Urheilija tulevaisuuden työelämässä

Korkea-asteen kaksoisuraseminaari järjestettiin tänä vuonna Turussa. Tilaisuuden järjestämisestä vastasi Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelma yhteistyössä Turun seudun urheiluakatemian ja Turun yliopiston kanssa. Seminaari oli samalla osa kansainvälistä opiskelijaurheilun teemapäivää (International Day of University Sport). Seminaari eteni teemalla ”urheilijan pääoma tulevaisuuden työuraan.” Seminaarissa kuultiin puheita muun muassa urheilun arvosta, urheilijoista työmarkkinoilla sekä kurkistettiin tulevaisuuden työelämään.

Paneelikeskustelussa keskusteltiin urheilijoiden kaksoisurista. Keskustelijoina toimivat seiväshyppääjä Wilma Murto, jääkiekkoilija ja ringeten pelaaja Susanna Tapani sekä soutaja Joel Naukkarinen.

Urheilijat pitivät urheilun ja opiskelun yhdistämistä hyvänä vaihtoehtona, kunhan opinnoissa mennään urheilun ehdoilla. Opinnot saattavat venyä parilla vuodella ja erilaisten toimintamallien kehittäminen opiskelemiseen koettiin tarpeelliseksi.

- Urheilun ja opiskelemisen yhdistäminen on aika hedelmällistä siinä suhteessa, että ne tekijät, mitkä luovat optimaaliset olosuhteet urheilulle ja kunnon kehittymiselle: ravinto, liikunta, nukkuminen, stressin hallinta palvelevat kaikki myös opiskelua. Näiden yhdistäminen ei ole niin vaikeata. Ja opiskelu tuo hyvää vastapainoa urheilulle, lääketieteellisessä opiskeleva Naukkarinen sanoi.

Liisa Lilja on lukuvuoden opiskelijaurheilija

Kaksoisuraseminaarissa palkittiin lukuvuoden opiskelijaurheilijana paratriathlonisti Liisa Lilja, joka voitti syksyllä 2017 paratriathlonin maailmanmestaruuden. Palkitsemisen kriteerinä oli opintojen menestyksekäs yhdistäminen huippu-urheilu -uraan. Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman ja Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön edustajien muodostama raati perusteli valintaa myös Liisan syksyllä 2017 voittamalla paratriathlonin maailmanmestaruudella, minkä myötä hänet palkittiin myös kansainvälisen triathlonliiton toimesta vuoden paratriathlonistina maailmassa. 

Liisa on opiskellut koko urheilu-uransa ajan. Tällä hetkellä hän suorittaa opintoja Itä-Suomen yliopistossa lukemalla fysiologiaa ja genetiikkaa sekä sosiaalityötä. Liisa kokee opiskelujen tukevan myös urheilu-uraa.

- Jotkut voivat sanoa sanoa, että opiskelu on takaportti urheilulle, jolloin urheilija saattaisi keskittyä sekä opiskeluun että urheiluun puoliteholla.  Mielestäni se on just päinvastoin. Se antaa vapauden kokeilla urheilua ja mahdollistaa tekemään urheilua tosi isolla riskillä, sillä onhan urheilu uhkapeliä. Kun tiedän, että minulla on urheilu, niin on joku paikka mihin mennä, sanoi Liisa.

Lukuvuoden opiskelijaurheilija palkittiin 1000 euron opiskelustipendillä. Liisa Liljan valintaa esitti Kuopion alueen urheiluakatemia.

Kaksoisuraseminaarin päätteeksi juotiin mitalikahvit vuoden 2018 opiskelijoiden MM-mitalistien kunniaksi. Suomalaisurheilijat saavuttivat yhteensä 11 mitalia. Kultamitaleista vastasivat naisten salibandyjoukkue sekä Aleksi Karppinen opiskelijoiden suunnistuksen MM-kilpailujen keskimatkalla. Mitalisteista soutaja Joel Naukkarinen ja ampumaurheilija Joni Stenström olivat paikalla tilaisuudessa.

Urheilijaillallisella keskusteltiin urheilu-uran jälkeisestä siviilielämään

Kaksoisuraseminaarin jälkeen järjestettiin urheilijaillallinen, johon oli kutsuttu huippu-uran lopettaneita sekä vielä uraa tekeviä urheilijoita. Illallisen tavoitteena oli keskustella urheilun moninaisista anneista ja oman paikan löytymisestä urheilu-uran jälkeen sekä mielen toiminnasta.

Urheilu-uralta siviilielämään siirtymisessä urheilijat pitivät tärkeänä huippu-urheilu-uran lopettamisen jälkeistä prosessointia. Prosessoinnille pitää antaa aikaa. Keskustelu muiden urheilijoiden kanssa auttaa, samoin kuin läheisten tuki.

Helena Kuusisto, karaten EM-mitalisti, huomautti siviilielämään siirtymisen voivan olla helpompaa, jos elämässä on muuta täytettä sillä hetkellä, kuten työpaikka tai talonrakennustoimet. Myös opiskelut urheilu-uran aikana saattavat olla myöhemmin auttamassa siviilielämään siirtymisessä.

- Jos on ihminen, joka ei ole tehnyt mitään muuta kuin urheillut, voi tarvita enemmän tukea ympärille urheilu-uran lopettamisen jälkeen. Omat opiskelut ja työt ovat olleet itselläni koko ajan läsnä, niin työelämään siirtyminen sujui luonteisesti. Mutta jos ei ole tehnyt muuta kuin urheillut, voi tuntua todella tyhjältä, kun urheilu-ura loppuu, Kuusisto pohti.

Urheilu-uran lopettamisen jälkeen oman identiteetin ja elämän merkityksen löytämiseen kannattaa silti käyttää aikaa. Urheilijan identiteetti voi olla vielä urankin lopettamisen jälkeen urheilija.

-Se on jatkuvaa työtä sen identiteetin kanssa, jossain vaiheessa se työ pitää tehdä, ennemmin tai myöhemmin ja sitä pitää prosessoida. Että tavallaan me emme ole ex-urheilijoita, me olemme samoja persoonia edelleen ja kokeneet samat asiat. Se helpottaa oloa, että en ajattele olevani entinen urheilija, tai että olisin nyt vähäpätöisempi, koska enhän ollut huippu-uran aikanakaan tärkeämpi ihminen. Että yhtä tärkeä minä olen tälläkin hetkellä, totesi Kuusisto.

 

 

Jukka Tirri

Opiskelijahuippu-urheilun asiantuntija, Huippu-urheiluyksikkö

0447800213

Suomen Olympiakomitea on valtakunnallinen liikunta- ja urheilujärjestö, joka toimii sen hyväksi, että suomalaiset liikkuisivat enemmän ja menestyisivät huippu-urheilussa. Yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa rakennamme liikunnasta ja urheilusta elinvoimaa Suomeen.

Yrityksestä

Suomen Olympiakomitea on valtakunnallinen liikunta- ja urheilujärjestö, joka toimii sen hyväksi, että suomalaiset liikkuisivat enemmän ja menestyisivät huippu-urheilussa. Yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa rakennamme liikunnasta ja urheilusta elinvoimaa Suomeen.

Yhteyshenkilöt

Tilaa

Multimedia

Multimedia