Kansallisteatterin kevään ohjelmisto täydentyy – luvassa sekoitus katastrofin aineksia, diivailua, kokaiiniaddiktiota, musiikkia ja sirkusta
Kansallisteatterin kevään ohjelmisto täydentyy. Suurella näyttämöllä kantaesitetään Juha Mustanojan kirjoittama ja ohjaama Laulujoutsen. Hulvaton merirosvoteemainen katastrofiballadi tarkastelee, mitä tapahtuu, kun raha nousee ihmistä arvokkaammaksi. Pienellä näyttämöllä nähdään Zarah L. eli dramaattisen diivan musikaali. Omapohjassa esitetään kokaiininhuuruinen Plup, plup – oma pohja, jonka päähenkilönä on rotta. Kansallisteatterin ensemblen näyttelijä Timo Tuominen viettää 35-vuotistaiteilijajuhlaa Suurella näyttämöllä 10.2. ja esittää mittavan kattauksen Jacques Brelin musiikkia. Karlos Karvanaama ilahduttaa leikki-ikäisiä eläinaiheisella sirkusesityksellä Maalaamosalissa.
Katastrofiballadi Laulujoutsen nostaa tikunnokkaan talouspäätösten vaikutukset ihmisarvoon
Grafiikka: Aurinkoteatteri
Juha Mustanojan kirjoittama ja ohjaama Laulujoutsen on 1600-luvulle sijoittuva piraattispektaakkeli. Herran vuonna 1614 Suomen Turussa tapahtuu kummia: matkalla 30-vuotiseen sotaan kuningas Kustaa II Aadolf on saapunut kaupunkiin nauttiakseen alamaisten teloituksista sekä tutustumaan mullistavaan renessanssi-innovaatioon, haarukkaan.
Aikansa ylivoimaisesti parhaimmat komeljanttarit ‒ Aurinkoteatterin artistit ‒ viruvat teljettyinä Turun linnan vankityrmään. Eikä siinä olisikaan mitään tavanomaisesta poikkeavaa, ellei vallanpitäjien aikomuksena olisi teloittaa heidät seuraavana aamuna. Valtakunnan uuden talouspoliittisen linjauksen mukaisesti köyhät on jo hirtetty. Seuraavaksi mestauslistalla ovat taiteilijat, nuo yhteiskunnan julkeat siipiveikot.
Vainotut artistit kaappaavat Aurajoen varteen ankkuroidun purjealus Suomen Joutsenen. He päättävät ryhtyä merirosvoiksi haaliakseen riittävästi pääomaa, jotta Suomi huolii heidät takaisin.
Laulujoutsenet-esityksen hillittömän menon ja nopeiden juonenkäänteiden alla kytee ajaton kysymys: millaisia vaikutuksia poliittisilla talouden linjauksilla ja päätöksillä on ihmisarvoon? Aurinkoteatterin kanssa yhteistuotantona toteutettavan esityksen tyylilajina on kohotettu todellisuus, ja se sisältää runsaasti musiikkia ja tanssia.
Kantaesitys Suurella näyttämöllä 17.4.
Työryhmä
Rooleissa Milka Ahlroth, Sanna Hietala, Paul Holländer, Niklas Häggblom, Miko Kivinen, Matti Leino, Petri Manninen, Volter Putro, Antti L. J. Pääkkönen, Nora Raikamo, Marja Salo ja Sonja Silvander-Valo
Ohjaus ja käsikirjoitus Juha Mustanoja Lavastussuunnittelu Anne Karttunen Pukusuunnittelu Noora Salmi Musiikki Juuso Voltti Valosuunnittelu Max Wikström Äänisuunnittelu Maura Korhonen Videosuunnittelu Rasmus Vuori Naamioinnin suunnittelu Kaija Heijari Zombit Heini Maaranen 3D animointi / tuotantoassistentti Hanna Lehtinen Fyysiset erikoistehosteet Mats Hästbacka
Yhden naisen musikaali Zarah L. tuo dramaattisen diivan Pienelle näyttämölle
Kuva: Henri Mattila
Hans Peter Gansnerin näytelmä Zarah L. kertoo ruotsalaisen Zarah Leanderin elämästä.
Ikääntyneen taiteilijan kartanoon tulee suomalainen pianisti, jonka kanssa on tarkoitus esiintyä vielä kerran. Leander alkaa muistella vanhempiaan, natsi-Saksaa, Hitleriä, Goebbelsia ja Suomen-vierailujaan. Olihan Leander suomalaisille todellinen maailmantähti. Esityksessä tulkitaan tunnettuja 1930-luvun slaagereita.
Esityksen nimiroolissa nähdään Tiina Weckström, jota säestää näyttämöllä pianisti Janne Viitaniemi. Ilmari Saarelaisen suomentama ja ohjaama esitys sai ensi-iltansa Tampereen Työväen Teatterissa ja Teatteri Avoimissa Ovissa tammikuussa 2001.
Näytännöt Pienellä näyttämöllä 28. ja 29.2. sekä 2.3.
