Harmonikkalegenda Lasse Pihlajamaata muistellaan Musiikkitalossa

Tiedote medialle 28.11.2016
Vapaa julkaistavaksi

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia järjestää konsertin harmonikkalegenda Lasse Pihlajamaan 100-vuotisjuhlan kunniaksi Helsingin Musiikkitalossa 5. joulukuuta. Konsertin esiintyjät kunnioittavat Pihlajamaan muistoa esittämällä sekä hänen taiturikappaleitaan että kauniita tunnelmakuvia.

Pihlajamaan menestyksellisimmistä oppilaista joulukuun konsertissa esiintyy Merja Ikkelä, joka voitti 1960–70-luvuilla lukuisia kansainvälisiä kilpailuja. Ikkelä oli noina vuosikymmeninä klassisen harmonikan tunnetuimpia esille tuojia toisen konsertissa esiintyvän harmonikkaprofessori Matti Rantasen ohella. Pihlajamaa, Ikkelä ja Rantanen esiintyivät laajalti Suomessa ja Pohjoismaissa triona esittäen Pihlajamaan teoksia kolmelle harmonikalle. Myös tohtorintutkintoaan viimeistelevä Marko Valtonen ehti esiintyä itse maestron kanssa 1980-luvulla.

- Konsertin alkuperäinen idea lähti Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksen harmonikkaopettajalta, Heidi Velamolta. Mukaan haluttiin sekä nuorisokoulutuksen oppilaita sekä harmonikkaopettajia. Konsertissa esiintyy myös Lasse Pihlajamaan vanhoja oppilaita sekä muutamia nuoria vierailijoita maamme musiikkioppilaitoksista Hämeenlinnasta, Kokkolasta, Vihdistä ja Tampereelta, professori Matti Rantanen kertoo.

Musiikkineuvos Lasse Pihlajamaa (1916–2007) oli itseoppinut harmonikkataiteilija, säveltäjä, opettaja ja harmonikan kehittäjä, jonka merkitys suomalaisen harmonikansoiton kehityksessä oli poikkeuksellisen suuri. Tanssimuusikon uransa ohella Pihlajamaa aloitti sekä sävellystyön että harmonikan mahdollisuuksiin perehtymisen 1940-luvulta lähtien. Hänen virtuoosiset sävellyksensä tuolta ajalta ovat olleet merkityksellisiä harmonikkamusiikin kehityssiltoja kohti nykyistä modernia harmonikan taidemusiikkia. Pihlajamaa oli kiinnostunut myös opettamisesta uransa alusta lähtien. Hän perusti Helsinkiin 1957 yksityisen harmonikkaopiston, joka toimi aktiivisesti vuoteen 1971.

- Opisto antoi opetusta useille sadoille harmonikansoiton harrastajille, joista useat jatkoivat harrastusta aina ammattiin asti.  Moni lahjakas lapsi Kirkasta Magnus Lindbergiin aloitti musiikkiuransa Pihlajamaan harmonikkaopistossa, Rantanen kertoo.

Opetuksensa perustaksi Pihlajamaa suunnitteli eri kokoisia harmonikkoja aina alle kouluikäisille tarkoitetuista soittimista konserttiharmonikkoihin. Menestyksekäs työ muusikkona, säveltäjänä, opettajana ja harmonikan suunnittelijana kerrytti hänelle omaisuutta, josta muodostui myöhemmin merkittäviä rahastoja Sibelius-Akatemiaan ja Suomen Kulttuurirahastoon.

Lasse Pihlajamaan juhlavuoden pääkonsertti kuultiin heinäkuussa Ikaalisten Sata-Häme Soi -festivaalilla, jota Pihlajamaa oli perustamassa 1971. Useilla paikkakunnilla on myös järjestetty hänen muistokonserttejaan. Yhteistyössä Suomen Harmonikkainstituutin kanssa järjestettävä Sibelius-Akatemian Lasse Pihlajamaa -konsertti päättää juhlavuoden.

Lasse Pihlajamaa 100 vuotta – harmonikkalegendan suosituimmat teokset
Ma 5.12. klo 19.00
Black Box, Musiikkitalo
Liput: 17,50/11,50/6,50 € (Ticketmaster), 15/10/5 € (Musiikkitalo)
Esiintyjinä mm.
Merja Ikkelä, Maria Kalaniemi, Veli Kujala, Matti Rantanen ja Marko Valtonen, harmonikka
Hannu Kiiski, sello
Senni Rantanen, laulu
Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksen harmonikansoittajia

Lisätietoja, haastattelupyynnöt, kuvat ja median vapaaliput

Tuottaja Päivi Koivula
p. 050 526 2034
paivi.koivula@uniarts.fi

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia vastaa musiikin alan ylimmästä opetuksesta Suomessa. Se kouluttaa itsenäiseen taiteelliseen työhön kykeneviä taiteilijoita, pedagogeja ja musiikin asiantuntijoita. Taideyliopisto aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivät.

www.uniarts.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

Taideyliopisto vaalii ja uudistaa taidetta sekä kouluttaa taiteilijoita, joiden työskentely tuo yhteiskuntaan uusia näkökulmia, ajattelumalleja, hankausta ja elinvoimaa. Taideyliopisto koostuu kolmesta akatemiasta, jotka ovat koulutukselliselta sisällöltään ja kulttuuriselta painoarvoltaan yhdenvertaisia. Opiskelijoita on yhteensä noin 2100 ja henkilötyövuosia noin 700. Taideyliopisto aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivät.