Suomalaisen huippu-urheilun sisäinen arviointi: HUIPPU-URHEILIJAT TYYTYVÄISIÄ YHTEISTYÖN ILMAPIIRIIN JA PALVELUIHIN

Suomalaiset urheiluverkoston toimijat ovat tyytyväisiä huippu-urheilun uuteen toimintatapaan. Erityistä kiitosta saavat yhteistyö, ilmapiiri ja asiantuntijapalvelut.

Suomalaista huippu-urheilua on kehitetty uudella tavalla kolmen vuoden ajan. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö (HUY) ja huippu-urheilun seurannasta vastaava Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) käynnistivät helmikuussa huippu-urheilun arviointiprosessin (sisäinen arviointi). Arvioinnin tarkoituksena on analysoida huippu-urheilun muutoksen etenemistä. 

Huippu-urheilun sisäinen arviointi koostuu kolmesta eri osiosta: 

1) Arviointikyselyt huippu-urheilijoille sekä huippu-urheiluverkoston toimijoille.
2) HUY:n itsearviointi. 
3) Huippu-urheiluverkoston keskeisten prosessien tiivis kuvaus. 

Tutkimuksen eri osa-alueet valmistuvat elokuun 2016 loppuun mennessä. 

Myös Valtion liikuntaneuvosto on käynnistänyt oman huippu-urheilun arviointiprosessinsa (ulkoinen arviointi), joka kohdistuu sisäistä arviointia laajempiin ja strategisempiin aiheisiin.

Lähes 300 vastaajaa pitää muutoksia positiivisina

Yhtenä arvioinnin osa-alueena toteutettiin huippu-urheilijoille ja huippu-urheiluverkostolle suunnatut arviointikyselyt 25.4.-15.5. välisenä aikana. Kyselyt lähtivät yhteensä 248:lle HUY:n tukiurheilijalle ja 380:lle huippu-urheiluverkoston toimijalle. Urheilijoista 101 (41 %) ja muista toimijoista 181 (47 %) vastasi kyselyyn.  

Tutkimuksen keskeisenä havaintona voidaan todeta, että vastaajien mukaan suomalaisen huippu-urheilun muutokseen suhtaudutaan positiivisesti. 

- Vastaajien mukaan muutosta on tapahtunut voimakkaimmin huippu-urheilun ilmapiirissä ja eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Huippu-urheilijat ovat tyytyväisiä erityisesti parantuneisiin asiantuntijapalveluihin, kertoo tutkimuksen toteutuksesta vastannut KIHUn yhteiskuntatieteiden yksikön johtaja Jari Lämsä.

Eniten huolta urheilijoiden keskuudessa aiheuttavat ammattimaisen huippu-urheilun vaatimien panostusten ja resurssien kapeus.

Verkostotoimijat kaipaavat jatkoa roolien selkeyttämiseen

Kyselyyn vastanneet huippu-urheilutoimijat muodostavat verkoston, jossa tehdään yhteistyötä aiempaa enemmän. Vastaajat toivoivat eri tahojen roolien selventämistä sekä verkostotyön syventämistä.

- Huippu-urheiluyksiköltä toivotaan selkeämpiä linjauksia, vankempaa otetta verkoston johdossa, esimerkiksi roolituksen, tukikriteerien ja päätöksenteon läpinäkyvyyden suhteen, Lämsä kertoo. 

Huippu-urheilun muutoksen ei koeta vaikuttaneen vielä laajasti urheilijoiden ja valmentajien sosiaaliseen tai taloudelliseen asemaan tai suomalaisten urheilijoiden menetykseen. Joukkuepalloilulajien hyvä kansainvälinen menestys nousi esille useassa vastauksessa.

- Huippu-urheilun keskittämisen ja hajauttamisen suhteen on olemassa kaksi koulukuntaa. Keskittämisen kannattajat vetoavat yleisesti resurssien tehokkaaseen käyttöön, kun taas hajauttamisen puolestapuhujat perustelevat asiaa laajemmin koko urheilijan polun ja liikkumisen edistämisen kautta, Lämsä sanoo.

Tutkimuksen osa-alueiden tuloksia avataan ja käydään läpi lukuisissa eri tilaisuuksissa loppuvuoden aikana. 

- Pyrimme tällä tavoin kiteyttämään urheilijoiden ja verkoston toimijoiden ajatukset huippu-urheilun tulevaisuuden suunnasta mahdollisimman hyvin. Näiden keskustelujen jälkeen muodostetaan lopulliset johtopäätökset ja kirjoitetaan loppuraportti, joka julkaistaan vuoden 2016 lopulla, Lämsä kertoo.

Kojonkoski: suomalainen urheilu on voimaantunut 

Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski pitää kyselyn tuloksia hyvin positiivisina. 

- Hienoa havaita, että huippu-urheilun yhteiset strategiset tavoitteet tunnistetaan ja hyväksytään ja niiden eteen halutaan myös työskennellä yhdessä. Keskinäiseen arvostukseen ja osaamisen kasvuun liittyvä yhteistyö on tutkimuksen perusteella mennyt selkeästi eteenpäin. 

- Kansainvälisessä perspektiivissä toimintatapojen muutoksen vaikutus tuloksiin on hyvin pitkäjänteistä työtä, ja edistysaskelien ottaminen voi kestää kaksi tai kolmekin olympiadia. Toimintatapamme tulee jatkossa heijastumaan yhä vahvemmin tuloksiin, Kojonkoski sanoo.

Liittenä: Huippu-urheilun arviointi 2016; urheilija- ja verkostokyselyt.

Lisätiedot: Jari Lämsä, jari.lamsa@kihu.fi, 0400 815943.