Hiv tunnetaan Suomessa huonosti
Joka kolmas suomalainen ei tiedä, voiko hiv-tartunnan saada hyönteisen pistosta tai suutelemalla
Suomalaisten tiedoissa ja hiv-testiin hakeutumisessa on isoja puutteita. Tilanne selviää maailman aids-päivän toimikunnan Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Suomessa yli 90 prosenttia tartunnoista saadaan seksin välityksellä. Tämän tiesi alle puolet kyselyyn vastanneista. Yli 60 prosenttia uskoo, että yleisin tartuntatapa on suonensisäisten huumeiden käyttö.
- Kolmasosa vastaajista ei tiennyt oikeaa vastausta väittämiin ”hiv voi tarttua suudellessa” ja ”hiv voi tarttua hyönteisen pistosta”, kertoo Suomen Punaisen Ristin hiv/aids-työn koordinaattori Mika Hyrynen.
Tänä vuonna Suomessa on todettu 164 uutta hiv-tartuntaa. On arvioitu, että Suomessa on yli 2000 hiv-positiivisuudestaan tietoista ja jopa 1000 tartunnastaan tietämätöntä henkilöä.
Kyselyyn hiv-tiedoista, asenteista ja testauksesta vastasi 30 – 39 vuotiaita suomalaisia marraskuussa 2011.
Maailman aids-päivää vietetään 1.12.
Hiv-testissä käydään harvoin
Kaksi kolmasosaa vastanneista ei ollut koskaan käynyt omasta aloitteestaan hiv-testissä. Vain viidennes oli käynyt hiv-testissä viimeisen viiden vuoden aikana. Naiset käyvät testeissä hieman useammin kuin miehet. Yleisin syy testaamattomuuteen on se, ettei hiv-tartuntaa pidetä mahdollisena omalla kohdalla.
- Hiv voi olla pitkään täysin oireeton ja hiv-testaus on ainoa tapa todeta tartunta. Suomessa joka neljäs hiv-diagnoosi viivästyy ja tartunta todetaan vasta aids-vaiheessa tai lähellä sitä. Varhainen testaus ja diagnoosi ovat ensiarvoisen tärkeitä hoidon kannalta, Mika Hyrynen muistuttaa.
Vain harva kertoo olevansa hiv-positiivinen
Tänä päivänä hiv-positiivisuus ei juuri rajoita ihmisen elämää ja mahdollisuuksia työhön, opiskeluun, harrastuksiin tai perheen perustamiseen. Hiv-positiivinen ei aiheuta ympäristölleen tartuntariskiä arkipäiväisissä tilanteissa.
- Hiv-tartunta ei näy ihmisestä päällepäin ja harva hiv-positiivinen haluaa julkisesti tai edes lähipiirissään kertoa tartunnastaan. Moni pelkää, että tulee tartunnan vuoksi syrjityksi, Positiiviset ry:n toiminnanjohtaja Sini Pasanen sanoo.
Puolet vastaajista arveli, että tieto läheisen hiv-positiivisuudesta vaikuttaisi jollain tavalla kanssakäymiseen. Noin kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että hiv-positiivisen pitäisi kertoa tartunnastaan päiväkodissa tai jalkapalloharrastuksessa. Noin viidennes ilmoitti, että tartunnasta kuuluisi kertoa työpaikalla tai koulussa.
Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn osallistui 1064 vastaajaa ja kyselyn tulos painotettiin Suomen 30–39-vuotiasta väestöä edustavaksi. Virhemarginaali on noin ±3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Maailmassa elää yhteensä arviolta noin 34 miljoonaa hiv-tartunnan saanutta. Rohkaisevaa hiv:n vastaisessa työssä maailmalla on, että uusien tartuntojen määrä on globaalisti laskussa ja aids-kuolemien määrä on vähentynyt ehkäisevän työn ja lääkkeiden paremman saatavuuden myötä.
Lisätietoja:
Mika Hyrynen, hiv/aids-työn koordinaattori, Suomen Punainen Risti, puh. 020 701 2125, mika.hyrynen@punainenristi.fi
Sini Pasanen, toiminnanjohtaja, Positiiviset ry, puh. 044 5544 556, sini.pasanen@positiiviset.fi
Irma Pahlman, toiminnanjohtaja, Hiv-tukikeskus, puh. 020 7465 724, irma.pahlman@hivtukikeskus.fi
Maailman aids-päivän 2011 toimikuntaan kuuluvat: Suomen Punainen Risti, Positiiviset ry, Helsingin Diakonissalaitos, Hiv-säätiö/Hiv-tukikeskus, Pro-tukipiste, Suomen Lähetysseura, Suomen HIV/aids-sairaanhoitajayhdistys ja Väestöliitto.
Toimikuntaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.
Avainsanat: