Sibelius-Akatemian lukuvuoden avajaisissa suunnattiin kohti Taideyliopistoa

Lukuvuoden 2012–2013 avajaisjuhlaa vietettiin Sibelius-Akatemiassa maanantaina 3.9. Avajaiset olivat Sibelius-Akatemian viimeiset itsenäisenä yliopistona. Vuoden 2013 alusta alkaen Suomen ainoa musiikkiyliopisto on osa Taideyliopistoa yhdessä Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun kanssa.

Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi ylijohtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Taideyliopisto, Sibelius-Akatemian ja taiteen rooli yhteiskunnassa sekä viimeaikaiset organisaatiomuutokset olivat rehtori Tuomas Auvisen aiheina lukuvuoden avajaispuheessa.

Huhtikuussa työnsä aloittanut rehtori näkee historiallisen tilanteen mahdollisuutena:
– Menoomme Taideyliopistoon liittyy paljon mahdollisuuksia, mutta osin myös empimistä ja pelkoja. Itse näen tämän muutoksen positiivisena mahdollisuutena meille kaikille rakentaa musiikille ja taiteelle entistä näkyvämpää asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Taideyliopistoon liittyen minulta kysytään usein, loppuuko Sibelius-Akatemia nyt kokonaan. Vastaus tähän kysymykseen on yksiselitteinen ei. Yksi keskeisistä lähtökohdistamme liittymissopimuksessa on ollut akateemisen itsenäisyyden säilyttäminen myös Taideyliopistossa. En näe mitään syytä epäillä, etteikö tämä toteutuisi.

Auvinen jatkaa Sibelius-Akatemian roolista yhteiskunnassa:
– Meillä on tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa. Joku onkin todennut, että organisaation tarpeellisuuden mittari on se, perustettaisiinko se nyt uudelleen. Sibelius-Akatemian kohdalla uskon vakaasti, että näin olisi. Meidän pitää yhdessä huolehtia siitä, että näin on jatkossakin.

Tuomas Auvinen korostaa, että taiteella on välinearvon lisäksi myös itsearvoinen asema yhteiskunnassa:
– Viimeaikaisessa keskustelussa taiteen roolista yhteiskunnassa on puhuttu usein erilaisten välinearvojen kautta: taiteen viennistä on puhuttu paljon, samoin taiteen taloudellisista ja terveysvaikutuksista. Keskustelussa on esiintynyt mainintoja taiteen työllistävyydestä ja sosiaalisista vaikutuksista. Näitä kaikkia taiteella onkin, eikä niitä ole syytä vähätellä.

– Tällaisessa instrumentaalisessa ajattelussa taiteen suhteen piilee kuitenkin omat riskinsä. Joskus olen jopa törmännyt argumentaatioon, jossa taiteen todetaan olevan taloudellisesti niin kannattavaa ja merkittävää, että sitä tulee julkisesti tukea. Luennoidessani taidehallinnon opiskelijoille olenkin korostanut näiden taiteen välinearvoa korostavien argumenttien osaamisen tärkeyttä. Korostan kuitenkin aina, että me emme itse saa jäädä tämän välinearvoisen ajattelun loukkuun. Aina on pidettävä mielessä se peruslähtökohta, että taiteella on itsearvoinen merkityksensä yhteiskunnassamme.

Auvinen toteaa opiskelijoiden olevan keskeisessä asemassa Taideyliopistossa:
– Emme tee Taideyliopistoa hallinnollisten ratkaisujen vuoksi, emmekä edes vain opettajien yhteistyön mahdollistamiseksi. Uskon, että tärkeintä on opiskelijoiden innostus uuden äärellä, positiivinen pöhinä ja kutina, jännitys. Vaikka jokaisella on lupa keskittyä oman osaamisen kehittämiseen huippuunsa, niin Taideyliopiston myötä maailma on entistä avoimempi uusille yhteistyömuodoille, uuden luomiselle, kokeiluille, epäonnistumisille, oivalluksille, ravistelulle.

Rehtori Tuomas Auvisen puhe kokonaisuudessaan

Sibelius-Akatemian hallituksen puheenjohtaja Tom von Weymarn on tyytyväinen Taideyliopiston valmistelutyöhön:
– Opetus- ja kulttuuriministeriön Taideyliopistoon liittyvä tahtotila on kaikissa projektin eri vaiheissa ollut selkeä ja ymmärrettävä. Myös lupaukset Taideyliopiston mahdollistamasta pysyvästä tasokorotuksesta on tismalleen pidetty. Omaan kantaani ovat matkan varrella vaikuttaneet pääosin kolme tekijää: usko siihen, että pysyvästä tasokorotuksesta merkittävä osa kohdistuu opetuksen määrään ja laatuun; usko siihen, että tasokorotuksesta huomattava osa suunnataan painoaloille, joilla Taideyliopistolla on maailmanlaajuisesti johtava asema; näkemys siitä, että kun jatkossa valintoja on kuitenkin tehtävä, Taideyliopisto antaa lisäaikaa ja lieventää poisvalintoihin liittyvää tuskaa.

Hallituksen puheenjohtaja Tom von Weymarnin puhe kokonaisuudessaan

Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan puheenjohtaja Niilo Tarnanen korosti opiskelun puitteiden merkitystä koulutuksen laatutekijänä:
– Jos haluamme säilyttää koulutuksen laadun tiukentuvista tehokkuus- ja nopeusvaatimuksista huolimatta, on opintojärjestelyitä pyrittävä yhä sujuvoittamaan. Opiskelijan on voitava edetä opinnoissaan parhaaksi katsomaansa suuntaan, sitä palvelevassa järjestyksessä ja nopeudella. Byrokraattiset esteet ja hidasteet sen tieltä on raivattava.

Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Niilo Tarnasen puhe

Lisätietoja
Rehtori Tuomas Auvinen
p. 020 753 9626

Avainsanat: