Aanelonen 80 v.

Report this content

Paperikoot standardisoitiin Suomessa 80 vuotta sitten. Sarjan tunnetuin koko on A4 ja se on 210 mm leveä ja 297 mm korkea. A-sarjaan kuuluu 11 kokoa A0:sta A10:een. B-sarja kattaa A-sarjan kokojen välissä olevat koot kirjekuoria varten.

Suomen kansallinen standardisoimisjärjestö SFS vahvisti paperikokojen standardin 8.11.1927. Kyseessä oli yksi vuonna 1924 toimintansa aloittaneen SFS:n ensimmäisistä standardeista.

Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa paperikokoja standardisoimassa, ei kuitenkaan aivan ensimmäinen. Paperikoko standardisoitiin ensimmäisenä Sveitsissä vuonna 1921.

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta standardisoida paperikokoja. Jo Napoleon otti Ranskassa käyttöön paperin standardikoot. Näiden kokojen käyttö ei koskaan kuitenkaan levinnyt laajalle.

Paperikokojen standardisoinnista on ollut suurta hyötyä. Se on lisännyt toimistotyön tehokkuutta. Ennen paperikokojen standardisointia oli käytössä tuhansia paperikokoja.

Aanelosen mitat tuntuvat mielivaltaisilta, mitä ne eivät vähimmässäkään määrin ole. Sivujen suhde on sama kuin neliön lävistäjän ja sivun suhde.

Peruskoko järjestelmässä on neliömetri, jonka sivujen suhde siis on sama kuin neliön lävistäjän ja sivun suhde. Tämä koko on A0. Seuraava koko saadaan aina puolittamalla edellinen koko pitemmän sivun suuntaan. Näin saadaan aanelosen leveydeksi 210 mm ja korkeudeksi 297 mm. Pienin sarjaan kuuluva koko on A10 ja se on 26 mm leveä ja 37 mm korkea.

Standardit ovat suosituksia ja näin paperikootkin olivat alun perin vain suosituksia. Vuonna 1942 valtioneuvosto määräsi osana Suomen ja Saksan sotatalouksien yhdenmukaistamista standardisoimislain nojalla standardisoidut paperikoot pakollisiksi. Tämä valtioneuvoston päätös ”eräiden paperien ja painotuotteiden standardikoosta” on yhä voimassa, vaikka sillä ei ole enää käytännön merkitystä.

Standardisointi on lähtenyt liikkeelle erilaisten mittojen standardisoinnista. Nykyisin standardisointi ei rajoitu kuitenkaan mittoihin, vaan mittastandardisointi on eräs standardisoinnin osa-alue. Nykyisin standardeja ei ole tapana enää määrätä säädöksissä pakollisiksi. Sen sijaan viranomaiset pitävät usein standardeja erityisesti turvallisuusasioissa esimerkkeinä säädösten vaatimukset täyttävistä ratkaisuista.


Lisätiedot lehdistölle Suomen Standardisoimisliitto SFS
Tiedottaja Jyrki Alanko
Puh. 09 1499 3374