REILU PEILI: Homourheilijan kaappi ei vieläkään aukea
Urheilun arvokeskustelua herättelevä Reilu Peili nosti kesän kynnyksellä keskusteluun urheilun ja seksuaalisen suuntautumisen. Urheilijan itsensä kannalta olisi tärkeää saada olla oma itsensä ja suunnata energia harjoittelemiseen ja kilpailemiseen, eikä mahdollisesti oman seksuaalisen identiteetin piilotteluun. Urheilun ja yhteiskunnan edustajista koostuvalta vaikuttajaraadilta kysyttiin: Aukeaako homourheilijan kaappi lajista riippumatta?
Vastaajista 71 % (27/38) koki, että vielä on paljon lajeja, joissa avoimuus seksuaalista suuntautumista kohtaan ei ole arkipäivää. Positiivisemmin asian näki 29 % vastaajista (11/38), jotka kokivat tai kertoivat haluavansa uskoa siihen, että maailma on muuttunut ja ymmärrys kasvanut – kaappi on auennut.
− Haluan kovasti uskoa vastaukseen "kyllä", vaikkei varmaan kaikissa lajeissa tähän vielä päästä. Suomessa ja maailmalla on hyviä esimerkkejä ja esikuvia siitä, kuinka urheilija voi elää avoimesti omien arvojensa mukaisesti. Urheilijoiden kaapista ulos tuleminen on vain hyväksi kyseiselle urheilulajille. On kanssaihmisten vanhanaikaisuutta ja sulkeutuneisuutta, ellei osata arvostaa kaikkia sellaisina kuin olemme, totesi Uimaliiton toiminnanjohtaja Eerika Laalo-Häikiö.
Heteronormeja ja syrjintäkokemuksia
Skeptisemmin asiaan suhtautuneet nostivat toteemeiksi perinteiset sukupuoliroolit, epäterveen maskuliinisuuden kulttuurin ja syrjintäkokemukset.
− Valitettavasti urheilumaailma on yhä varsin miehinen linnake, jossa ennakko-odotuksena on perinteiset sukupuoliroolit. Tämä heteronormi tulee esille käytännössä ja erityisesti takahuoneissa sekä pienen piirin kokoontumisissa. Toki löytyy urheilumuotoja, joissa ei olla ankkuroiduttu kiinteään identiteettiin eli ymmärretään paremmin yksilön seksuaalisuuden monimuotoisuus. Mustavalkoinen hetero tai homo -asetelma on aika yksioikoinen näkemys seksuaalisuuteen. Toivottavasti muutamien urheilijoiden "ulostulot" homo- tai biseksuaalisuudestaan ovat antaneet rohkeutta niille urheilun parissa toimiville, jotka ovat joutuneet piilottamaan merkittävän osan persoonallisuudestaan fasadin taakse, pohti Urheilusanomien toimittaja Juha Kanerva.
Setan vs. pääsihteeri Terhi Aaltonen kertoo monen salaavan syrjinnän pelon takia seksuaalisen suuntautumisensa urheiluharrastuksissa. Hänen mukaansa pelko voi myös estää urheiluharrastuksen aloittamisen tai harrastus loppuu syrjinnän ja kiusaamisen tai niiden pelon takia ja jatkaa:
− Ei aukea, eikä myöskään bi-, lesbo- tai transurheilijan. − − Jokaisen tulee voida itse päättää kertoako seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuoli-identiteetistään ja kenelle, mutta ei ole hyväksyttävää, että ympäristön kielteiset asenteet vaikuttavat tuohon päätökseen. Urheiluyhteisöjen ja tilojen tulisi olla avoimia kaikille seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli-identiteetistä riippumatta, ja niiden turvallisuus ja syrjimättömyys tulisi taata. Lajiliitoilla ja seuroilla onkin tärkeä rooli positiivisen ilmapiirin luomisessa ja syrjinnän ehkäisyssä sekä siihen määrätietoisesti puuttumisessa.
Tarvitseeko suuntautumisesta edes avautua?
Vastauksissa nostettiin myös esille kysymys, että onko seksuaalinen suuntautuminen urheilussa tai muulla elämänalueella edes niin tärkeä asia kuin julkisessa keskustelussa annetaan ymmärtää.
Tätä muiden muassa pohti liikuntasosiologi Arto Tiihonen:
− Haluavatko kaikki homoseksuaalit itse tehdä seksuaalisuudestaan avoimen asian tai kiinnostaako/vaikuttaako seksuaalinen suuntautuminen urheilemiseen tai joukkuekavereihin? Vaikka kannatankin avoimuutta, niin en myöskään halua, että mistään ihmisen yksityisasiasta tehdään väkisin liian merkityksellistä, jos se ei sitä ole asianosaiselle itselleen tai hänen urheiluyhteisölleen. Jos asia ei vaikuta kyseiseen urheilijaan ja hänen urheilemiseensa, niin miksi se olisi ongelma muillekaan? Asia on aivan toinen, jos seksuaalinen suuntautuminen tai sen salaaminen vaikuttaa negatiivisesti.
Vastauksissa muistutettiin kuinka yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän seksuaalisen suuntautuneisuuden perusteella ja tasa-arvolaki syrjinnän sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella.
− Erityisesti miesten joukkuelajeissa kaapit pysyvät kiinni. Epäterve maskuliinisuuden kulttuuri pitää valtaa monessa lajissa ja ulossulkee ihmisiä ja varmistaa, etteivät homot halua tulla ulos kaapista. Urheilu on yhteiskunnan saroista armeijan jälkeen vanhanaikaisin ja vaatii siksi erityisen paljon työstöä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. "Ei meidän lajissa ole homoja" on paitsi idioottimaista, myös vaarallista lajin homoille, kommentoi Minna Minkkinen valtion liikuntaneuvoston tasa-arvo ja yhdenvertaisuusjaostosta.
Esikuvia tarvitaan lisää
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien urheilijoiden harjoittelua tukeva 20-vuotias HOT ry järjestää jäsenilleen harjoittelumahdollisuuksia ja -paikkoja, joissa urheilijat voivat toimia avoimesti omana itsenään.
Yhdistyksen puheenjohtaja Erika Patrikainen on havainnut suunnan parempaan, mutta vielä on paljon tehtävää.
− Yhdistys perustettiin todelliseen tarpeeseen. On havaittavissa, että nuoria ei enää tule niin paljon mukaan. Asiat ovat menossa parempaan suuntaan ja nuoret voivat paremmin liikkua valtavirtaseuroissa. Eroja on toki paikkakuntien lisäksi lajeittain sekä sukupuolen suhteen. Toivoisin enemmän esikuvia, jotta jokainen uskaltaa olla oma itsensä, Patrikainen pohtii.
Lisätietoja:
Suomen Olympiakomitean yhteisömanageri Elina Laine, elina.laine@olympiakomitea.fi, 040 591 6835