Työryhmä
Sarah Leander Tiina Weckström
Pianisti Janne Viitaniemi
Suomennos ja ohjaus Ilmari Saarelainen Pukusuunnittelu Liisi Tandefelt
Plup, plup – oma pohja tarjoilee fyysistä teatteria kokaiiniaddiktiosta
Kuva: Jaakko Pietiläinen
Samuli Niittymäen ohjaus vie koelaboratorioon, jossa rotta nimeltä Splinter viettää viimeisiä päiviään. Kokeessa testataan, kuinka addiktoivaa kokaiini on. Katsoja kuulee ja näkee eläimen näkökulmasta, millaista on elää yksinäisyydessä ilman virikkeitä. Vähäpuheinen esitys yhdistelee fyysistä teatteria ja tanssia.
Plup plupin kantaesitys oli Teatteri Takomossa vuonna 2021.
Kymmenen näytäntöä Omapohjassa 19.4.–4.5.2024
Työryhmä
Ohjaus Samuli Niittymäki Lavastussuunnittelu Jaakko Pietiläinen Valosuunnittelu Heikki Paasonen Äänisuunnittelu Tatu Nenonen
Näyttelijä Timo Tuominen viettää 35-vuotistaiteilijajuhlaa
Kuva: Tomi Palsa
Kansallisteatterin ensembleen kuuluva näyttelijä Timo Tuominen viettää 35-vuotistaiteilijajuhlaansa 10.2. Tuominen juhlii rakkaimmalla näyttämöllään, Suurella näyttämöllä, tuoden sinne kattauksen Jacques Brelin mestariteoksia. Ilta on täynnä voimaa ja vimmaa, koskettavan väkeviä tulkintoja niin tutuista kuin “uusistakin” lauluista. Tunnelman kruunaavat Kansallisteatterin Suuren näyttämön juhlavat puitteet sekä orkesteri, joka juhlan kunniaksi saa lisävahvistusta jousiosastoonsa.
Taiteilijajuhla Suurella näyttämöllä 10.2.2024
Työryhmä
Orkesteri Tomi Rikkola (kitara, alttoviulu), Jori Huhtala (kontrabasso), Marko Roininen (piano, haitari), Tuomas Timonen (rummut) ja Juho Kanervo (sello)
Karlos Karvanaaman hullunkurinen sirkus ilahduttaa leikki-ikäisiä
Kuva: Antti Suniala. Grafiikka: Elina Vilpakka
Race Horse Companyn Karlos Karvanaama ja erikoisten eläinten hullunkurinen sirkus on leikki-ikäisille suunnattu esitys, jossa Kalle Lehdon parrakas tirehtöörihahmo esittelee monipuolisesti sirkuslajien kirjoa ‒ akrobatiaa, jongleerausta, tasapainoilua, mimiikkaa ja taikuutta, fyysistä komiikkaa unohtamatta. Eläimet heräävät eloon, kun sirkustaitelija Lehto loihtii itselleen vastanäyttelijöitä esinemanipulaation keinoin.
Esitys on sanaton. Esityksen jälkeen yleisö pääsee tapaamaan eläimiä ja kokeilemaan niiden asuttamia luonnonelementtejä.
Esitykset Maalaamosalissa 27.1.2024 ja 6.2.2024
Karlos Karvanaama ja erikoisten eläinten hullunkurinen sirkus on myös Kansallisteatterin Kulttuurin kummilapset -esitys keväällä 2024. Paikkoja Kulttuurin kummilapset -esityksiin voi varata 13.12.2023 alkaen https://www.kansallisteatteri.fi/tietoa-meista/yhteisot-ja-osallisuus/lapset-nuoret-ja-koulut/kulttuurin-kummilapset
Sirkusryhmä Race Horse Company palkittiin Lapsenpäivä-palkinnolla marraskuussa 2023. Ryhmän lastennykysirkusesitykset ja niiden oheistoiminta edustavat innovatiivista lastenkulttuuria. Palkinnon myönsi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala.
Lisätiedot:
Pääjohtaja Mika Myllyaho
Sähköpostiosoite mika.myllyaho@kansallisteatteri.fi
Puhelinnumero 044 593 8130
Haastattelupyynnöt ja medialipputoiveet:
Viestintäpäällikkö Karoliina Masalin
Sähköpostiosoite karoliina.masalin@kansallisteatteri.fi
Puhelinnumero 040 833 7382
Suomen Kansallisteatteri on vuonna 1872 perustettu vanhin suomenkielinen ammattiteatteri. Kansallisteatteri on taiteellinen teatteri, jonka ohjelmistossa nähdään tuoreinta kotimaista draamaa, kiinnostavimpia ulkomaisia näytelmiä ja parhaita klassikoita. Ydinarvomme ovat taiteellisuus, yhdenvertaisuus ja keskustelevuus. Lupaamme toiminnallamme edistää monimuotoisuutta, kestävää kehitystä ja demokratiaa - nyt ja tulevaisuudessa.