Maaliskuun postimerkkiuutuuksissa ilmailua, urheilua ja taidetta

Maaliskuun postimerkkiuutuuksissa ilmailua, urheilua ja taidetta Maaliskuun 3. päivänä ilmestyy kaikkiaan kahdeksan uutta postimerkkiä. Merkeistä neljä muodostaa ilmailuaiheisen postimerkkivihkon. Muissa uutuuksissa kuvataan Jääkiekon MM-kisoja, Pyhää Birgittaa, orvokkeja sekä Ferdinand von Wrightin Taistelevat metsot -maalausta. Taistelevat metsot -postimerkin arvo on 0,90 euroa, mikä vastaa enintään 100 grammaa painavan kotimaan 1. luokan kirjeen postimaksua. Kaikki muut maaliskuussa ilmestyvät postimerkit ovat arvoltaan 0,65 euroa. Arvo vastaa enintään 50 grammaa painavan kotimaan 1. luokan kirjeen postimaksua. Lentokoneita eri vuosikymmeniltä Vuosi 2003 on ilmailun juhlavuosi. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta ensimmäisestä moottorilennosta. Kunnia historiallisesta tapahtumasta kuuluu amerikkalaisille insinööriveljeksille, Orville (1871- 1948) ja Wilbur Wrightille (1867-1912), jotka suunnittelivat ensimmäisen käyttökelpoisen moottorilentokoneen. Ensilento onnistui 17.12.1903 Kitty Hawkin Atlannin rannalla. Kone oli ilmassa 12 sekuntia ja se lensi 36 metriä. Vuosi 2003 on myös Finnairin juhlavuosi, sillä tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta Finnairin, silloisen Aero Oy:n perustamisesta. Yhtiön ensimmäinen yhtiökokous oli 1.11.1923. Lentoliikenne aloitettiin20.3.1924 Helsingin Kaivopuiston rannasta. Lentokone oli malliltaan Junkers F 13 ja lento suuntautui Tallinnaan. Merkkivuosia juhlistetaan neljällä lentokoneaiheisella postimerkillä, jotka ovat kaikki arvoltaan 0,65 euroa. Merkeissä esitellään Suomessa käytössä olleita konetyyppejä eri vuosikymmeniltä: Junkers Ju 52/3m edustaa ilmailun vuosia 1932-1949, DC-3 vuosia 1947-1970, Super Caravelle vuosia 1964-1983 ja Airbus 320 nykyaikaa. Merkit ilmestyvät 2,60 euroa maksavassa vihkossa, jossa on mukana myös neljä Par avion - lipuketta. Vihkon on suunnitellut Pekka Piippo. Postimerkkien kuva-aiheet löytyvät osoitteesta: www.waymaker.fi Samanaikaisesti postimerkkien kanssa myyntiin tulee neljä ilmailuaiheista maksimiehiökorttia, joissa postimaksu on valmiiksi maksettu. Kortit on suunnitellut Pekka Piippo. Korttipakkaus maksaa 4,70 euroa. Leijona kiekkovauhdissa Ken Nikander on suunnitellut ensi keväänä järjestettäville Jääkiekon MM -kisoille 0,65 euron arvoisen erikoispostimerkin, jossa luistelee kisojen leijonamaskotti. Sinivalkoiseen peliasuun pukeutunut leijona on merkkikuvassa täydessä vauhdissa: se on juuri liukumassa punaiseen aloitusympyrään, kiekon se on lyönyt merkin vasempaan alanurkkaan. Kiekossa on kullanhohtoinen merkintä "MM2003VM". Pelikenttää kuvataan myös postimerkkiarkin reunoilla. Leijonamaskotin on kisoille suunnitellut Kimmo Torvinen. Jääkiekon MM-kisat 2003 pidetään Helsingissä, Turussa ja Tampereella 26.4. - 11.5.2003. Kisoissa pelataan 56 peliä. Joukkueita on 16. MM2003 on yksi maailman suurimmista urheilutapahtumista, kun asiaa mitataan yleisömäärällä: paikalle odotetaan450 000 katsojaa ja tv- katsojia tapahtumalla tulee olemaan noin 560 miljoonaa 50 maassa. (Lisätietoja:www.mm2003.net) Suosittu kesäkukka Maaliskuun merkkiantiin kuuluu myös Pirkko Juvosen piirtämä 0,65 euron arvoinen orvokkiaiheinen postimerkki. Orvokki on ikivanha, suosittu kesäkukka. Sitä on pidetty vaatimattomuuden, kainouden ja uskollisuuden symbolina. Usein se on liitetty kaipuun ja rakkauden ilmauksiin. Maailmassa on liki 500 luonnonvaraista orvokkilajia, Suomessa alkuperäisiä lajeja on vähän toistakymmentä. Ilonamme ovat mm. sinikukkainen mäkiorvokki (Viola canina), metsäorvokki ( V. riviana) ja kirjavakukkainen keto-orvokki (V. tricolor), josta on risteyttämällä eri lajien kanssa saatu postimerkinkin aiheena olevat, pihojen, puistojen ja parvekkeiden kaunistukset eli tarhaorvokit (V. wittrockiana) . Birgittalaisluostarijärjestön perustaja Vuonna 2003 tulee kuluneeksi 700 vuotta Pyhän Birgitan (1303-1373) syntymästä. Ruotsalaista, birgittalaisluostarijärjestön perustajaa muistetaan 0,65 euron arvoisella postimerkillä, jossa on kuvattuna Birgittaa esittävä puinen veistos. Veistos on yksityiskohta Naantalin luostarikirkossa sijaitsevasta alttarikaapista. Kaappi, Neitsyt Marian taivaallinen kruunaaminen on peräisin 1400-luvulta. Merkki on suunniteltu D.O.G. Designissa ja tekijöinä ovat Ilona Ilottu, Petri Salmela ja Eeva Sivula. Birgitta, ruotsalaisen ylimystöperheen tytär, laamanni Ulf Gudmarssonin puoliso ja monilapsisen perheen äiti, sai ilmestyksistä ajatuksen luostarin perustamisesta. Luostarisäännöille tarvittiin paavin vahvistus, joten Birgitta lähti puolisonsa kuoleman jälkeen vuonna 1349 Roomaan edistämään hankkeensa toteutumista. Roomassa hän asui loppuelämänsä. Vuonna 1370 paavi Urbanus V hyväksyi sekä mies- että naisluostarin perustamisen Vadstenaan. Birgitta kuoli vuonna 1373 seitsemänkymmentävuotiaana, arvostettuna näkyjen näkijänä ja hengellisenä johtajana, joka oli matkustanut laajasti, kirjoittanut paljon ilmestyksistään ja ottanut voimakkaasti kantaa maallikoiden ja kirkon uskonelämään. Vuonna 1391 hänet julistettiin pyhimykseksi. Vuonna 1999 paavi Johannes Paavali II julisti Pyhän Birgitan koko Euroopan suojeluspyhimykseksi. Birgittalaisluostareita oli enimmillään 79 kappaletta. Ne sijaitsivat Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa. Suomen ainoa keskiaikainen birgittalaisluostari toimi Naantalissa vuosina 1443-1591. Tänä päivänä birgittalaissääntökunnan mukaan toimii kolme erillistä haaraa: keskiaikainen, espanjalainen ja ruotsalainen haara. Keskiaikaista sääntökuntaa noudattavia luostareita on viisi, espanjalaista 11 ja nuorinta vuonna 1911 perustettua ruotsalaista haaraa noudattavia noin 40, joista yksi on toiminut Turussa vuodesta 1986. Rakastettu taideteos Ferdinand von Wrightin (1822-1906) kuuluisa maalaus Taistelevat metsot ( 1886, 124 x 188,5 cm, öljy, kangas) on aiheena 3. maaliskuuta ilmestyvässä 0,90 euron arvoisessa postimerkissä. Suomalaisten suuresti ihailema teos kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin. Maalauksen postimerkkitoteutuksesta vastaa graafinen suunnittelija Marita Soukka. Ferdinand oli von Wrightin maalariveljeksistä nuorin. Perhe oli kotoisin Kuopion läheltä ja synnyinkodissaan, Haminalahden kartanossa, hän myös kuoli. Ferdinand oli valtaosin itseoppinut taiteilija. Pienen tovin hän opiskeli T ukholman taideakatemiassa, muutoin hän sai taideopetusta lähinnä vanhemmilta veljiltään, Magnukselta ja Wilhelmiltä. Lyhyt opintomatka suuntautui Dresdeniin (1858). Päinvastoin kuin veljensä Ferdinand von Wright sisällytti luontokuviinsa mielellään dramatiikkaa kuvaten usein saalistusta tai voimien mittelyä kuten isokokoisessa, vaikuttavassa Taistelevat metsot -maalauksessaan. Teos on hänen myöhäistuotantonsa helmi, joka sai heti ihastuneen vastaanoton ja nosti merkittävästi iäkkään erakkotaiteilijan arvostusta. Teoksella on ollut kautta vuosikymmenten aivan erityinen asema suomalaisten sydämissä. Se on yksi tunnetuimpia ja kopioiduimpia suomalaisia taideteoksia. Click here to view pictures: http://www.newsonline.nu/imgway/index.asp?pmid=23794 Lisätietoja: Postimerkkikeskus, johtaja Markku Penttinen, p. 020 451 5519 tai markku.penttinen@posti.fi[REMOVED GRAPHICS] ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2003/01/31/20030131BIT00310/wkr0002.pdf http://www.waymaker.net/bitonline/2003/01/31/20030131BIT00310/bild.html Pictures