OULUN ASUNTOMESSUT EDISTÄÄ ASUMISEN TIETOUTTA - Yksinomaan perinteitä noudattamalla ei luoda uutta

- Suomen Asuntomessut on erityisen ylpeä Oulun asuntomessujen messutarjonnasta. Pitkässä messuhistoriassa on pyritty aina kulkemaan aikaa edellä ja tuomaan esille asumisen uutuuksia. Oulussa tässä on onnistuttu erityisen hyvin, vaikka odotetusti messualuetta on myös kritisoitu elitismistä, puhui Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen tänään Oulussa Hyvän asumisen seminaarissa.

Oulun asuntomessualueen pientalot ovat herättäneet huomiota lehdistössä yleisön osastoista pääkirjoituksiin. Suomalaisessa asuntorakentamisessa on poikkeuksellista, että kokonainen pientaloasuinalue suunnitellaan yksilöllisistä lähtökohdista. Taloja yhtä hyvin ihasteltu kuin hämmästelty ja myös kritiikkiä on esitetty muutamista uudentyyppisistä suunnitteluratkaisuista. Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen muistutti tänään hyvän asumisen seminaarissa Oulussa, että messutietoutta välitetään parhaiten vuosittain teemoiltaan vaihtuvien erilaisten messujen kautta. - Kuluttajien vaateet asumiseen muuttuvat jatkuvasti, siksi myös messujen on muututtava. Asuntomessujen on kyettävä esittelemään tulevaisuuden asumismalleja ja muotoja, ei yksinomaan tämän päivän keskivertomalleja. On tuotava esille hyvän asumisen uusimmat ja välillä rohkeimmat ratkaisut. Yksinomaan perinteitä noudattamalla ei luoda uutta. Onkin hienoa, että voimme kehittää tarjontaamme yhteistyössä isäntäkuntien ja pientaloteollisuuden kanssa, Heiskanen puhui. Heiskasen mukaan edellä kulkijan viitta on itse asiassa aina ollut asuntomessujen harteilla. Asuntomessut on koko historiansa ajan toiminut suunnittelun, rakentamisen ja tuotekehittelyn koekenttänä. - Esimerkiksi tiivistä ja matalaa rakentamista esiteltiin jo Forssan Paavolan asuntomessualueella vuonna 1982. Kestävän kehityksen nimissä on rakennettu ekotaloja jo vuodesta 1977, yhteisöllistä asumista kokeiltiin Jyväskylässä vuonna 1985. Varkaudessa esiteltiin vuonna 1991 älytalo eli Arkimedeen talo, jossa tietotekniikalla hoidettiin turvallisuutta ja lisättiin asumismukavuutta. Joensuun Marjalan alue toteutettiin 1995 esteettömyyden ehdoilla, luetteli Heiskanen. Kuluttajat suhtautuvat uutuuksiin varsin ennakkoluulottomasti. Oulun messujen kävijäpalautteessa on yli 80 prosenttia pitänyt messutarjontaa erinomaisena tai hyvänä. - Asumisen asioissa tyydytetään yhä enemmän yksilöllisiä vaatimuksia ja haluja, ei välttämättä niinkään pelkästään konkreettisia tarpeita. Ihmiset tulevat katsomaan myös asumisen unelmia, joista voi löytää ideoita omaan arkeen, Heiskanen totesi. Heiskanen viittasi puheessaan myös megatrendeihin, jotka väistämättä vaikuttavat asumiseen. - Väestö ikääntyy, samoin ihmisten elämäntavat muuttuvat liikkuviksi ja monimuotoisiksi. Yhteiskunnan ja yksityisen sektorin palvelut verkottuvat ja teknologia kehittyy huimaa vauhtia. Kaikilla näillä on vaikutuksia myös asumiseen. Haluamme olla asuntomessuilla esittelemässä asumisen malleja, jotka vastaavat ihmisten monimuotoisia elämänvaiheita. Monipuolista tietoa välittämällä madallamme kynnystä pientaloasumiseen ja -rakentamiseen, Heiskanen sanoi. Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen puhui tänään hyvän asumisen seminaarissa. Asumisen asioilla – sanoista teoiksi -seminaarin järjestivät yhteistyössä Asuntoreformiyhdistys, Asuntoliitto, Suomen Asuntomessut ja Oulun kaupunki. Asuntomessut Oulussa ovat avoinna 14.8.2005 asti päivittäin klo 10-18. Kuvia messualueesta lehdistön käyttöön löytyy verkkopalvelusta http://asuntomessut.valokuvia.fi Lisätietoja: Suomen Asuntomessut, toimitusjohtaja Pasi Heiskanen, puh. 040 848 6200.

Yrityksestä

Suomen Asuntomessut auttaa synnyttämään ja vaalimaan tärkeitä asuinympäristöjä, joissa ihmiset voivat hyvin.