Palkintotilaisuus tänään maailmankongressissa Suomen Syöpäyhdistys maailman paras

Suomen Syöpäyhdistys on valittu maailman parhaaksi. Harvinaislaatuinen tunnustus on lajissaan ensimmäinen ja sen on myöntänyt Kansainvälinen syöpäunioni, jolla on 280 jäsenyhdistystä yli 80 maassa.

TIEDOTE 18.11. 2004 Palkintotilaisuus tänään maailmankongressissa Suomen Syöpäyhdistys maailman paras Suomen Syöpäyhdistys on valittu maailman parhaaksi. Harvinaislaatuinen tunnustus on lajissaan ensimmäinen ja sen on myöntänyt Kansainvälinen syöpäunioni, jolla on 280 jäsenyhdistystä yli 80 maassa. Palkinnon luovutus on tänään illalla pidettävässä juhlatilaisuudessa, jossa Suomen Syöpäyhdistystä edustavat pääsihteeri Harri Vertio ja lääkintöneuvos Liisa Elovainio, joka toimi pääsihteerinä 1987-2003. Tilaisuus on osa syöpäjärjestöjen maailmankongressia, joka on Irlannissa Dublinissa 17.-19. marraskuuta. Paikalla on yli 800 syöpäasiantuntijaa eri puolelta maailmaa. Suomen Syöpäyhdistyksen "Outstanding Organisation for Excellence in Global Cancer Control" on tunnustus työstä, joka ylittää kansalliset rajat ja toimii mallina muille syöpäyhdistyksille. Palkinnon luovutti Amerikan syöpäyhdistyksen puheenjohtaja John Seffrin, joka on myös Kansainvälisen syöpäunionin puheenjohtaja: - Syöpä vaatii tänä vuonna kuuden miljoonan ihmisen hengen. Vuonna 2020 syöpäkuolemia on jo kymmenen miljoonaa. Nykytietämyksellä ainakin puolet syövistä voitaisiin estää ennakolta ja toinen puolikas hoitaa niin, että yhä useampi selviää sairaudestaan. Meillä on siksi ennennäkemätön mahdollisuus ehkäistä syövän aiheuttamaa kärsimystä ja kuolemaa. Seulontojen uranuurtaja Suomen Syöpäyhdistyksen ansioina mainittiin erityisesti seulonnat, Suomen Syöpärekisterin työ, syövän ehkäisyyn liittyvä terveyden edistämisen työ sekä saattohoitokotien tuominen Suomeen 1980-luvulla. Suomi on syöpää ehkäisevien ja varhain toteavien seulontojen uranuurtaja. Suomen Syöpäyhdistyksen aloitteesta kohdunkaulan syövän joukkotarkastukset alkoivat 1963, ensimmäisten maiden joukossa maailmassa. Seulontaohjelma on ollut tehokas. Viiden vuoden välein tehtävä irtosolukoe on naisille ilmainen. Kohdunkaulan syöpä on maailmassa toiseksi yleisin naisten syöpä, Suomessa se on harvinainen syöpä, viimeisen tilaston mukaan 18. sijalla. Kohdunkaulan syöpää ehkäistään meillä niin tehokkaasti, että siihen kuolleisuus on maailman alhaisimpia. Syöpärekisterin alaisuuteen kuuluvan Joukkotarkastusrekisterin tehtävänä on valvoa seulontojen laatua ja kehittää järjestelmää. Seurannan ansiosta muutama vuosi sitten havaittiin, että kilpailuttamisen seurauksena Espoossa irtosolukokeiden taso oli laskenut ja syöpiä löytyi muuta maata enemmän joukkotarkastuksen välisenä aikana. Rintasyövän seulonnat alkoivat Suomessa 1987 ja vakiinnuttivat asemansa 1990-luvulla. Seulonta on maksuton 50-59-vuotiaille. Syöpäjärjestöt ovat alusta alkaen vaatineet, että tutkittaville maksuttomat seulonnat ulotettaisiin myös 60-69-vuotiaisiin. Suolistosyövän seulonta alkoi Suomessa syyskuussa 2004 niinikään ensimmäisten