Todennetut edut kiihdyttävät taloyhtiöiden siirtymistä maalämpöön – määrä nelinkertaistunee jo lähivuosina
Lämmitystavan muutoksella kaukolämmöstä maalämpöön voidaan ottaa merkittäviä askelia energiatehokkuuden parantamiseksi ja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Maalämmöllä lämpenevien kerrostalojen määrä tuleekin nelinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä, arvioi Susteran johtava energia-asiantuntija Tuomas Virtanen.
Keskimäärin joka kolmas suomalainen asuu kerrostalossa. Kerrostalojen lämmitysjärjestelmien energiankulutuksella on siten merkittävä vaikutus paitsi yksittäisen ihmisen hiilijalanjälkeen ja asumiskustannuksiin myös koko Suomen energiatehokkuus- ja vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseen.
Euroopan tasolla tarkasteltuna rakennukset nielevät 40 prosenttia koko energiankulutuksesta ja ovat vastuussa 36 prosentista hiilidioksidipäästöistä. Iso osa nykyisestä rakennuskannastamme on energiatehotonta: kiinteistöjen lämmitykseen kuluu paljon energiaa ja rahaa.
”Suomessa asumisen energiasta kaksi kolmasosaa vie lämmitys. Energiatehokkuudella on siten suora yhteys asumisen hiilidioksidipäästöihin, jotka lämmittävät ilmastoa ja maapalloa”, toteaa Susteran johtava energia-asiantuntija Tuomas Virtanen.
Uusiutuva maalämpö on ollut viime vuosina kuuma puheenaihe taloyhtiöissä. Kuitenkin valtaosa kerrostaloista lämmitetään edelleen kaukolämmöllä: vuonna 2023 alle viisi prosenttia lämpeni maalämmöllä.
Aiheesta on tehty useita laskureita, mutta varsinaista tutkimusta lämmitysenergian toteutuneesta kulutuksen muutoksesta kaukolämmöstä maalämpöön siirryttäessä ei ole tehty ennen tätä. Virtanen tarttui teemaan ylemmän ammattikorkeakoulututkintonsa (YAMK) lopputyössä, joka hyväksyttiin huhtikuun 2024 lopulla.
Huomattavat säästöt muutoksen ajurina
Uraauurtavaan tutkimukseen saatiin mukaan 18 eteläsuomalaista kerrostaloyhtiötä, joissa kaukolämmön käytöstä on siirrytty maalämpöön vuosina 2016–2022.
Vaikka otoskoko on pieni, mukana olevat kohteet edustavat eri ikäisiä ja kokoisia yksiköitä. Otannan heterogeenisyys kompensoi sen pientä kokoa ja antaa kattavamman kuvan tutkittavasta ilmiöstä.
”Tulokset osoittavat, että kiinteistöjen maalämpöön siirtyminen laskee ostoenergiankulutuksen aiemmasta noin kolmasosaan. Tutkittavissa kohteissa energiankulutus on laskenut keskimäärin 64 prosenttia, kun mediaani on 65 prosenttia”, Virtanen toteaa.
Tehdyn hiilijalanjälkilaskennan mukaan kiinteistön energiankäytön hiilidioksidipäästöt laskisivat 50 vuoden tarkastelujakson aikana 46 prosenttia (mediaani). Elinkaarilaskennan tulokset osoittavat että, maalämpöön siirtyminen on taloudellisesti järkevää ja tuottaa merkittäviä hyötyjä, jotka oikeuttavat siihen tehtävät investoinnit.
”Rakennuksen energiatehokkuus vähentää käyttökustannuksia ja toimii lisäksi tehokkaana keinona hillitä kustannusten nousua, erityisesti energian hinnan noustessa. Näin ollen maalämpöön siirtymisen välillisenä seurauksena myös kiinteistön arvo kasvaa.”
Muutos kaukolämmöstä maalämpöön myös tukee Suomen korjausrakentamisen pitkän aikavälin tavoitetta muokata olemassa oleva rakennuskanta erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä.
Vaikka kaukolämpö on usein käytännöllinen vaihtoehto, se ei ole täysin päästötöntä. Kaukolämmön tuotantolaitoksissa voidaan käyttää polttoaineena esimerkiksi puuta tai muuta biomassaa, kivihiiltä, jätettä tai öljyä. Maalämpö sen sijaan on sekä uusiutuva että päästötön energian lähde.
Vuonna 2030 noin 14 000 kerrostaloa voi lämmetä jo maalämmöllä
Virtanen laati lopputyössään myös ETS-ennustemallin*, joka kuvaa kaukolämmöstä maalämpöön siirtyvien kerrostalojen määrää vuoteen 2030 mennessä.
”Ennusteen mukaan, konservatiivisesti pyöristäen, noin 14 000 kerrostaloa lämpenisi maalämmöllä vuonna 2030. Vuoteen 2030 mennessä kohteiden lukumäärä kasvaisi siis 11 355 kpl nykyisestä (2024), ja prosentuaalinen muutos olisi 429 prosenttia”, Virtanen toteaa.
Hän huomauttaa, että alan resurssit huomioiden muutos on mahdollinen – nyt tarvitaan enää toimeen ryhtymistä taloyhtiöiden puolelta.
”Investointi tuntuu hankintavaiheessa, mutta maalämpöjärjestelmien käyttöönotto todennetusti vaikuttaa merkittävästi rakennusten energiatehokkuuteen ja siten vähentää energian kokonaiskulutusta. Tämä on tärkeää vähähiilisyyden ja energiatehokkuuden mutta myös pienempien käyttökustannusten takia”, Virtanen sanoo.
*ETS eli eksponentiaalinen tasoitusmalli. Mallia käytetään esimerkiksi teollisuuden ilmiöiden ennustamisessa. Se huomioi erityisesti ilmiön trendin ja kausiluontoisuuden viimeaikaista kehitystä.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Susteran johtava energia-asiantuntija Tuomas Virtanen, p. 040 484 1540, tuomas.virtanen@sustera.com
Virtanen on tavoitettavissa puhelimitse torstaina 6.6. kello 9–10 ja kello 14–16 ja perjantaina 7.6. kello 9–12. Tämän jälkeen hänet tavoittaa jälleen 5.8. lähtien.
Raksystems on nyt Sustera. Sustera on johtava kiinteistön elinkaaren asiantuntijayritys, jonka juuret ulottuvat Pohjoismaihin aina vuoteen 1989 asti. Yli 700 omistautuneen ammattilaisemme ansiosta varmistamme, että rakennukset kasvattavat arvoaan, pysyvät hyväkuntoisina ja tulevat ympäristöystävällisemmiksi. Tavoitteemme on kiihdyttää kiinteistöalan muutosta kohti vastuullista rakentamista ja kiinteistönpitoa.
Tarjoamme asiantuntijapalveluita rakennuksen koko elinkaaren ajalle; tutkimme, tarkastamme ja laadimme selvityksiä. Annamme neuvoja, jotka ennaltaehkäisevät ongelmia ja pienentävät sekä uudiskohteiden että olemassa olevien rakennusten elinkaarikustannuksia. Huolehdimme alati tiukentuvien vastuullisuus- ja energiatehokkuusvaatimusten toteutumisesta. Suunnittelemme, johdamme ja valvomme niin korjaus- kuin uudisrakennusprojektit ammattitaidolla.
Sustera - Buildings are for life.
Avainsanat:
