Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten taidefestivaalien johtamista

Tiedote medialle 15.11.2016
Julkaistavissa heti 

Mervi Luonila on tutkinut väitöskirjassaan sitä, miten taidefestivaalien elinvoimaisuudelle keskeisiä yhteistyöverkostoja muodostetaan ja mitä verkostomainen tuotantorakenne tarkoittaa festivaalin johtamisessa. Luonilan väitöskirja Festivaalituotannon merkitysten verkosto ja johtaminen ‒ Tapaustutkimuksia suomalaisista taidefestivaaleista on ensimmäinen Sibelius-Akatemiasta taidehallinnon alalta valmistunut väitöskirja. Se tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa lauantaina 26.11.2016 klo 12.

Taidefestivaaleilla on Suomessa pitkät perinteet. Ne ovat vakiintuneet kiinteäksi osaksi taidetuotannon rakenteita ja täydentäneet julkisten taidelaitosten tarjontaa. Festivaalituotannot ovat kuitenkin aina projekteja, vaikka usein niitä pidetään jopa vakiintuneina taiteen tuottamisen rakenteina. Luonila on selvittänyt tutkimuksessaan sitä, millä tavoin projektimaisesti tuotetun taidefestivaalin ominaispiirteet, resursointi sekä tuotantoverkosto vaikuttavat festivaalin organisoitumiseen ja erityisesti sen johtamiseen. Hän tarkasteli festivaalijohtamista viiden porilaisen ja seinäjokelaisen festivaalin sekä näiden kumppanuuksien näkökulmasta. Tutkimuksen pääasiallisena aineistona olivat teemahaastattelut.

Luonilan mukaan festivaalituotannossa taiteen tuottamiseen ei voida keskittyä ainoastaan yksittäisenä projektina. Hänen mukaansa tuotantoa on tarkasteltava taidekentän, yhteiskunnan ja festivaalia ympäröivän yhteisön osana, sillä yleisö ja eri yhteistyötahot ovat keskeinen osa toistuvaa festivaalituotantoa ja sen tavoitteena olevaa festivaalielämystä. Luonilan tutkimus paljastaa, että festivaalijohtaminen on erilaisten kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellista arvoa luovien merkitysten verkoston johtamista, joka tähtää ”yhteisen asian” kulttuurin rakentamiseen festivaalin ympärille. Siksi festivaalijohdon on tärkeää ylläpitää jatkuvaa vuorovaikutusta festivaalin, tuotannossa mukana olevien yhteistyötahojen ja yleisön muodostamassa verkostossa.

- Jokainen festivaali ja sen tuotanto on ainutlaatuinen. Festivaalijohtamisessa tärkeää on tuntea oma festivaali, sen sisältö ja toimintaympäristö. Vain näistä tekijöistä muodostuvan festivaalituotteen avulla voidaan muodostaa yhteistä arvoa luovia yhteistyömahdollisuuksia, festivaalikokemuksia ja yhteisöllisiä elämyksiä, Luonila tiivistää.

Lisätietoja: Mervi Luonila, mervi.luonila@uniarts.fi

Mervi Luonilan väitöstilaisuus
26.11.2016 klo 12, Musiikkitalo, Black Box

Väitöstutkimuksen otsikko: Festivaalituotannon merkitysten verkosto ja johtaminen. Tapaustutkimuksia suomalaisista taidefestivaaleista

Vastaväittäjä: HT Kimmo Kainulainen Tarkastustilaisuuden valvoja: KTT Tanja Johansson

MuTri-tohtorikoulu, tutkijakoulutus

Väitöskirja Taideyliopiston ARSCA-tietokannassa

Lisätietoja tohtorikoulutuksesta Taideyliopistossa

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia vastaa musiikin alan ylimmästä opetuksesta Suomessa. Se kouluttaa itsenäiseen taiteelliseen työhön kykeneviä taiteilijoita, pedagogeja ja musiikin asiantuntijoita. Taideyliopisto aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivät.

www.uniarts.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

Taideyliopisto vaalii ja uudistaa taidetta sekä kouluttaa taiteilijoita, joiden työskentely tuo yhteiskuntaan uusia näkökulmia, ajattelumalleja, hankausta ja elinvoimaa. Taideyliopisto koostuu kolmesta akatemiasta, jotka ovat koulutukselliselta sisällöltään ja kulttuuriselta painoarvoltaan yhdenvertaisia. Opiskelijoita on yhteensä noin 2100 ja henkilötyövuosia noin 700. Taideyliopisto aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivät.

Tilaa