Väitöstutkimus tuo esille 1800-luvun kansalaisjärjestäytymisen ja musiikin suhdetta Etelä-Pohjanmaalla

Musiikilla oli oleellinen merkitys 1800-luvun lopussa syntyneiden joukkoliikkeiden tapahtumissa. Sen käyttö ei perustunut ainoastaan viihdyttävyyteen vaan sillä oli merkittävä rooli myös erilaisten yhteiskunnallisten ja poliittisten aatteiden välittämisessä. Fennomaanien toiminnan myötä musiikista tuli väline, symboli, jonka avulla suomalaiskansallisia tavoitteita iskostettiin tavallisen kansan mieliin.

FM Saijaleena Rantasen 26.1.2013 Sibelius-Akatemiassa tarkastettava väitöskirja selvittää, millä tavalla 1800-luvun puolivälin jälkeen käynnistynyt joukkojärjestäytymisen läpimurto vaikutti vallitsevaan musiikkikulttuuriin Etelä-Pohjanmaalla.

Tutkimus tuo tärkeän lisän paikallistason musiikintutkimuksen kentälle, sillä kansalaisjärjestäytymisen ja musiikin suhdetta koskeva tutkimus on Suomessa varsin puutteellista, ja erityisen vähän on tietoja paikallistason ja maakuntien musiikkitoiminnasta. Etelä-Pohjanmaan osalta ne puuttuvat lähes kokonaan. Maakunnalla oli kuitenkin keskeinen merkitys järjestäytymisen alkuvaiheessa, sillä Etelä-Pohjanmaalla perustettiin autonomisen Suomen ensimmäinen maakunnallinen nuorisoseura, Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura, jonka vaikutuksesta nuorisoseura-aate levisi muualle maahan. Musiikilla oli alusta alkaen tärkeä merkitys nuorisoseuran toiminnassa ja kasvatuksellisessa tehtävässä.

1800-luvun lopun aktiivisen kansanvalistustoiminnan ja sitä seuranneen järjestäytymisen myötä raittiusliike, nuorisoseuraliike, työväenliike, vapaapalokunnat sekä lukuisat yhteiset juhlat, tapahtumat ja uudenlainen harrastustoiminta alkoivat koota ihmisiä yhteen kaupungeissa ja maaseudulla. Uusien joukkoliikkeiden musiikki erosi selvästi totutusta. Näkyvimpiä ilmiöitä olivat laulukuorot ja torvisoittokunnat, jotka olivat keskeinen osa järjestötoimintaa alusta alkaen. Ne saivat mallinsa korkeakulttuurista, ja myös niiden ohjelmisto koostui lähinnä teoksista, joita säätyläistö suosi käyttömusiikkinaan. Järjestäytymisen myötä uudet musiikkiryhmät ohjelmistoineen alkoivat yleistyä myös tavallisen kansan keskuudessa.

Tutkimuksessa kansalaisjärjestäytymisen vaikutuksia paikalliseen musiikkikulttuuriin Etelä-Pohjanmaalla tarkastellaan ruohonjuuritasolla kahden paikallisen musiikkiseuran, Ilmajoen torvisoittokunnan ja Isokyrön laulukunnan näkökulmasta sekä laajemmin maakunnallisella tasolla. Huomion kohteena ovat erityisesti musiikin käyttöyhteydet sekä järjestäytymisen aiheuttamat muutokset musiikilliseen repertuaariin.

FM Saijaleena Rantasen tohtorintutkintoon sisältyvä väitöstilaisuus pidetään lauantaina 26.1.2013 klo 12 Musiikkitalon Black Box -salissa. Rantasen väitöskirjan nimi on: Laulun mahti ja sivistynyt kansalainen. Musiikki ja kansanvalistus Etelä-Pohjanmaalla 1860-luvulta suurlakkoon.

Vastaväittäjinä toimivat professori Pekka Suutari (Itä-Suomen yliopisto) ja dosentti Marko Tikka (Tampereen yliopisto). Tilaisuuden valvojana toimii professori Vesa Kurkela.

Valokuva on ladattavissa Sibelius-Akatemian kuvapankissa (kuvapankki.siba.fi), tunnuksia voi tarvittaessa pyytää osoitteesta info@siba.fi.

Lisätietoja
Saijaleena Rantanen
p. 040 710 4200
saijaleena.rantanen@siba.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia vastaa musiikin alan ylimmästä opetuksesta Suomessa. Se kouluttaa itsenäiseen taiteelliseen työhön kykeneviä taiteilijoita, pedagogeja ja musiikin asiantuntijoita. Taideyliopisto aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivät. www.siba.fiwww.uniarts.fi