Tohtorintutkinto: Transkriptiot tukevat pianistiksi kasvua
Musiikin maisteri Reima Raijaksen tohtorintutkinnon (kehittäjäkoulutus) tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 11.2.2012 klo 13:00 Kuopion Musiikkikeskuksen kamarimusiikkisalissa (Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23, Kuopio). Opinnäytetyön kokonaisuuden otsikkona on "Transkriptio pianistin muusikkouden avartajana" . Tutkinnon tarkastajina toimivat dosentti Pekka Jalkanen, dosentti Markus Mantere ja musiikin tohtori Tuomas Mali. Tilaisuuden valvojana on professori Erik. T. Tawaststjerna.
Reima Raijas tutki työssään klassisen taidemusiikin transkriptiota pianistisista näkökulmista ja selvitti, mikä on transkription merkitys pianistin oppimisessa ja työssä. Hänen tavoitteenaan oli tuottaa tietoa transkription pianopedagogisista mahdollisuuksista. Opinnäytekokonaisuus koostui kuudesta eri osiosta ja niiden muodostamasta vuorovaikutuksesta. Osioita olivat transkription käsitteellinen ja historiallinen tarkastelu (esimerkkinä Franz Lisztin Winterreise-transkriptio), pedagoginen kokeilu, orkesteriteosten transkribointi pianolle, transkriptioiden soittaminen ja esittäminen konsertissa, asiantuntijahaastattelut sekä raportointi. Käsitteellinen ja historiallinen tarkastelu loi tietoperustaa muiden osioiden tarjoaman aineiston tulkintaan. Pedagogisessa kokeilussa selvitettiin, kuinka transkriptiota voi menestyksellisesti soveltaa pianonsoiton opetuksessa. Jean Sibeliuksen orkesteriteosten (Tuonelan joutsen sekä Sinfonia nro 1, Finaali) transkribointi ja soittaminen auttoivat aiheen ymmärtämistä toiminnallisesta ja taiteellisesta näkökulmasta. Kolmen huippupianistin, Zoltán Kocsisin, Olli Mustosen ja Ferenc Radosin avoimilla teemahaastatteluilla kerättiin erityistietämystä transkriptiosta.
- Transkriptio voi tuottaa emotionaalisesti samankaltaisen elämyksen kuin alkuperäisen sävellyksen kokeminen. Taiteelliseen transkriptioon sisältyy usein jokin elementti, jota alkuperäisessä sävellyksessä ei ole ja jonka transkription tekijä sovituksessaan luo. Luova elementti on kuitenkin onnistuneessa transkriptiossa sopusoinnussa alkuperäisen musiikin ideaan. Taiteellinen transkriptio on enemmän kuin alkuperäisen teoksen eheyttä vaaliva siirtokirjoitus, Raijas määrittelee.
Hän toteaa tutkimuksessaan, että transkriptiolla on ollut keskeinen tehtävä klaveerimusiikin historiallisessa kehityksessä ja monien pianistien muusikkouralla. Pianistien sointikäsitysten tarkastelu paljasti, kuinka pianosointia rinnastetaan orkesterisointiin ja kuinka kaukana toisistaan ovat pianistien puhe pianosoinnista ja tieteellisen tutkimuksen havainnot pianosointiin vaikuttavista tekijöistä. Transkription avulla on laajennettu piano-ohjelmistoa ja musiikintuntemusta ja edistetty pianonsoittotekniikkaa. Moderni pianotekniikka on kehittynyt paljolti romantiikan transkription ansiosta. Transkriptio voi suoraan tai epäsuorasti tarjota pianistille välineitä löytää mielekkäitä tapoja jäsentää musiikkia fraseerauksen, artikuloinnin, sointibalanssin, tempon- ja rytminkäsittelyn suhteen sekä rikastaa pianoteosten tulkintaa, oppimista ja opetusta. Transkriptio vahvistaa mielikuvitusta ja Raijas havaitsi sen olevan yksi parhaista menetelmistä myös huolellisen kuuntelun oppimiseen. Transkriptiot ovat olleet tärkeä väline myös pianistien taiteilijaimagon luomisessa.
Reima Raijas (s.1962) on opiskellut Joensuun musiikkiopistossa mm. Matti Haapasalon johdolla ja sen jälkeen Budapestin Liszt-Akatemiassa (1982-1987. Diplomitutkintonsa suoritettuaan Raijas toimi pianonsoiton- ja kamarimusiikinopettajana Kreikassa, Thessalonikin valtiollisessa konservatoriossa (1987-1988 ja Ateenassa, Nakas-konservatoriossa (1989-2000). Hän opetti myös urkujensoittoa Ateenan Megaron-musiikkikeskuksessa Nicolas Kynastonin assistenttina (1995-2000). Kreikassa Raijas äänitti mm. suomalaista pianomusiikkia radiolle, toimi tuomarina musiikkikilpailuissa sekä laati ensimmäisen kreikankielisen musiikkitermien sanakirjan (1996). Raijas on työskennellyt Suomessa vuodesta 2000 alkaen; ensiksi Joensuun konservatoriossa ja vuodesta 2003 alkaen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Luovien alojen keskuksen yliopettajana. Hän on konsertoinut orkesterien solistina, kamarimuusikkona ja soolopianistina.
Lisätietoja: Reima Raijas (reima.raijas@pkamk.fi)
Avainsanat: