Vauhti ja kokemattomuus ovat vaarallinen yhdistelmä rinteessä
Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset rinnepäivystäjät auttavat tänäkin talvena laskettelijoita ja lautailijoita. Rinnepäivystäjien merkitys korostuu entisestään talvilomaviikoilla hiihtokeskuksissa.
Neljä vuotta rinnepäivystäjänä toiminut Eija Häkämies kertoo, että alkutalvesta näkee paljon yksin laskettelevia lapsia, jotka ovat rinteessä heikoin taidoin.
- Vauhti ja kokemattomuus ovat vaarallinen yhdistelmä. Lapsen kehon hallinnan täytyy olla kehittynyt ja refleksien pitää olla kunnossa. Vanhempien tulisikin ensin lasketella yhdessä lapsen kanssa tai käydä muutamalla ammattitaitoisen hiihdonopettajan tunnilla.
Suurin riski piilee ensimmäisessä ja viimeisessä laskussa
Viime vuonna Suomen hiihtokeskuksissa raportoitiin 2 500 tapaturmaa, joista tyypillisimpiä olivat ranne-, olkapää- ja polvivammat. Oulun piirin terveydenhuollon suunnittelija Pirkko-Liisa Laitinen kertoo, että useimmat loukkaantumiset johtuvat kaatumisesta rinteessä, hyppyrissä, lumikouruissa tai reilissä eli kaiteen päällä. Myös ongelmat hissikapulan kanssa johtavat turmiin.
Vuosittain Punaisen Ristin rinnepäivystäjät auttavat noin tuhatta rinteessä loukkaantunutta. Rinnepäivystäjä Häkämiehen mukaan ensimmäiseen ja viimeiseen laskuun liittyvät suurimmat riskit.
- Alussa ei tunneta rinnettä ja viimeisessä laskussa voimat ovat loppu. Moni loukkaantuneista onkin sanonut, että heidän piti laskea vielä tämän yhden kerran.
Väsymyksen lisäksi päihteet, näyttämisen halu ja puutteelliset varusteet kasvattavat riskiä tapaturmiin. Häkämies kehottaa kertaamaan rinnesäännöt ja tutustumaan rinteisiin sekä hyppyreihin etukäteen.
- Kypärän käyttäminen on nykyisin ilahduttavan yleistä, se on enemminkin sääntö kuin poikkeus. Käden ja jalan voi aika usein parantaa, mutta päätä ei. Kypärän lisäksi selkäpanssari ja rannetuet ovat hyvä lisä suojavarusteisiin, Häkämies muistuttaa.
Rinnepäivystäjiä kaivataan lisää koko ajan
Punaisen Ristin noin 500 koulutettua rinnepäivystäjää työskentelee yhteistyössä hiihtokeskusten kanssa. Päivystäjän ei tarvitse olla terveydenhuollon ammattilainen.
Vapaaehtoisten päivystäjien joukkoon pääsee käymällä ensiavun perus- ja jatkokurssit sekä 18 tuntia kestävän rinnepäivystyskurssin. Koulutettavalta vaaditaan hyvää laskettelutaitoa ja täysi-ikäisyyttä. Kurssit käytyään rinnepäivystäjä saa kolme vuotta voimassa olevan henkilökortin.
Lisätietoja:
Rinnepäivystäjä Eija Häkämies, puh. 040 5090 776
Terveydenhuollon suunnittelija, Oulun piiri, Pirkko-Liisa Laitinen, puh. 040 577 2371
Tiedottaja Mari Mäkinen, puh. 020 701 2223, 040 521 7299
Avainsanat: