METSÄPÄIVIEN HUOMIONOSOITUKSET

Suomen Metsäyhdistyksen hallitus on päättänyt jakaa tänä vuonna yhden kultaisen ja viisi hopeista ansiomerkkiä sekä yhden ansioplaketin. Kultainen ansiomerkki myönnetään henkilölle erityisistä, pitkäaikaisista ja vaikutuksiltaan valtakunnallisista ansioista maamme metsäalan hyväksi. MMT Eeva Hellström työskentelee tällä hetkellä Sitrassa Maamerkit – maaseudun merkitykset –ohjelman ohjelmajohtajana. Hän oli Suomen Metsäyhdistyksen palveluksessa yli 10 vuotta Päättäjien Metsäakatemian johtajana. Se, että Metsäakatemiasta muodostui tuona aikana huippusuosittu metsäalan yhteiskuntasuhteiden hoidon väline ja kansainvälisestikin arvostettu viestintäkonsepti, on suurelta osin Hellströmin visionäärisen, analyyttisen ja sitkeän työn tulosta. Samanaikaisesti Eeva Hellströmiltä riitti energiaa osallistua lukuisiin muihin Metsäyhdistyksen ja koko metsäalan hankkeisiin, joista merkittävimmät ovat Päättäjien Metsäakatemian –viestintäkonseptin tuotteistus kansainväliseen käyttöön, neljä Forest Academy Finland –tilaisuutta v. 2005 Euroopan Unioniin liittyneiden maiden metsäjohdolle, kansainväliset luonnonvarafoorumit, Metsäalan innovaatiofoorumin ja Metsäalan tulevaisuusfoorumin esiselvitykset, Metsäalan identiteetin kartoitus sekä Pohjoismaisten metsäarvojen kartoitus. Hellströmin aloite esiselvityksestä luonnonvarojen käytöstä kansallisena tulevaisuuden kysymyksenä johti viime vuonna laajalla, sektorit ylittävällä yhteistyöllä valmisteltuun Suomen luonnonvarastrategiaan, joka sisällytettiin hallitusohjelman välitarkastelussa osaksi hallitusohjelmaa. Hopeinen ansiomerkki myönnetään pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työskentelystä Suomen Metsäyhdistyksen ja / tai sen tarkoitusperien hyväksi. Barbadenis Oy:n projektinjohtaja, metsätalousinsinööri Mike Jurvélius on tehnyt vaikuttavan uran pääasiallisesti kansainvälisissä metsäprojekteissa, metsäteknologian asiantuntijana, tietosana- ja tietokirjailijana, opettajien kouluttajana sekä metsäpalotorjunnan asiantuntijana. Hän on vienyt suomalaista metsäosaamista lähes 50 maahan kaikilla mantereilla. Uteliaisuus, rohkeus ja hyvät sosiaaliset taidot ovat erinomaisen metsäasiantuntemuksen lisäksi olleet hänen menestymisensä salaisuuksia. Lohjalaisen Mäntynummen koulun biologian ja maantiedon lehtori Pirjo Piesala on osallistunut lähes kymmenen vuotta aktiivisesti metsäbiologiaa, metsätaloutta, metsäteollisuutta ja ympäristöasioita käsittelevän valtakunnallisen Metsävisaryhmän toimintaan. Hän on lisäksi laatinut viime vuonna julkistetun ja suuren suosion saaneen Metsän monet mahdollisuudet –oppimateriaalin käsikirjoituksen. Opettajana Pirjo Piesala käsittelee kestävää kehitystä sen laajassa merkityksessä, jolloin esimerkiksi metsät biotooppina, luonnonvarana, virkistyksen, energiantuotannon ja teollisuuden raaka-aineen lähteenä tulevat oppilaille tutuiksi. Kauppalehden toimittaja Jorma Pöysä seuraa työnsä puolesta hyvin läheltä metsäsektorin toimintaa. Hänet tunnetaan tinkimättömästä journalismista ja metsäalan laaja-alaisesta tuntemuksesta. Tätä kuvaa hyvin mm. Pöysän periksiantamattomuus ja sitkeys yrittää selvittää sitä, mistä metsäsertifioinnissa on perimmältään kysymys. Kiinnostus metsäalaa kohtaan lienee saanut alkunsa kesäharjoittelusta paperitehtaalla, jolloin hän oppi mm. valmistamaan ja käyttämään lusaa. Metsätalousinsinööri Pasi Ruuska on 11 kunnan alueella toimivan Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja. Yhdistys palvelee 7 000 metsänomistajaa lähes 200 000 hehtaarin metsäalalla työllistäen parhaimmillaan yli 150 henkilöä ja panee liikkeelle 1,3 miljoonaa kuutiometriä puuta. Pasi Ruuska on tehnyt uraauurtavaa työtä uuden puutavaralajin, metsäenergiapuun hankintaketjun käytännön kehittäjänä mm. Metsästä energiaa kannattavasti -hankkeessa. Kauppatieteiden maisteri, metsänhoitaja Reima Sutinen toimii työ- ja elinkeinoministeriössä neuvottelevana virkamiehenä. Hän on osallistunut ministeriönsä edustajana maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaan, kansallisen metsäohjelman laadintaan ja toteutukseen sekä ollut mm. metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmässä sihteerinä. Tällä hetkellä Sutisella on keskeinen rooli TEM:n johtaman Metsäalan strategisen ohjelman laadinnassa. Reima Sutinen tunnetaan aloitteellisena, yhteistyökykyisenä ja arvostettuna kansainvälisenä asiantuntijana. Pro silvis -ansioplaketti annetaan instituutioille huomattavista ansioista Suomen metsäalan hyväksi. Kurvaa metsään – metsäkonekoulujen yhteinen markkinointihanke Kahdeksan metsäkonekoulua (Etelä-Savon ammattiopisto, Lapin ammattiopisto, Jämsän ammattiopisto, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo, Porin ammattiopisto Kullaa, Oulun seudun ammattiopisto Taivalkoski, Tampereen ammattiopisto ja Yrkesakademin i Österbotten) on tehnyt vuosien ajan uraa uurtavaa yhteistyötä metsäkoneopetuksen ja metsäalan houkuttelevuuden lisäämiseksi. Oppilaitosten yhteistyö mm. teollisuuden, koneyrittäjien ja konevalmistajien kanssa on hyvä esimerkki siitä, miten alan kilpailijat yhdessä tärkeimpien sidosryhmien kanssa voivat tehdä heitä kaikkia ja samalla koko alaa hyödyttävää yhteistyötä. Sen tuloksena alan oppilaitosten oppilastilanne on parantunut merkittävästi. Työn hedelmiä ovat mm. yhteiset www.metsaopetus.fi nettisivut, Vapaan valinta -ammatinvalinta, vuotuinen koululaisten Forest cup -salibandyturnaus sekä yhteinen mainoskampanja TV:ssä. Oppilaitokset ovat esiintyneet myös näkyvästi yhdessä metsaopetus.fi tunnuksen alla mm. erilaisilla messuilla. Vetonaulana hyödynnetään rekan päälle rakennettua simulaattoriopetusvaunua. Havainnollinen oheismateriaali on ollut laajasti käytössä niin opinto-ohjaajilla kuin alan toimijoiden kouluvierailuilla. Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Juhani Karvonen, puh. 050 351 2410