• news.cision.com/
  • Suomen Posti/
  • Edelfeltin mestarimaalauksesta postimerkki. Muissa huhtikuun merkeissä kuvataan suomalaista lomaunelmaa, metsäneläimiä

Edelfeltin mestarimaalauksesta postimerkki. Muissa huhtikuun merkeissä kuvataan suomalaista lomaunelmaa, metsäneläimiä

Report this content

TIEDOTE 31.3.2004 Edelfeltin mestarimaalauksesta postimerkki. Muissa huhtikuun merkeissä kuvataan suomalaista lomaunelmaa, metsäneläimiä ja ahomansikkaa. Huhtikuun 28. päivänä ilmestyy kaikkiaan kymmenen uutta postimerkkiä. Aikansa kuuluisimman suomalaisen taidemaalarin Albert Edelfeltin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Taiteilijaa muistetaan erikoispostimerkillä, jossa on kuvattuna hänen mestariteoksensa Pariisin Luxembourgin puistossa. Samanaikaisesti ilmestyy myös kaksi postimerkkiä lomasta, kuusi postimerkkiä metsäneläimistä sekä postimerkki ahomansikasta. Kaikki uutuusmerkit ovat arvoltaan 0,65 euroa. Pariisin Luxembourgin puistossa postimerkkinä Pariisin Luxembourgin puistossa (1887, öljy kankaalle, 144x188 cm, Ateneumin taidemuseo, Antellin kokoelmat) on Albert Edelfeltin rakastetuimpia maalauksia. Sen aiheena on puistossa leikkivät lapset ja heidän hoitajansa. Mestarillinen maalaus heijastelee taiteilijan kiinnostusta impressionismiin. Teosta pidetäänkin Edelfeltin keskeisimpänä ulkoilmamaalauksena hänen Pariisissa viettämiltään vuosilta. Päivi Vainionpää on toteuttanut teoksen postimerkkiversion. Albert Edelfelt kuuluu Suomen taiteen kultakauden mestareihin. Hän oli näkyvä johtohahmo, joka teki töillään Suomea ja suomalaista kulttuuria tunnetuksi maailmalla. Kielitaitoisena kosmopoliittina Edelfelt toimi Suomen taiteen edunvalvojana ulkomailla ja toisten maailmalle lähteneiden suomalaistaitelijoiden tukena. Vuonna 1900 hän oli muun muassa Suomen osaston komissaarina Pariisin maailmannäyttelyssä, jossa Suomen taide nousi kansainvälisen huomion keskiöön. Albert Edelfelt syntyi 21. heinäkuuta 1854 Kiialan kartanossa Porvoon lähistöllä. Taideopinnot hän aloitti Helsingissä ja jatkoi niitä ensin Antwerpenissä 1873 ja sitten 1874-1877 Pariisin kuuluisassa taideakatemiassa. Aina vuodesta 1877 alkaen elämänsä loppuun asti hän osallistui säännöllisesti Pariisin arvostettuihin vuotuisiin salonkeihin. Edelfelt sai runsaasti kunnianosoituksia töistään; ehkä enemmän kuin kukaan muu suomalainen taitelija. Kotimaassa häntä juhlittiin ennen kaikkea historiamaalarina; kansainvälisesti hänet palkittiin "plein air" -maalauksista ja etevistä muotokuvista. Edelfelt kuoli 18.8.1905 Haikossa, Porvoon maalaiskunnassa. Loma järvimaisemassa Euroopan Postien yhteisen Europa -postimerkkisarjan teemana tänä vuonna on loma. Suomen Postin kahdessa, 28.4.ilmestyvässä merkissä kuvataan suomalaista lomaunelmaa. "Toisessa merkeistä istutaan iltaa tai yötöntä yötä nuotion äärellä. Katsellaan maisemaa ja horisonttia. On ehkä juhannusyö, kesä aluillaan ja päivä pisimmillään. Toisessa perhe soutelee järvellä kuumana kesäpäivänä. Vanhan valokuvan tunnelma tuo muistumia lapsuuden huolettomista kesistä. Ilmassa on pilvipoutaa, kevyttä tuulta, uimaleikkejä, souturetkiä ", postimerkkien suunnittelijat, Ilona Ilottu, Eeva Sivula ja Petri Salmela Dog designista kertovat postimerkkikuvistaan. Yönuotion on kuvannut Petri Salmela, souturetken Samuli Jämsä. 0,65 euron arvoiset merkit ovat perinteisiä liimapohjaisia merkkejä. Yhdessä arkissa on 10 merkkiä. Arkin reunoilla on kuvattuna lumpeita ja koivun runkoa. Tuttuja eläimiä postimerkkiarkissa Metsäneläimiä kuvataan pienoisarkissa, joka sisältää kuusi 0,65 euron arvoista postimerkkiä. Pienoisarkin on piirtänyt Pirkko Juvonen ja merkkinsä ovat saaneet orava, metsäjänis, kettu, kärppä, sisilisko ja korppi. Vikkeläliikkeinen orava (Sciurus vulgaris) on alun perin havumetsien asukki mutta viihtyy nykyisin yhtä hyvin kaupunkien puistoissa ja viheralueilla. Orava on taitava kiipeilijä ja hyppääjä mutta se liikkuu nopeasti myös maassa ja lisäksi ui hyvin. Kesällä sen turkki on punaruskea ja talvella harmaa. Metsäjänis (Lepus timidus), ei kaupungeissa loiki niin kuin pitkäkorvaisempi lajitoverinsa rusakko. Arka, tarkkakuuloinen jänis pukeutuu kesällä ruskeanharmaaseen ja talvella valkoiseen turkkiin sulautuakseen huomaamattomana maastoon. Myös sen vihollinen kärppä ( Mustela erminea) vaihtaa vuodenajan mukaan turkkinsa väriä: se on talvella hännänpäätä lukuun ottamatta vitivalkoinen, kesällä se on selkäpuolelta ruskea ja vatsapuolelta kellanvalkea. Siro ja notkea peto asustaa puunkoloissa ja raunioissa mutta sen voi löytää ruovikkoisilta rannoilta, puronvarsiryteiköistä ja tiheistä pensaikoista. Tarinoitten viekas repolainen, kettu (Vulpes vulpes), vilahtelee nykyisin myös kaupunkien viheralueilla. Luonnossa punaturkkisen ketun lisäksi voi tavata myös hopeaketun sekä näiden kahden värimuunnoksen, ristiketun. Sisilisko (Lacerta vivipara) on Suomessa yleinen Lappia myöten. Se viihtyy yhtä hyvin pihoilla kuin metsissä, rannoilla ja soilla. Noin 15 cm pitkällä matelijalla on erikoinen puolustuskeino: se pudottaa häntänsä ahdistettuna. Ainoana linnuista postimerkkiarkissa on kuvattuna sysimusta korppi (Corvus corax) eli kaarne, syvien salomaiden ja Lapin tunturiseutujen kookas varislintu. Aiemmin mahdollisimman kaukana ihmisistä viihtyneen linnun voi nykyisin nähdä myös asutusten liepeillä, muun muassa kaatopaikoilla, jonne se tullut ruuanhakumatkalle. Makoisa mansikka Ahomansikka (Fragaria vesca) on aiheena kevään uudessa 0,65 euron postimerkissä. Merkki jatkaa vuonna 2003 alkanutta villimarjoja esittelevää yleispostimerkkisarjaa. Makoisan marjan on piirtänyt Pirkko Juvonen. Ahomansikan marja-aika alkaa heinäkuun alussa. Marjat kypsyvät metsämarjoista ensimmäisinä. Kasvi on harvinaistunut viime vuosikymmeninä, Peräpohjolassa ja Metsä-Lapissa se on Ympäristöministeriön tuoreen arvion mukaan uhanalainen. Ennen vanhaan, vanhan talouden aikana, ahomansikkaa oli myytäväksi asti ja sitä käytettiin kuten tarhamansikkaa tänään. Ahomansikka viihtyy aurinkoisilla, kuivahkoilla paikoilla kuten niityillä, kedoilla ja lehtomaisissa metsissä. Kasvin parhaat kasvualueet ovat Etelä- ja Keski-Suomessa. Ahomansikkaa on käytetty rohtokasvinakin: sen marjoilla ja lehdillä on hoidettu muun muassa reumatismia. Lisätietoja: Postimerkkikeskus, johtaja Markku Penttinen, p. 020 451 5519 Pictures available at: http://www.newsonline.nu/imgway/index.asp?pmid=37093 Huom! Postimerkkien kuva-aiheet löytyvät osoitteesta www.waymaker.fi ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2004/03/31/20040330BIT00590/wkr0002.pdf http://www.waymaker.net/bitonline/2004/03/31/20040330BIT00590/bild.html Kuvia

Liitteet & linkit