksien antamassa suojassa sekä pääoman saatavuus hyväksyttävillä ehdoilla; (2) teollisuuden yleiset olosuhteet, kuten tuotteiden kysynnän voimakkuus, kilpailun kovuus, konsernin tuotteiden markkinahinnat maailmalla nyt ja tulevaisuudessa sekä niihin liittyvät hintapaineet, raaka-aineiden hintavaihtelut, konsernin asiakkaiden ja kilpailijoiden taloudellinen tilanne sekä mahdollisten uusien kilpailevien tuotteiden ja teknologioiden kehittäminen kilpailijoiden toimesta; ja (3) yleinen taloudellinen tilanne, kuten talouskasvu konsernin tärkeimmillä markkina-alueilla sekä valuuttakurssi- ja korkotasovaihtelut.


www.storaenso.com
www.storaenso.com/investors


STORA ENSO OYJ