Kaksi yleistä pientalorakennetta nousi virallisiksi riskirakenteiksi – koskee erityisesti rintamamies- ja 70-luvun taloja
Asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohje on päivitetty 19 vuoden jälkeen. Uusi ohje nostaa esiin kaksi uutta vaurioherkkää rakennetta pientaloissa. Kyseiset riskirakenteet voivat aiheuttaa pientalokaupassa jopa 100 000 euron yllätyskustannuksia.
Uudet riskirakenteet ovat betonilaatan päälle puukoolattu välipohjarakenne ja tiili–villa–tiilirakenteinen ulkoseinärakenne. Lisäksi useampia rakenteita arvioidaan jatkossa teknisen käyttöiän perusteella.
”Suoritusohje ohjaa kuntotarkastusten tekemistä ja raportointia valtakunnallisesti. Se oli jäänyt pahasti jälkeen erityisesti vaurioherkkien rakenteiden osalta, joten päivitys oli odotettu”, sanoo Susteran kuluttajapalveluiden johtava asiantuntija Niko Rautio.
Rakenteita havaitaan useita satoja vuosittain
Uudet riskirakenteet ovat yleisiä suomalaisissa pientaloissa, joten niiden virallinen määrittely riskirakenteiksi oli tarpeen.
Sustera tarkastaa vuosittain noin 4000 pientaloa eri puolilla Suomea. Yrityksen toteuttamissa kuntotarkastuksissa betonilaatan päälle puukoolattu välipohjarakenne ja tiili–villa–tiilirakenteinen ulkoseinä ovat nousseet esiin 500–1000 kertaa vuosittain.
”Olemme huomanneet rakenteiden olevan helposti vaurioituvia, joten ne on määritetty tarkastusraporteissa riskihavainnoiksi. Hyvä, että sama tieto on nyt yleisesti kaikkien käytössä”, Rautio sanoo.
Betonilaatan päälle puukoolattu välipohjarakenne on yleinen rintamamiestaloissa, kun taas tiili–villa–tiilirakenteinen ulkoseinän kulta-aikaa oli 1970-luku. Suomen pientalokanta koostuu pääosin rintamamiestaloista sekä 1960–1970‑lukujen pientaloista.
Muutos koskee erityisesti talokauppoja suunnittelevia
Mahdolliset korjaustarpeet ja kustannukset voivat tulla ostajalle yllätyksenä kaupanteon jälkeen, mikäli riskirakennetta ei tunnisteta ajoissa.
”Esimerkiksi tiili-villa-tiilirakenteen korjaamiseksi on rajallisesti korjausvaihtoehtoja ja rakenteiden korjaaminen voi aiheuttaa yli kymmenien tuhansien, jopa satojen tuhansien korjauskustannukset”, Rautio sanoo.
Talokaupoilla olevan kannattaa varmistaa, että taloon tehdään kuntotarkastus. Ostajan on myös hyvä kysyä erikseen, mitä riskirakenteita juuri tämän ikäisessä ja tyyppisessä talossa on. Silloin myös vastikään tunnistetut riskirakenteet tulevat huomioiduiksi.
”Lopuksi haluan muistuttaa, että riskirakenne ei aina ole vaurioitunut. Rakenteet on määritetty riskiksi, koska ne on todettu käytännössä vaurioherkemmiksi kuin monet muut rakenteet”, Rautio toteaa.
Lisätietoja:
Niko Rautio, Sustera Oy
Kuluttajapalveluiden johtava asiantuntija
041 731 4389
niko.rautio@sustera.com
Sustera on johtava kiinteistön elinkaaren asiantuntijayritys, jonka juuret ulottuvat Pohjoismaihin aina vuoteen 1989 asti. Yli 500 omistautuneen ammattilaisemme ansiosta varmistamme, että rakennukset kasvattavat arvoaan, pysyvät hyväkuntoisina ja tulevat ympäristöystävällisemmiksi. Tavoitteemme on kiihdyttää kiinteistöalan muutosta kohti vastuullista rakentamista ja kiinteistönpitoa.
Tarjoamme asiantuntijapalveluita rakennuksen koko elinkaaren ajalle; tutkimme, tarkastamme ja laadimme selvityksiä. Annamme neuvoja, jotka ennaltaehkäisevät ongelmia ja pienentävät sekä uudiskohteiden että olemassa olevien rakennusten elinkaarikustannuksia. Huolehdimme alati tiukentuvien vastuullisuus- ja energiatehokkuusvaatimusten toteutumisesta. Suunnittelemme, johdamme ja valvomme niin korjaus- kuin uudisrakennusprojektit ammattitaidolla.
Sustera - Buildings are for life.
Avainsanat:
