Kansallisteatterin koko kevään ohjelmisto on nyt julkaistu

Kansallisteatterin kevään kaikkien ensi-iltojen liput ovat nyt myynnissä. Antoine Jaccoudin kirjoittama Jäähyväiset eläimille saa Suomen kantaesityksensä Omapohjassa. Näyttelijä Marja Salo vastaa esityksen näyttämöllepanosta ja roolityöstä. Samuel Beckettin Leikin loppu on absurdi klassikkonäytelmä, joka nähdään Heikki Huttu-Hiltusen ohjaamana Maalaamosalissa. Rooleissa esiintyvät pakolaisena Suomeen tullut Bakr Hasan ja liikenneonnettomuudessa halvaantunut Pekka Heikkinen. Lallukka, kauppaneuvos Karjalasta juhlistaa Lallukan Taiteilijakotisäätiön satavuotista taivalta. Inkeri Kilpisen näytelmän Suurelle näyttämölle ohjaa Kansallisteatterin näyttelijä Petri Liski. Näyttämöllä nähdään 17 valovoimaista näyttelijää. Helsingin juhlaviikot tuo Kansallisteatterin Suurelle näyttämölle Viron draamateatterin tulkinnan Klaus Mannin Mefisto-romaanista. 

Jäähyväiset eläimille eli kun nelijalkaisia ystäviämme ei enää ole  

Kuva: Samuli Niittymäki

Jäähyväiset eläimille (Adieu aux bêtes) on sveitsiläisen Antoine Jaccoudin kirjoittama surumielisen hauska monologi katumuksesta peruuttamattoman edessä. Eläin, tuo ihmisen paras ystävä, alistettu, mysteeri, kulkuväline, rakas, proteiinin lähde, luonnonvara. Nyt ne ovat kadonneet ja jättäneet ihmisen yksin. Miten tässä näin kävi? Voivatko he antaa meille anteeksi? 

Jäähyväiset eläimille on yritys puhua ihmisen tekemä tekemättömäksi. Se kantaesitettiin Théâtre de Vidyssa, Lausannessa vuonna 2017. Nyt Kansallisteatterin näyttelijä Marja Salo tuo esityksen Omapohjaan.

Suomen kantaesitys Omapohjassa 18.2.2025    

Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.    

Työryhmä

Tekijä, lavalla Marja Salo 
Teksti Antoine Jaccoud Suomennos Reita Lounatvuori Äänisuunnittelu Matti Härkönen

Absurdi klassikko Leikin loppu nostaa esiin kysymyksiä valtapeleistä 

Kuva: Gabriela Urm

Samuel Beckettin absurdissa klassikkonäytelmässä sokea Hamm ja häntä palveleva Clov pelaavat loputtomalta tuntuvaa valtapeliä. Näytelmä on tuttu ja tunnettu, eikä sen tekstistä saa muuttaa piiruakaan. Kuitenkin kun teokseen nyt tarttuvat liikenneonnettomuudessa halvaantunut näyttelijä Pekka Heikkinen ja pakolaisena maahan tullut näyttelijä Bakr Hasan, on palvelijan ja palveltavan roolien lisäksi kysymys monesta muusta tasosta ‒ eikä kaikki ole niin ilmeistä kuin päältä näyttää. Kaksikon alkuasetelma on selkeä: maahanmuuttaja palvelijana ja ”eurooppalainen” pyörätuoliin vaipunut valittaja palveltavana. 

Esitys jakaantuu kohteen osaan: johdantoon ja Leikin loppu -näytelmään. Johdanto on dokumenttiteatterin keinoin tehty kuvaus Bakr Hasanin kokemuksista Beckettin näytelmien työstämisestä Irakissa. Hänen ohjatessaan Beckettiä Bagdadissa työtä sabotoitiin monin tavoin. Yksi työryhmän jäsen katosi jäljettömiin ja on kaikella todennäköisyydellä jo kuollut. Toinen saman ryhmän näyttelijä pahoinpideltiin, häpäistiin ja lopulta tapettiin. Bakr Hasanin omat kokemukset taiteen tekemisestä Bagdadissa ovat karmeita. Niistä on edelleen hengenvaarallista puhua Irakissa, jossa sanan- ja taiteenvapautta ei ole.

Produktio on työryhmän, Teatteri Siperian ja Kansallisteatterin yhteistyö.

Ensi-ilta Maalaamosalissa 9.4.2025

TUKIJAT:  
Alfred Kordelinin säätiö, Suomen kulttuurirahasto, Samuel Huberin taidesäätiö

Työryhmä

Näyttämöllä Bakr Hasan, Pekka Heikkinen, Marika Heiskanen ja Tuukka Huttunen

Ohjaus ja valosuunnittelu Heikki Huttu-Hiltunen Musiikki ja äänisuunnittelu Sanna Salmenkallio Lavastus- ja pukusuunnittelu työryhmä Vastaava tuottaja Teatteri Siperia / Marika Heiskanen

Taiteilijakoti Lallukan hauska ja koskettava juhlaesitys Suurella näyttämöllä 

Kuva: Vesa Vierikon kuva Tuomo Manninen. Karlo Haapiaisen kuva Laura Malmivaara.

Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakotisäätiön satavuotisjuhlaesitys kertoo valovoimaisten näyttelijöiden tähdittämän tarinan kauppaneuvos Juho Lallukasta, suuresta suomalaisesta mesenaatista. 

Petri Liskin ohjaama esitys perustuu Inkeri Kilpisen näytelmään, jonka on sovittanut Eva Buchwald. Historiallinen henkilökuva karjalaisen paimenpojan kasvusta menestyväksi suurliikemieheksi ja merkittäväksi taiteen tukijaksi vie katsojat värikkäälle aikamatkalle 1900-luvun alun Karjalaan ‒ Räisälään, Käkisalmeen ja Viipuriin. 

Jo paimenessa ollessaan Juho osoittaa poikkeuksellisia lukuhaluja ja vankkaa pyrkimystä kohti parempia elinoloja. Räisäläläisen räätälioppilaan matka johtaa ompeluspöydältä kohti kasvavia haasteita: puukhollariksi Käkisalmeen ja ensirakkauden hetkiin, nöyryytykseen ja häpeälliseen paluuseen synnyinkonnuille. Sisuuntunut Juho löytää rinnalleen Marian. Yhdessä he perustavat ensimmäisen oman maalaispuotinsa, siirtyvät sitten isommille markkinoille takaisin Käkisalmeen ja sieltä kansainväliseen Viipuriin. Yhteiskunnallisen ja kansallisen heräämisen myötä Juho Lallukasta kasvaa monipuolinen vaikuttaja, suurliikemies, hyväntekijä ja taidemesenaatti. Raha ei koskaan ollut hänelle itsetarkoitus, vaan kulttuuri ja sivistys, jotka raha mahdollisti.

Juho Lallukka (1852‒1913) oli ensimmäisiä menestyneitä suurliikemiehiä Karjalan Kannaksella. Hänen työllään oli ratkaiseva vaikutus suomenkielisen väestönosan mahdollisuuksiin edetä Venäjän keisarinvallan alaisessa yhteiskunnassa. Nuoren Juhon roolissa nähdään nouseva tähti Karlo Haapiainen ja varttuneempana Juhona kaikkien tuntema Vesa Vierikko.

Näytännöt Suurella näyttämöllä 16.5.-17.5.2025 

Esitys on osa Juho ja Maria Lallukan Taitelijakotisäätiön satavuotisjuhlaohjelmaa. 
Lisätietoja: www.taiteilijakoti.fi

Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry.

Työryhmä

Näyttämöllä Petri Bäckström, Akseli Ferrand, Karlo Haapiainen, Sari Havas, Juha Kandolin, Lasse Karkjärvi, Kristian Koskenvirta, Lotta Kuusisto, Antti Laukkarinen, Esa-Matti Long, Pirjo Luoma-aho, Mathias Löfstedt, Jaakko Mero, Irina Pulkka, Marketta Tikkanen, Helena Vierikko ja Vesa Vierikko

Ohjaus Petri Liski Kirjailija Inkeri Kilpinen Sovitus Eva Buchwald Pukusuunnittelu Laura Malinen Lavastussuunnittelu Katri Rentto Valo- ja videosuunnittelu Ville Virtanen Äänisuunnittelu Esa Mattila Koreografia Lotta Kuusisto Naamioinnin suunnittelu Jari Kettunen

Mefisto: Helsingin juhlaviikkojen vierailu Viron Draamateatterin esittämänä 

Kuva: Gabriela Urm

Helsingin juhlaviikot tuo Kansallisteatterin Suurelle näyttämölle Viron draamateatterin huikaisevan tulkinnan Klaus Mannin Mefisto-romaanista. Mannin yhä ajankohtainen teksti perkaa vallan, moraalin, politiikan ja taiteen ristiaallokkoa intensiivisellä otteella. Kertu Moppel sai Mefiston ohjaustyöstä Viron valtion kulttuuripalkinnon vuonna 2022 ja oli ehdolla Viron teatteriliiton ohjaajapalkinnon saajaksi. Juhan Ulfsak sai Mefiston pääosasta Viron valtion kulttuuripalkinnon.

Ollaan 1930-luvun Saksassa. Hendrik Höfgen on loistava näyttelijä, yhdistelmä suurta taiteilijaa ja huikeaa showmiestä. Kun kansallissosialistit pääsevät valtaan, Höfgren joutuu vaikean valinnan eteen: jatkaisiko hän nousujohteista näyttelijänuraansa, vaikka se edellyttäisi yhteistyötä hänen vastustamiensa poliittisten tahojen kanssa, vai pysyisikö uskollisena periaatteilleen ja heittäisi uralleen hyvästit?

Esitys perustuu Klaus Mannin romaaniin Mefisto (1936). Saksalainen Klaus Mann (1906–1949), kirjailija Thomas Mannin vanhin poika, aloitti kirjailijanuransa jo 19-vuotiaana ja kirjoitti näytelmiä, romaaneja ja esseitä. Hendrik Höfgenin esikuva oikeassa elämässä oli kuuluisa saksalainen teatterintekijä Gustaf Gründgens (1899–1963), joka muistetaan karismaattisena näyttelijänä. Gründgensin legendaarisia rooleja olivat Mefistoteles ja Hamlet, joissa hänet nähtiin satoja kertoja. Kaikkiaan hän ehti tehdä 250 roolia. Nuorena Gründgens oli Klaus Mannin läheinen ystävä (ja oli lyhyesti naimisissa tämän siskon Erikan kanssa). Henkilökohtaiset ja ideologiset hankaukset kuitenkin erottivat ystävykset. Natsihallinnon aikana Gründgens teki loistokasta uraa ja vietti ylellistä elämää. Hänet nähtiin usein kansallissosialistien juhlissa. Gründgens oli homoseksuaali, mutta välttyi vainoilta, sillä oli Göringin suojeluksessa. Vuonna 1933 Gründgensistä tuli Preussin valtionteatterin johtaja, kun taas Klaus Mann joutui pakenemaan Saksasta pelastaakseen henkensä.

Vironkielinen esitys tekstitetään suomeksi. 
Vierailua tukee Viron kulttuuriministeriö sekä Viron suurlähetystö Helsingissä.

Suurella näyttämöllä pe 15.8. klo 19 ja la 16.8. klo 13.
Ensi-ilta oli 12.2.2021 Viron draamateatterin Suurella näyttämöllä.

Työryhmä

Näyttämöllä Sandra Ashilevi, Lauri Kaldoja, Guido Kangur, Markus Luik, Hilje Murel, Karmo Nigula, Merle Palmiste, Teele Pärn, Gert Raudsepp, Inga Salurand, Indrek Sammul, Britta Soll, Hendrik Toompere Jr ja Juhan Ulfsak sekä Viron kansallisooppera Estonian poikakuoro Juhanid, Kuoronjohtajat Jaanika Kuusik ja Maret Poll

Ohjaus ja dramatisointi Kertu Moppel Alkuteos Klaus Mann Romaanin käännös saksasta viroon Rita Tasa Lavastussuunnittelu Arthur Arula Koreografia Jüri Nael Valosuunnittelu Priidu Adlas Äänisuunnittelu Lauri Kaldoja Videosuunnittelu Epp Kubu Esityksen suomennos ja tekstitys Varja Arola Järjestäjä Johannes Tammsalu Äänisuunnittelussa käytetyt tallenteet Joel Remmel, Heikko Remmel ja Ahto Abner
 

Lisätiedot:

Pääjohtaja Mika Myllyaho
Sähköpostiosoite mika.myllyaho@kansallisteatteri.fi
Puhelinnumero 044 593 8130

Haastattelupyynnöt: 

Viestintäpäällikkö Karoliina Masalin
Sähköpostiosoite karoliina.masalin@kansallisteatteri.fi
Puhelinnumero 040 833 7382

Suomen Kansallisteatteri on vuonna 1872 perustettu vanhin suomenkielinen ammattiteatteri. Kansallisteatteri on taiteellinen teatteri, jonka ohjelmistossa nähdään uutta kotimaista draamaa, kiinnostavia ulkomaisia näytelmiä ja parhaita klassikoita. Taiteellisuus, yhdenvertaisuus ja keskustelevuus ovat ydinarvomme.  Tavoitteemme on olla vastuullisen toiminnan edelläkävijä esittävän taiteen tekijöiden joukossa.   

Avainsanat: