Luontoa ja Gallen-Kallelan taidetta maaliskuun postimerkeissä
Luontoa ja Gallen-Kallelan taidetta maaliskuun postimerkeissä Maaliskuussa ilmestyy kaikkiaan kuusi uutta postimerkkiä. Ruusua ja pääsiäiskukkia kuvaavat 0,65 euron arvoiset merkit ilmestyvät 1.3. samanaikaisesti karhunpentua ja Suomen leijonaa kuvaavien merkkien kanssa. Karhunpentu-merkki on 2. luokan ikimerkki, leijonamerkki on arvoltaan kolme euroa. Akseli Gallen-Kallelan (1865-1931) Kalevala- aiheisesta Luonnottaresta ilmestyy 26. 3. kaksi 0,65 euron arvoista postimerkkiä sisältävä postimerkkien pienoisarkki. Kukkia, karhu ja Suomen leijona Ruusua sanotaan kukkien kuningattareksi. Sitä on iät ajat käytetty koristeena ja erilaisina symboleina. Se tunnetaan ennen kaikkea rakkauden, ihailun ja kaipuun kukkana. Kauneutensa ja monien symbolimerkitystensä takia se on ollut suosittu aihe taiteissa. Ruusukuviolla on koristeltu lukemattomia erilaisia käyttöesineitä, tekstiilejä ja painotuotteita. Erityisen suosittu ruusuaihe on ollut onnittelukorteissa ja ruusut ovat yleisiä eri maiden postimerkeissäkin. Ruusun merkitys näkyy myös ruusunviljelyssä. Maailman noin 140 ruusulajista on jalostettu tuhansia puutarhalaatuja, jotka ovat syntyneet joko risteytyksen tuloksena tai mutaatioina. Taiteilija Pirkko Juvosen uuteen 1. luokan ikimerkkiin piirtämä ruusu edustaa isokukallista Criterion -ryhmäruusulajiketta. Sen on jalostanut hollantilainen de Ruiter vuonna 1966. Postimerkki ilmestyy 1. maaliskuuta kymmenen merkkiä sisältävässä arkissa. Arkki on taitettu kolmeen osaan niin, että se sopii esimerkiksi lompakossa säilytettäväksi. Samanaikaisesti ruusumerkin kanssa ilmestyy toinenkin kukka-aiheinen postimerkki. Pääsiäistervehdyksiin suunnitellussa 0,65 euron arvoisessa postimerkissä kukkivat tummahelmililjat ja erilaiset narsissit. Postimerkin on piirtänyt taiteilija Leena Airikkala. Tuttu kevätkukka narsissi on pääsiäiskukista perinteisin. Kristinuskossa se symboloi uhria ja jumalallista rakkautta. Postimerkissä ovat kuvattuina Suomessa yleisimpiin narsisseihin kuuluva, hyvältä tuoksuva valkonarsissi sekä syklaami-, sarja- ja nunnannarsissi . Seurakseen ne ovat saaneet tummahelmililjan. Helmililjat ovat narsissien tavoin pääosin Välimeren maista kotoisin olevia sipulikasveja. Sekä narsisseista että helmililjoista on lukuisia lajikkeita, joista useita viljellään Suomessa koristekasveina. Professori Erik Bruun on piirtänyt niinikään 1. maaliskuuta ilmestyvään 2.luokan ikimerkkiin iloisen karhunpennun. Suurena luonnon ystävänä tunnettu taiteilija kuvaa otson pojan leikkimässä männyn käpyjen kanssa. Taiteilija kertoo tutkineensa aihettaan valokuvista. Leikillisesti hän lisää: "Onhan se tuttu eläin, koska nalle on varmaankin maailman tunnetuin ja rakastetuin leikkitoveri". Karhusta Erik Bruun piirsi julisteen, kun se oli valittu Suomen kansalliseläimeksi vuonna 1985. Karhunpennut syntyvät sokeina ja lähes karvattomina emonsa talvipesään. Ne kasvavat emonsa turvassa vähän yli vuoden vanhoiksi. Suomessa karhuja arvioidaan olevan 830. Määrä ei parin viime vuoden mittaan ole enää kasvanut. Eniten karhuja liikkuu maan kaakkois- ja itäosissa. Nykyinen leijonapostimerkkimalli syntyi kutsukilpailun tuloksena vuonna 2000. Kilpailun voitti graafikko Mika Launis merkkiluonnoksella, joka lähtökohtaisestikin oli tarkoitettu muunneltavaksi ja eri värein toteutettavaksi. Maaliskuun 1. päivänä ilmestyvään uuteen kolmen euron arvoiseen leijonamerkkiin on valittu Postin tunnusvärit: keltainen ja oranssi. Pohjoismaista mytologiaa Pohjoismaiset Postit aloittavat tänä vuonna yhteisessä Pohjola- postimerkkisarjassaan uuden, pohjoismaista mytologiaa käsittelevän postimerkkisarjan. Sarjan toinen ja kolmas osa ilmestyvät vuosina 2006 ja 2008. Ensimmäinen osa ilmestyy kaikissa Pohjoismaissa samanaikaisesti. Jokainen postihallinto julkaisee 26. maaliskuuta postimerkkien pienoisarkin mytologian taruolennoista. Suomen pienoisarkin kuva-aiheena on Akseli Gallen-Kallelan luonnos Luonnotar (1925, 66 x 44,5, akvarelli). Pienoisarkissa on kaksi 0,65 euron arvoista postimerkkiä. Gallen-Kallela teki Luonnottaren Suur- Kalevalan kuvitukseksi. Hän aloitti kuvittamisen vuonna 1925 . Suururakka jäi luonnosasteelle taitelijan kuoltua vuonna 1931. Kalevala alkaa kansainväliseen myyttiin pohjautuvalla runolla maailman synnystä. Runon mukaan sotka teki pesän vuosia meren ulapalla ajelehtineen ilman tyttären, luonnottaren, polvelle ja muni siihen yhden rautaisen ja kuusi kultaista munaa. Munat vierivät mereen neidon liikautettua jalkaansa ja menivät rikki, jolloin sirpaleista syntyivät taivas ja maa sekä kuu, aurinko, pilvet ja tähdet. Luonnotar kuuluu Gallen-Kallelan museon kokoelmiin. Merkkitoteutuksesta vastaa Pekka Piippo. Hän on suunnitellut myös pienoisarkille valmistetun ensipäivänkuoren ja -leiman. Ensipäivänleimassa on osa Gallen-Kallelan samanaiheisesta kuvituksesta Koru-Kalevalaan (1920-1922). Kaikki kahdeksan Pohjoismaissa julkaistavaa pienoisarkkia kootaan yhteiseksi Pohjola-pakkaukseksi. Pakkaus tulee myyntiin samanaikaisesti pienoisarkin kanssa ja maksaa 16 euroa. Pienoisarkeista ja pohjoismaiden Postien yhteistyöstä kerrotaan internetissä osoitteessa www.topoftheworld.nu Postimerkkien kuva-aiheet löytyvät osoitteesta: www.waymaker.fi Pictures available at: http://www.newsonline.nu/imgway/index.asp?pmid=34246 Lisätietoja: Postimerkkikeskus, johtaja Markku Penttinen, p. 020 451 5519 ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2004/02/02/20040202BIT00260/wkr0002.pdf http://www.waymaker.net/bitonline/2004/02/02/20040202BIT00260/bild.html Kuvia