Ennaltaehkäisevällä työllä koulukiusaamiselle ja –väkivallalle nollatoleranssi

​Suomen Rehtorit ry järjestää koulutuskiertueen turvallisen kouluyhteisön kehittämiseksi. Ensimmäinen, eilen Helsingissä Marina Congress Centerissä järjestetty koko päivän tilaisuus pureutui koulukiusaamiseen ja kouluväkivallan taustoihin sekä kulttuuri-ilmiöihin. Koulusurmat ovat olleet luomassa uudenlaista pelkojen ja riskien täyttämää kulttuuria, joka heijastuu myös koulujen arkeen.

Suomalaisia kouluja on totuttu pitämään turvallisina kasvu- ja opiskeluympäristöinä. Jokelan ja Kauhajoen tapahtumat edellyttävät uutta arviota ja syvällistä pohdintaa sekä toimenpiteitä, jotta tämän kaltaiset tapahtumat eivät koskaan toistuisi.

– Koulun turvallisuusasioita on pohdittu liiaksi teknisinä ja pelastautumisoperaatioihin perustuvina asioina. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään toistaiseksi aivan liian vähän ja sen tulisi lähteä liikkeelle nuorten elämän ja kulttuurin tuntemisesta, Suomen Rehtorit Ry:n puheenjohtaja Ari Pokka sanoo.

Pokan mukaan näemme lastemme ja nuorisomme maailmasta vain pintoja ja väläyksiä. Usein emme edes halua tietää, mitä nuorison elämään kuuluu ja miksi.

– Ennaltaehkäisevässä työssä on tunnettava kulttuurimuutokset, jotta voimme estää vääränlaisten ilmiöiden synnyn. Kuten tähän asti emme voi vain tuijottaa yksittäisen väärintekijän profiilia tai tehostaa koulujen valvontaa, jos emme tiedä miksi nämä asiat tapahtuvat, Pokka toteaa.

Kiusaamisella on yhteys väkivallan tekoihin

Kiusaamisella on todettu olevan yhteys kouluväkivaltaan, ja siksi siihen puuttuminen ja sen keskeyttäminen jo varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Koulukiusaamisen toteaminen voi olla vaikeaa, sillä sitä tapahtuu monin eri tavoin - hiljaa ja näkyvästi. Kouluväkivallan syihin ja seurauksiin paneutuneen tutkimusryhmän mukaan 9-luokkalaisilta kysyttäessä puolet kertoi kiusanneensa toisia koulussa. Pojista 24 prosenttia ja tytöistä 5 prosenttia kertoi kokeneensa fyysistä väkivaltaa.

Sekä kiusaajana ja kiusattuna olemisella on yhteys myös psyykkisiin ongelmiin. Masennus nuorten joukossa on melko yleistä ja psyykelääkkeitä määrätään yhä enemmän. Lapsien oletetaan pärjäävään yksin hyvin varhaisessa vaiheessa ja heidät jätetään ilman aikuistukea.

Läsnäolon ja keskustelun lisäämisellä, luottamuksen kasvattamisella, koulujen sosiaalisia suhteita tarkkailemalla ja mielenterveyspalveluja tehostamalla pyritään parantamaan niin lasten ja nuorten hyvinvointia kuin katkaisemaan kouluväkivallan pahaa kierrettä.

Työkalu koulujen hyvinvoinnin kehittämiseen

Erikoissuunnittelija Päivi Hamarus Keski-Suomen ELY-keskuksesta tarjoaa kouluille ns. vaakamallia kouluyhteisön hyvinvoinnin rakentamiseen.

– Ei riitä, että koulut tuijottavat vain oppilaiden oppisaavutuksia, vaan on keskityttävä miettimään kuinka luokkia johdetaan hyvinvoinnin näkökulmasta, Hamarus sanoo.

Vaakamalli on apuna koulukiusaamisen havaitsemiseen, siihen puuttumiseen, sen seurantaan ja jälkihoitoon. Työkalun tavoitteena on lisäksi ennaltaehkäistä kiusaamista ja rakentaa hyvinvointia luomalla yhteisölle yhteinen ymmärrys kiusaamisesta, ja siitä, mitä hyvinvointi meidän koulussamme tarkoittaa.

Rikkoutunut Rauha -koulutuskiertue jatkuu 8.9. Jyväskylässä

Seuraavat koulutuspäivät ovat 8.9. Jyväskylän Paviljongissa, 17.11. Rovaniemen Santa Parkissa ja 24.11. Kuopion Musiikkikeskuksessa. Koulutuspäivien tukijana toimii If Vahinkovakuutusyhtiö.

– Vaikka vastuu koulujen turvallisuudesta on rehtoreilla, on itse turvallisuustyö ja epäkohtien ehkäisy kaikkien tehtävä, niin kotien kuin koulujenkin. Toivon, että tilaisuuksiin osallistuu mahdollisimman moni nuorten hyvinvoinnista kiinnostunut oppimaan sekä jakamaan omat kokemuksensa ja neuvonsa, Pokka päättää.

Lisätietoja päivän teemoista ja tutkimusryhmän tuloksista antaa

Puheenjohtaja Ari Pokka, Suomen Rehtorit ry, p. 050 526 0506

Järjestösihteeri Toni Lehtinen, p. 010 320 0070