joukossa maailmassa. Suomen Syöpäyhdistys maksoi seulonnan suunnittelu- ja toteuttamiskuluja. Suomen toistaiseksi ainoa seulontakeskus toimii Suomen Syöpäyhdistyksen maakunnallisessa jäsenyhdistyksessä Pirkanmaalla. Eturauhasen syövän seulontatutkimus alkoi 1996. sen avulla arvioidaan PSA-testin käyttökelpoisuutta väestön joukkotarkastuksissa. Tutkimus on Euroopan suurin ja maailmanlaajuisestikin mittava. Syöpärekisterin perustaja Vuonna 1952 perustettu Suomen Syöpärekisteri on olennainen osa syöpäjärjestöjen toimintaa. Suomen Syöpäyhdistys vastaa tämän lakisääteisen rekisterin ylläpidosta. Syöpäjärjestöjen yksi tehtävä on saattaa rekisterin tuottamaa tietoa osaksi terveydenhuollon suunnittelua ja terveyspolitiikkaa. Syöpärekisterin tietojen avulla todennettiin tupakoinnin vähentämiseen liittyvä työ, kun miesten keuhkosyövän ilmaantuvuus Suomessa laski 1970-luvun maailman huipulta maailman alhaisimpiin. Pudotus on yksi teollisuusmaiden jyrkimpiä. Myös ihosyövistä vaarallisimman, melanooman, nousu on saatu talttumaan tehokkaalla viestinnällä ja kampanjoinnilla. Suomen Syöpärekisteri on nykyään laajalti tunnustettu tutkimuslaitos, joka osallistuu moniin kansainvälisiin hankkeisiin. Toi saattohoidon Suomeen Suomen Syöpäyhdistys oli aloitteentekijänä, kun saattohoitokodeista ensimmäinen perustettiin 1980-luvulla Helsinkiin. Terho-kodin perustaminen toi Suomeen saattohoitokodit ja saattohoidon käsitteen. Sittemmin saattohoitokoteja on perustettu mm. Turkuun, Tampereelle ja Hämeenlinnaan. Suomen Syöpäyhdistys on perustettu 1936 ja toimii Helsingissä. Yhdistyksen palveluksessa on 45 työntekijää. Noin puolet työskentelee Suomen Syöpärekisterissä ja toinen puolet hallinnossa, tiedotuksessa, neuvontapalvelussa ja terveyden edistämistyössä. Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana on professori Risto Johansson Kuopion yliopistosta. Suomen Syöpäyhdistyksellä on jäseninään 12 maakunnallista syöpäyhdistystä ja neljä valtakunnallista potilasyhdistystä. Ne ovat itsenäisiä yhdistyksiä. Jäseniä niissä on 145 000, joka tekee Suomen Syöpäyhdistyksestä Suomen suurimpiin kuuluvan kansanterveysjärjestön. Yhdistyksellä on kolme syöpäpoliklinikkaa, laboratorioita ja neuvonta-asemia. Näissä on töissä noin sata ihmistä. Maakunnallisten syöpäyhdistysten ja potilasyhdistysten kautta työtekijöitä on noin 150. Tupakoinnin ehkäisyn tärkeys oivallettu varhain Suomen Syöpäyhdistyksen ansiona on myös aktiivinen työ tupakoinnin vähentämisessä. Terveyden edistämisen kampanjointi onkin yksi vahvuusalue. Yhdistyksen aloitteesta järjestettiin 1969 Suomen ensimmäinen laaja tupakkavalistuskampanja. Suomen Syöyhdistyksen asiantuntemus oli tarpeen myös Euroopan ensimmäisessä tupakan tuotevastuujutussa. Yhdistys on ollut mukana järjestämässä eurooppalaista tupakkakongressia ja oli yksi keskeisistä järjestäjistä, kun Suomessa pidettiin 2003 maailman tupakkakongressi. Yhdistys on jatkuvasti panostanut tupakointia ehkäisevään kampanjointiin, edistänyt terveyttä laaja-alaisesti ja ollut mukana erilaisissa yhteistyöverkostoissa.