Asuntoreformiyhdistyksen seminaarissa keskusteltiin energiatehokkuudesta

Lähes 100-vuotias asuntoreformiyhdistys piti tiistaina 4.8. seminaarin Valkeakosken asuntomessujen yhteydessä. Seminaarin pääpuheenaiheena oli Valkeakosken asuntomessujenkin pääteema, rakentamisen energiatehokkuus. Seminaarin puheenjohtajana toimi yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä.

Ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri kertoi seminaarissa energiatehokkuuden kansallisista tavoitteista ja toteutuksesta. Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on sovittu yhteisestä, kaikkia jäsenmaita koskevasta tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. EU:n päästökaupan piiriin kuuluvat teollisuuslaitokset tuottavat 40 % Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä. Loput 60 % tulee päästökauppajärjestelmään kuulumattomilta toimialoilta, kuten rakentamisesta, rakennusten lämmityksestä, asumisesta ja liikenteestä. Suomessa esimerkiksi rakennusten energiankäyttö tuottaa noin 30 % päästöistä. Kullekin jäsenmaalle on asetettu määrälliset vähennysvelvoitteet näiden päästöjen osalta: Suomen velvoite on 16 prosenttia vuoden 2005 päästömääristä. ”On meidän kaikkien etu, että näihin tavoitteisiin päästään”, painotti Säteri. ”Uudisrakentaminen on Suomessa noin prosentti koko rakennuskannasta, joten olemassa olevaan rakennuskantaan kohdistuvat toimenpiteet ovat erittäin tärkeitä vuoden 2020 päästötavoitteiden saavuttamiseksi”, Helena Säteri sanoi. Rakentamisen ja asumisen toimenpiteitä ovat Säterin mukaan energiatehokkuus uudisrakennuksissa ja korjausrakentamisessa, energia-avustukset ja valtion tuki korjaamiseen, energiansäästösopimukset sekä käyttö- ja kulutustottumuksiin vaikuttaminen. Uudet energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset uudisrakennuksille annettiin joulukuussa 2008. Seuraava tiukennus ja lämmitysmuotojen mukaanotto ohjauksen piiriin on tarkoitus toteuttaa viimeistään vuonna 2012. YTV:n tietohallintojohtaja Irma Karjalainen kertoi seminaarissa kansainvälisiä esimerkkejä kaupunkiseutujen ilmastohaasteista ja -ratkaisuista. Esimerkiksi Saksan Freiburgissa on energiatehokkuus, energiansäästö ja uusiutuva energia sisällytetty kaupunki- ja kaavoitussuunnitteluun. Toteutetut ilmastotoimenpiteet ovat vähentäneet rakennusten energiankulutusta noin kolmanneksen vuodesta 1990. ”On tärkeää että kaupungit asettavat omia ilmastotavoitteita, sillä pääosa ratkaisevista valinnoista tehdään paikallisella tasolla”, kertoi Karjalainen. ”Ilmasto- ja energiakysymyksissä poliittinen tahto on kaikkein tärkeintä. Tarvittava tekniikka on olemassa”, jatkoi Karjalainen. VTT:n tutkimusjohtaja Matti Kokkala piti seminaarissa puheenvuoron energiatehokkuudesta rakentamisen mahdollisuutena. Hän korosti että elämme kehittämisen kulta-aikaa. ”Rakennuksia tarkastellaan kokonaisuuksina ja niitä tullaan myös mittaamaan entistä tarkemmin, mikä osaltaan parantaa rakentamisen laatua”, kuvaili Kokkala. Valkeakoskea seminaarissa esitteli Valkeakosken kaupunginjohtaja Markku Auvinen. Tilaisuuden lopuksi Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen tutustutti asuntoreformiyhdistyksen jäsenet asuntomessutapahtuman sisältöön. Messualueen passiivitaloista ja lähiturvatalosta kerrottuaan hän totesi, että ”tällaista innovatiivisuutta haluamme nähdä asuntomessuilla jatkossakin. Uskon että tällä hetkellä kuluttajilla on halu tehdä ekotekoja, mutta he kaipaavat siihen konkreettisia vinkkejä ja ohjeita”. Seminaarin jälkeen osallistujat tutustuivat Lintulan asuntomessualueeseen ja talotarjontaan. Vuonna 1910 perustetun asuntoreformiyhdistyksen tarkoituksena on yleishyödyllisen asuntotuotannon edellytysten kehittäminen ja asuntopoliittinen valistustyö. Jäsenmäärältään yli 200 hengen yhdistys kokoaa yhteiseen pohdintaan rakentajia, rakennuttajia ja valtion ja kuntien viranomaisia ja sen jäsenistö koostuu asunto- ja yhdyskuntasuunnittelun alalla toimivista henkilöistä.