Suomen Kansallisteatterin uuden puolen peruskorjaus yli puolivälin – uudistuneet tilat avataan syyskaudella 2023

Report this content

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Suomen Kansallisteatterin uuden puolen mittava peruskorjaushanke on edennyt valituksesta huolimatta vauhdikkaasti ja tänään torstaina 1.9. hankkeella vietetään harjannostajaisia. Uudistetut tilat tulevat antamaan entistä paremmat puitteet monipuoliselle ohjelmistolle kunnioittaen samalla Kansallisteatterin taiteellisesti tinkimätöntä henkeä ja arvokasta historiaa. Suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan kestävän rakentamisen periaatteita ja jatketaan rakennuksen käyttöikää taas kauas tulevaisuuteen.

Hankkeeseen sisältyy peruskorjauksella tuotettavaksi kaksi teatterinäyttämöä katsomoineen (Pieni näyttämö ja Taivassali), esitysharjoitustiloja, teatterin tukitoimien työ-, logistiikka- ja teknisiä tiloja sekä kahvilatiloja. Peruskorjattavan rakennuksen laajuus on 8250 bruttoneliömetriä. Valmistuessaan tilat ovat terveelliset ja turvalliset, niin käyttäjille kuin teatterivieraillekin.

”Kansallisteatteri voi toimia uudistetuissa tiloissaan nykyaikaisten käytäntöjen mukaisesti ja jatkaa toimintaansa ilman rakennuksista johtuvia rajoitteita. Katutasossa entiselle paikalleen palautettu kahvila- ja esiintymistila avaavat aivan uuden näkymän teatterin toimintaan ja Kaisaniemen puiston yhteyteen”, kertoo Suomen Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho

Valituksesta huolimatta rakentaminen edennyt ja viivästynyttä aikataulua kiritty

Kärkihankeallianssina toteutettavan hankkeen rakentaminen käynnistyi alkusyksystä 2020 maanrakennus- ja pohjavahvistustöillä. 50-luvun osan purkutyöt aloitettiin lokakuussa 2020, mutta 30-luvun puolella purkutyöt päästiin aloittamaan vasta reilu vuoden päästä marraskuussa 2021. Hankkeen aikataulussa jouduttiin ottamaan aikalisä ja tekemään uudet suunnitelmat, sillä alkuperäisiin 30-luvun osan suunnitelmiin kohdistui valitus, mikä viivästytti rakennustöiden käynnistymistä. Tämän johdosta peruskorjausta edistettiin vaiheittain 50-luvun osalta aloittaen. Valitusprosessin päätyttyä ja valituksen tultua hylätyksi teatterikorttelin 1930-luvun väliosan suunnitelmia muutettiin niin, ettei nykyistä rakennusta pureta, vaan perusparannetaan rakennuksen sisäosista. Valitus ja sen käsittely viivästyttivät projektia yli vuoden. Suunnittelussa ja rakentamisessa on kuitenkin pyritty kirimään aikataulua merkittävästi, ja näin ollen uudet tilat saadaan käyttöön tavoitteen mukaisesti syyskaudelle 2023.

”Hankkeessa on pystytty hienosti haasteista huolimatta toteuttamaan vaativaa peruskorjausta laadukkaalla tavalla ja uusi aikataulu huomioiden. Hienoa on myös se, että peruskorjausta on toteutettu näyttämätoiminnan ollessa käynnissä. Suuri näyttämö avautui yleisölle koronan jälkeen keväällä 2022, ja teatteri on ollut toiminnassa nyt samanaikaisesti työmaan aikana. Yhteensovitusta on tehty teatteritoiminnan kanssa meluavien töiden osalta. Työmaasta ei ole syntynyt teatteritoiminnalle merkittävää haittaa”, kertoo SRV:n yksikönjohtaja Kimmo Hyry.

Tällä hetkellä työmaalla tehdään sisä- ja ulkopuolisia peruskorjaustöitä sekä uusia paikallavalurakenteita. Väliosalle pystytetyn sääsuojan sisällä tehdään julkisivun ja vesikaton korjaustöitä. Työmaan vahvuus on tällä hetkellä 130 työntekijää.

Arvokohdetta peruskorjataan alkuperää kunnioittaen

Kansallisteatteri on suojeltu rakennus, joten suunnittelua ja peruskorjausta on tehty tiiviissä yhteistyössä Museoviraston ja rakennusvalvonnan kanssa. Hankkeessa konservaattori konsultoi ja ohjeistaa säilytettäviin kalusteisiin ja maalauksiin liittyviä kunnostustöitä.

”Uudistamme Kansallisteatteria sen hienoa alkuperää kunnioittaen. Vanhoja materiaaleja on pyritty paitsi entisöimään, myös uusiokäyttämään uusituissa tiloissa. Esimerkiksi vanhan puuverstaan lattiapölkyistä on toteutettu tilaan tulevaan Taivassaliin uusi lattia, ja saman tilan vanhoista äänenvaimentimena toimineista alumiinilevyistä on luotu kahvilatilaan uusia seinäelementtejä”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Pekka Kähkönen SRV:ltä.

Merkittävä asia rakennuksen käyttöiän jatkamisessa kauas tulevaisuuteen on talotekniikan uusiminen, jolla rakennuksen energiatehokkuutta saadaan merkittävästi parannettua vanhaan verrattuna. Rakennusautomaatio ja talotekniikka uusitaan kiinteistössä muutostöiden osalta, jotta kiinteistö saadaan toimimaan energiatehokkaalla tavalla nyt ja tulevaisuudessa.

Nykyinen Kansallisteatterin rakennuskanta on rakentunut kolmessa päävaiheessa. Rautatientorin puoleinen teatterin päärakennukseksi mielletty rakennus, Suuri näyttämö, valmistui vuonna 1902. Päärakennusta laajennettiin 1930-luvulla suuren näyttämön taustatiloilla ja 1954 korttelin pohjoisosaan valmistui Pienen näyttämön rakennus. Viimeksi Kansallisteatterissa on peruskorjattu niin sanottu vanha osa, Suuri näyttämö, jonka peruskorjaus valmistui 2000-luvun alussa.

Lisätiedot/Suomen Kansallisteatteri:
Mika Myllyaho, pääjohtaja
mika.myllyaho@kansallisteatteri.fi puh. 044 593 8130

Karoliina Masalin, viestintäpäällikkö
karoliina.masalin@kansallisteatteri.fi puh. 040 833 7382

Lisätiedot/SRV:
Kimmo Hyry, yksikönjohtaja, Toimitilat
kimmo.hyry@srv.fi puh. 0400 158 088,
Heidi Tetteh, viestintäpäällikkö
heidi.tetteh@srv.fi puh. 040 662 3220

Linkki kuvapankkiin: https://www.flickr.com/photos/kansallisteatteri/albums/72177720301729369

Suomen Kansallisteatteri on vuonna 1872 perustettu vanhin suomenkielinen ammattiteatteri. Kansallisteatteri on taiteellinen teatteri, jonka ohjelmistossa nähdään tuoreinta kotimaista draamaa, kiinnostavimpia ulkomaisia näytelmiä ja parhaita klassikoita. Kansallisteatterin keskeiset arvot ovat taiteellisuus, tasa-arvoisuus ja keskustelevuus.