Taidetta google translatesta – mikä on kirjoittamisen ja teknologian suhde?
Otso Huopaniemen tuore väitöstutkimus Algorithmic Adaptations / Algoritmiset adaptaatiot tarjoaa uudenlaisen näkökulman kirjoittamisen ja teknologian suhteeseen.
Onko teknologia hyvä renki vai isäntä? Voiko kirjavaa jälkeä tekevästä käännössovelluksesta luoda monimerkityksistä taidetta? Väitöksessään teatteritaiteen maisteri Otso Huopaniemi tutkii digitaalisten teknologioiden käyttömahdollisuuksia ja rajoituksia erityisesti kirjoittamisen ja lukemisen kontekstissa.
Huopaniemi on kehittänyt kaksi kirjoitusmetodia, live-kirjoittamisen sekä itsekääntämisen kautta kirjoittamisen, joissa koneella generoitu ja ihmisen kirjoittama teksti sekoittuvat. Live-kirjoittamisen metodi konkretisoituu Huopaniemen ryhmäperformansseissa, joissa käytetään puheentunnistusteknologiaa ja konekäännöstä. Esityksen lähtökohtana on Huopaniemen kirjoittama näytelmä, jota käännetään koneellisesti suomesta englanniksi ja toisin päin. Google-kääntäjä (google translate) lienee useimmille tuttu käännössovellus sen yleisyydestä ja ilmeisistä vajavaisuuksista johtuen. Näistä "kömpelöistä" käännöksistä esiintyjät saavatkin virikkeitä esitykseensä ja improvisoivat niistä draamallisia kohtauksia. Tässä digitaalisen ajan rikkinäisessä puhelimessa alkuperäisestä tekstistä vääjäämättä putoaa merkityksiä, mutta samalla syntyy myös uutta.
– Esityksessä liikutaan maastossa, jossa alkuperäisellä merkityksellä ei ole merkitystä. Menetetyissä asioissa löytyy improvisaation kannalta hedelmällistä maaperää, Otso Huopaniemi toteaa.
Siinä missä live-kirjoittaminen nojautuu ryhmätyöskentelylle, Huopaniemen toisessa kirjoitusmetodissa konekääntämisestä tulee merkittävä apuväline hänen henkilökohtaiselle kirjoitustyölleen.
– Kun kirjoittaa yhteistyössä digitaalisten välineiden kanssa, ja samalla osittain luopuu omasta tekijyydestään, avautuu uudenlainen tila, jossa voi syntyä uusia merkityksiä ja oivalluksia.
Kun puhutaan teknologian mahdollisuuksista taiteessa, Huopaniemi on optimistinen.
– Harkiten käytettyinä digitaaliset teknologiat voivat toimia kirjoitus- ja ajatteluprosessien palveluksessa, avaten uutta tilaa keskittyneelle ja idearikkaalle ajattelulle, eräänlaisen uuden mentaalisen ja fyysisen näyttämön.
Millaisen näyttämön tarkalleen, se selviää Huopaniemen väitöstilaisuudessa 6.4., jossa hän myös demonstroi live-kirjoittamisen metodiaan.
Otso Huopaniemi on dramaturgi, näytelmäkirjoittaja ja esitystaiteilija. Hän on ensimmäinen, joka väittelee Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dramaturgian koulutusohjelmasta. Huopaniemi opettaa dramaturgiaa muun muassa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ja on myös pitänyt työpajoja ulkomailla. Teatterikorkeakoulun lisäksi Huopaniemi on opiskellut Fulbright-stipendiaattina Columbia Universityssa New Yorkissa. Huopaniemi asuu perheineen Berliinissä.
Teatteritaiteen maisteri Otso Huopaniemen väitöstutkimus Algorithmic Adaptations – Algoritmiset adaptaatiot tarkastetaan julkisesti perjantaina 6. huhtikuuta 2018 klo 12 Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa (Auditorio 1, Haapaniemenkatu 6, Helsinki). Tilaisuus on suomen- ja englanninkielinen.
Väitöstutkimus on nähtävänä osoitteessa http://actascenica.teak.fi/huopaniemi-otso/. Sivusto avataan 10 päivää ennen väitöstilaisuutta.
Lisätietoja:
Kristine Matilainen, viestintäsuunnittelija
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu
040 749 2020
kristine.matilainen@uniarts.fi
Taideyliopisto vaalii ja uudistaa taidetta sekä kouluttaa taiteilijoita, joiden työskentely tuo yhteiskuntaan uusia näkökulmia, ajattelumalleja, hankausta ja elinvoimaa. Taideyliopisto koostuu Kuvataideakatemiasta, Sibelius-Akatemiasta ja Teatterikorkeakoulusta. Opiskelijoita Taideyliopistossa on noin 2 100 ja henkilötyövuosia noin 740.