SYÖPÄSÄÄTIÖN SUURAPURAHAT KASVUTEKIJÖIDEN TUTKIMUKSEEN JA LIIKUNNAN MERKITYKSEEN RINTASYÖPÄPOTILAILLA

Report this content

SYÖPÄSÄÄTIÖN SUURAPURAHAT KASVUTEKIJÖIDEN TUTKIMUKSEEN JA LIIKUNNAN MERKITYKSEEN RINTASYÖPÄPOTILAILLA JULKAISUVAPAA KLO 19 Syöpäsäätiön suuret apurahat menivät vuonna 2004 syöpäsolun kasvua säätelevien tekijöiden sekä liikunnan ja rintasyövän välisen yhteyden tutkimiseen. Jorma Keski-Oja tutkimusryhmineen työskentelee Helsingissä Biomedicumissa. Rintasyöpätutkimusta tekevät Carl Blomqvist ja Tiina Saarto ovat HUS:n syöpätautien klinikalta. Syöpäjärjestöjen apurahojen tämänvuotisessa jaossa korostuvat suomalaisten valtasyövät: eturauhasen syöpä ja rintasyöpä. Syöpäjärjestöt jakoivat tänä vuonna kolme miljoonaa euroa suomalaiseen syöpätutkimukseen. Näin suuri summa jaettiin jo neljättä vuotta peräkkäin. Yhteensä 2000-luvulla Syöpäjärjestöjen tuki tieteelle on yli 14 miljoonaa euroa. Kumpikin suurapuraha on 200 000 euroa. Lisäksi jaettiin useita 30 000- 50 000 euron apurahoja. Professori Jorma Keski-Ojan ryhmä Biomedicumin syöpäbiologian tutkimusohjelmasta sai Syöpäsäätiön suurstipendin, 200 000 euroa, tutkimukseensa TGF-beeta-kasvutekijän vaikutukset syöpäsolujen kasvuun. Professori Carl Blomqvistin ja lääketieteen tohtori Tiina Saarron tutkimus Rintasyöpä ja liikunta sai Hellin ja Gösta Westerholmin rahaston suurstipendin, 200 000 euroa. Suurstipendit ja muut suuret tutkimushankkeet julkistettiin 12.11. Helsingissä pidetyissä tiedetanssiaisissa. Syöpäsäätiön tämänvuotisissa apurahoissa näkyi selvästi, että eturauhasen syöpä ja rintasyöpä ovat miesten ja naisten valtasyöpiä, joihin kumpaankin sairastuu lähes 4 000 suomalaista vuosittain. Perustutkimuksessa keskitytään paljon solujen välisen vuorovaikutuksen merkityksen ymmärtämiseen, kun syöpä etenee ja lähettää etäpesäkkeitä. Herpes- ja papilloomavirukset, hormonit, kasvunrajoiteproteiinit ja geenit ovat myös tutkimuksen kohteina. Syöpäjärjestöjen apurahoilla tuetaan myös syöpää ehkäisevien ja varhaista toteamista edistävien seulontojen tutkimusta. Tällainen on mm. eturauhassyövän satunnaistetusta seulonnasta tehtävä tutkimus, joka on kansainvälisestikin iso hanke. Kalastajien syöpäriskiä tutkii Pia Verkasalo. Kokeelliseen hoitoon liittyy Seppo Ylä-Herttualan tutkimusaihe vasta-aineet ja syövän geeniterapia. Syöpäpotilaiden työhönpaluun tutkimus sai psykososiaalisen tutkimuksen apurahan. Lasten ja nuorten syöpätutkimuksen kohdeapuraha myönnettiin hedelmällisyyden säilyttämiseen tähtääviin menetelmiin syöpään sairastuneilla pojilla. Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Harri Vertio: - Suomalaisen syöpätutkimuksen korkeasta kansainvälisestä tasosta ei ole epäilystäkään. Toivoisimme toki näkevämme nykyistä enemmän syövän psykososiaaliseen tutkimukseen paneutuvia tutkimuksia. Keskitymme tulevaisuudessa vielä aiempaakin enemmän tutkimustulosten tulkintaan ja muuntamiseen ymmärrettävään muotoon. Syöpäsäätiötä tukevat vuosittain hyvin monet lahjoittajat, joille kuuluu kiitosten lisäksi myös mahdollisuus nähdä, millaista työtä he tukevat. Syöpäsäätiön hallituksen puheenjohtaja, dosentti Tuomo Timonen: - Syöpäsäätiö on perinteisesti tukenut sekä teoreettista että kliinistä syöpätutkimusta. Perustutkimuksen ja kliinisen sekä epidemiologisen tutkimuksen toimikunnat arvioivat alustavasti apurahahakemukset. Tältä pohjalta varsinainen apurahalautakunta tekee päätöksensä. Portaittainen järjestelmä takaa mahdollisimman tasapuolisen kohtelun eri alojen hakemuksille. Esimerkiksi tänä vuonna kliinisiä hakemuksia oli 30 prosenttia, mutta tuettavista hakemuksista oli kliinisiä lähes 40 prosenttia. Näin yleensä vaikeammin rahoitusta saava potilastutkimus on saanut ansaitsemansa tuen. Myös tämän vuoden suurapurahoista toinen on kliinistä tutkimusta. - Kokeellinen syöpätutkimus on Suomessa perinteisesti korkeatasoista. Rahoitusresurssit maassamme ovat kuitenkin rajalliset, ja myös Syöpäsäätiön tuki on selvästikin auttanut ja edelleen auttaa perustutkimuksen kehitystä ja sen soveltamista potilaan hoitoon ja ennusteen arviointiin. Jorma Keski-Ojan ryhmä pilkkoo solun kasvutekijöiden jarruttajia Professori Jorma Keski-Ojan ryhmän tähtäimessä ovat pahanlaatuisiin muutoksiin muovaavat tekijät ja niihin liittyvien ohjausproteiinien toiminta solujen välisessä vuorovaikutuksessa. Kasvutekijät voivat menettää kykynsä hallita jarrutusjärjestelmiä, jolloin seurauksena voi olla esimerkiksi syöpä. Nämä TGF-beeta-kasvutekijät ovat tärkeitä myös erilaisten syöpälääkkeiden toiminnan arvioinnissa. TGF-beeta-kasvutekijät löydettiin 1970-luvulla ja niiden toimintaa ohjaavat molekyylit 1990-luvulla. Apurahan turvin Keski-Ojan ryhmä keskittyy analysoimaan kloonaamansa LTBP-4-molekyylin rakenteita. - Ryhmämme on juuri kuvannut, kuinka LTBP-4- molekyyli puuttuu paksusuolisyövistä, joissa TGF-beetan puuttuva estovaikutus lienee pohjimmaisena syövän syntymekanismina, sanoo professori Jorma Keski-Oja, joka toimii Helsingin yliopiston syöpäbiologian professorina. - Vaikka molekyylitason tutkimus tuntuu teoreettiselta, sen tarkoitus on löytää keinot sairauden estämiseen tai etenemisen pysäyttämiseen. Hoitojen kehitys tarkoittaa juuri sitä, että syöpäsolujen hillitsemättömän kasvun aikaan tapahtuvia viestintäketjuja pystytään ymmärtämään yhä yksityiskohtaisemmin, toteaa Jorma Keski-Oja. Carl Blomqvist ja Tiina Saarto etsivät todistetta liikunnan hyödystä rintasyövässä Liikunnalla on monia myönteisiä vaikutuksia sairauksien ehkäisyssä. Mutta voiko liikunnasta olla hyötyä syöpäpotilaalle, joka yhä useammin selviää taudistaan tehokkaiden liitännäishoitojen avulla. Liitännäishoidoilla tarkoitetaan leikkauksen jälkeen annettavia lääke- ja sädehoidon eri yhdistelmiä. Liitännäishoidot eivät kuitenkaan ole ongelmattomia. Niiden takia estrogeenin vaikutus elimistössä vähenee ja seurauksena on vaihdevuosien kaltaisia sivuvaikutuksia, kuten luukato, veren rasva-arvojen nousu, hikoilu, kuumat aallot, painonnousua ja väsymystä. Rintasyöpään sairastuminen ja raskaat hoidot yhdessä vaikuttavat myös mielialaan. - Liikunnalla on monipuolisia terveysvaikutuksia, jotka kohdistuvat valtaosin samoihin osa-alueisiin kuin rintasyövän liitännäishoitojen haitat. Liikunnan vaikutuksia on kuitenkin tutkittu melko vähän rintasyöpään sairastuneilla naisilla, kertoo Tiina Saarto. Suurapurahan saaneessa tutkimuksessa 600 naista jaetaan kahteen ryhmään. Toinen ryhmä saa tehostettua liikunnanohjausta. - Voidaanko säännöllisellä liikunnalla estää tai vähentää rintasyövän liitännäishoitojen aiheuttamia pitkäaikaishaittoja ja rintasyövän uusinnan riskiä? Tutkimuksemme on ensimmäinen laatuaan, kun tätä halutaan selvittää kontrolloidusti, toteaa Saarto. - Mikäli liikunnalla voidaan osoittaa suotuisa vaikutus liitännäishoitojen aiheuttamiin pitkäaikaishaittoihin tai rintasyövän uusinnan riskiin, olisi se sekä kansanterveydellisesti että kansantaloudellisesti merkittävä asia. Syöpäjärjestöjen apurahoja myös maakunnista Suomen Syöpäyhdistyksellä ja säätiöillä on 57 rahastoa, joista tunnetuin on Tasavallan presidentti J. K. Paasikiven rahasto. Lisäksi Syöpäjärjestöjen maakunnalliset yhdistykset ja valtakunnalliset potilasjärjestöt ovat jakaneet apurahoja 88 950 euroa vuonna 2004. Suurin maakunnallisten apurahojen antaja oli Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, joka jakoi alueellaan 50 000 euroa tutkimukseen. Tiedetanssiaisilla kerätään varoja tutkimukseen Syöpäsäätiön suurapurahojen julkistus on perinteisesti tehty tiedetanssiaisissa Helsingissä perjantaina 12.11. 2004. Tanssiaiset toteutetaan Syöpäsäätiön juhlatoimikunnan vapaaehtoisella työpanoksella. Vuonna 2003 juhlatoimikunta lahjoitti syöpätutkimukselle 76 250 euroa, joka koostui muun muassa teatteri-, muotinäytös - ja tiedetanssiaistuotoista sekä yrityslahjoituksista. Juhlatoimikunnan puheenjohtaja on Anja Toivanen. Tiedetanssiaisten suojelija on Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg. Lisätietoja Professori Jorma Keski-Oja, puh. (09) 191 25566 ja gsm 041 505 7269 Biomedicum Helsinki, syöpäbiologian tutkimusohjelma Professori Carl Blomqvist puh. 050 4270435 Lääketieteen tohtori Tiina Saarto, puh. 040 571 7538 HUS, Syöpätautien klinikka Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Harri Vertio, puh. (09) 1353 3210, 050 567 7558 Syöpäsäätiön hallituksen puheenjohtaja, dosentti Tuomo Timonen, puh. 050 427 1916 Syöpäjärjestöt kuuluu Suomen suurimpiin kansanterveysjärjestöihin. Liisankatu 21 B, 00170 Helsinki puh. (09) 135 331, fax (09) 135 1093 www.cancer.fi ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon välitti Observer Tiedotepalvelu, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2004/11/12/20041112BIT20220/bild.html Kuvia

Liitteet & linkit