Punaisen Ristin kansainvälinen liitto julkaisee 16.10.2014 Maailman katastrofiraportin, jonka teemana on katastrofien ja kulttuurien yhteys

KUTSU: Punaisen Ristin katastrofiraportin julkistamistilaisuus 17.10.2014 klo 8.30–11.15

Tervetuloa Suomen Punaisen Ristin järjestämään Maailman katastrofiraportin julkistamistilaisuuteen perjantaina 17. lokakuuta 2014 klo 8.30–11.15 Vanhalle Ylioppilastalolle, Mannerheimintie 3, Helsinki.

Vuoden 2014 katastrofiraportin (World Disasters Report 2014: Focus on culture and risk) teemana on katastrofien ja kulttuurien yhteys. Tule tutustumaan raporttiin ja kuuntelemaan alan huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja sekä osallistumaan keskusteluun.

Ohjelma

8.30 Ilmoittautuminen ja aamiaistarjoilu

9.00 Tilaisuuden avaus
puheenjohtaja Pertti Torstila, Suomen Punainen Risti

9.05 Maailman katastrofiraportin esittely
professori Ian Davis, University of Copenhagen

9.45 Jotta pahin ei tapahtuisi: varautuminen Suomessa ja maailmalla
pelastusylitarkastaja Taito Vainio, sisäministeriö
operaatiokoordinaattori Andreas von Weissenberg, Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto

10.45 Kommenttipuheenvuoro
apulaisosastopäällikkö Riikka Laatu, ulkoasiainministeriö

11.00 Yleisökeskustelua

Aamiaistarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan osoitteeseen: outi.sanmark@punainenristi.fi

Tervetuloa!

Kristiina Kumpula
pääsihteeri
Suomen Punainen Risti

Maailman katastrofiraportti ilmestyy vuosittain englanniksi nimellä World Disasters Report. Raportin julkaisee Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto (IFRC). Kansainvälisesti arvostettu raportti sisältää asiantuntija-artikkeleita ja tilastotietoa.


LEHDISTÖTIEDOTE

Julkaisuvapaa 16.10. klo 00:01

Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto (IFRC) julkaisee 16.10.2014 Maailman katastrofiraportin, jonka teemana on katastrofien ja kulttuurien yhteys

Maailman katastrofiraportissa (World Disasters Report 2014: Focus on culture and risk) peräänkuulutetaan kulttuuristen erityispiirteiden huomioimista katastrofiriskien vähentämisessä ja jälleenrakennusohjelmissa. Kestävä kehitys ja pysyvä köyhyyden väheneminen ei toteudu, ellei erilaisten riskien vaikutuksia haavoittuvien ihmisten elämään pystytä hallitsemaan. Toteutuessaan riskit muuttuvat katastrofeiksi.

Raportissa pohditaan esimerkiksi sitä, mitä on tehtävissä, kun erilaiset uskomukset ja kulttuuriset perinteet nähdään ihmisen tai luonnon aiheuttamien katastrofien syinä. Esimerkit ovat Intiasta Kosi-joen tulvasta vuonna 2008, Katrina-pyörremyrsky New Orleansissa tai tulivuorenpurkauksesta Indonesiassa.

Raportti on hyvin ajankohtainen myös ebolaepidemian taltuttamisessa. Ebolaepidemian puhkeaminen Länsi-Afrikassa osoittaa, että kaikki pyrkimykset pysäyttää tappava tauti valuvat hukkaan, jos vahingoittaviin käytäntöihin ja ihmishengelle vaarallisiin perinteisiin ei pystytä vaikuttamaan. Siihen tarvitaan sosiaalisen median tarjoamia mobilisointitaitoja ja kykyä muuttaa ihmisten käytöstä.

Ilmastonmuutoksen myötä yhä useammat ihmiset elävät riskivyöhykkeellä ja ilmastonmuutoksen haitat ovat entistä vakavampia. Maailman katastrofiraportti 2014 rohkaisee uuteen lähestymistapaan, jossa kiinnitetään enemmän huomiota ihmisten ja instituutioiden ajattelutapoihin, käyttäytymiseen ja toimintaan suhteessa olemassa oleviin riskeihin.

“Ilmastonmuutos vaikeuttaa elinkeinojen harjoittamista ja lisää suojattomuutta. Luonnononnettomuuksia tapahtuu myös useammin, ja ne ovat aiempaa rajumpia. Virheisiin ei ole varaa; kulttuurilliset seikat on huomioitava katastrofiriskien vähentämisessä.” toteaa IFRC:n pääsihteeri Elhadj As Sy.

Ihmiset joutuvat usein asumaan heille vaarallisilla alueilla, koska he saavat sieltä elantonsa. Näin sadat miljoonat ihmiset asuvat elinkeinonsa vuoksi sellaisilla alueilla, kuten tulivuorten kupeessa, maanjäristyksille alttiilla alueilla ja rannikoilla, jotka ovat myrskyjen ja tsunamien riepoteltavina. Laaksot ja tuliperäiset maa-alueet ovat hyvin hedelmällisiä, rannikot suosivat kalastusta ja maanviljelyä, ja kuivan maaperän murtuma-alueilla on usein vesivarantoja.

Katastrofiriskien vähentämiseksi on tarpeen tunnistaa ne syyt, joiden vuoksi ihmiset elävät riskialttiilla alueilla ja se, miten heidän käyttäytymisensä ja suhtautumisensa kulttuuriin vaikuttavat heidän altistumiseensa vaaroille ja niiden ymmärtämiseen. On tärkeää keskittyä siihen, miten elinkeinoista saadaan entistä vakaampia ja turvallisempia. Tarvittaessa ne on pystyttävä korvaamaan uusilla elinkeinoilla. On myös tärkeää sovittaa paikalliset terveyteen liittyvät uskomukset ja arkiset käytännöt yhteen julkisen terveydenhuollon kanssa. Paikalliset perinteet, uskomukset ja sosiaaliset käytännöt liittyvät ihmisten käsityksiin terveysriskeistä. Ne eivät aina vastaa julkiselle terveydenhuollolle asetettuja vaatimuksia, ja onkin tärkeää ymmärtää kulttuurillinen ero, joka saattaa vaikuttaa lopputulokseen.

Raportti julkaistaan kriittisellä hetkellä, sillä Hyogon toimintaohjelman uudistusprosessi (Hyogo Framework for Action on YK:n johtama strategia luonnononnettomuuksien vähentämiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi), “Building the Resilience of Nations and Communities to Disasters” umpeutuu vuonna 2015.

“Hyogon toimintaohjelma oli edelläkävijä maailmanlaajuisissa pyrkimyksissä yhdistää yhteisön katastrofikestävyys katastrofiriskinhallintaan”, Sy toteaa.

“Kulttuuriin ja paikallistietämykseen liittyvät seikat ovat nyt entistä merkittävämpiä, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa sekä vaaroihin että haavoittuvuuteen. Maailma on siirtymässä uudenlaisten riskien aikakaudelle, kun sosiaaliset, fyysiset ja taloudelliset järjestelmät joutuvat paineen alle.

Riskien aiheuttajat on tunnistettava, jotta muutoksiin voidaan vastata mahdollisimman tehokkaasti. Tämä edellyttää kulttuurin keskeisen aseman huomioimista. Tulevaisuuden panostukset on kanavoitava katastrofiriskien vähentämisessä siten, että ihmisläheinen lähestymistapa ottaa kulttuurin entistä paremmin huomioon myös vuoden 2015 jälkeistä kehitysagendaa suunniteltaessa.”

Vuoden 2013 katastrofit

Raportti sisältää myös vuosittaisen yhteenvedon katastrofeista. Vuonna 2013 katastrofit koskettivat lähes 100 miljoonaa ihmistä, joista 87 prosenttia asuu Aasiassa.

Tavallisimpia luonnonkatastrofeja ovat edelleen tulvat, ja toiseksi yleisimpiä ovat myrskyt. Vuonna 2013 tulvat aiheuttivat 44 prosenttia luonnononnettomuuksien aiheuttamista kuolemantapauksista, ja myrskyt 41 prosenttia. Vakavin luonnonkatastrofi koettiin Filippiineillä, kun Haiyan-taifuuni kosketti 16 miljoonaa ihmistä, ja Phailin-sykloni Intiassa 13 miljoonaa ihmistä.

Teknisissä katastrofeissa menehtyneiden uhrien lukumäärä on 26 prosenttia pienempi kuin vuosikymmenen keskiarvo. Vuonna 2013 kuolemantapauksia oli yhteensä 6 711 vuosikymmenen keskiarvon ollessa 7 594. Eniten kuolonuhreja vaati tekstiilitehtaan romahdus Bangladeshissa, jolloin 1 127 ihmistä menehtyi.

Vuonna 2013 luonnonkatastrofien aiheuttamat taloudelliset vahingot olivat kaiken kaikkiaan noin 118,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä on vuosikymmenen neljänneksi pienin kokonaissumma. Tulva aiheutti Saksassa lähes 13 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruiset vahingot ja Haiyan-taifuuni 10 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruiset vahingot.

Lisätietoja: Viestintädelegaatti Viivi Berghem, 040 715 3838, viivi.berghem@redcross.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

Suomen Punainen Risti toimii n. 86 000 jäsenen ja n. 45 000 aktiivisen vapaaehtoisen voimin. Olemme yksi Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä. Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyö keskittyy kotimaahan, jossa tehtäväkenttä on monipuolinen: ensiapukoulutus ja -ryhmätoiminta, ystävä- ja tukihenkilötoiminta, maahanmuuttajien tukeminen, Veripalvelu, Nuorten turvatalot, Kontti-kierrätystavaratalot, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinointi jne. Lisäksi Suomen Punainen Risti antaa hätäapua maailmalla katastrofien jälkeen ja tekee pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä. Suomen Punainen Risti perustettiin vuonna 1877.