Säätiöiltä 1,4 miljoonaa euroa tekniikan tutkimukseen – yksityisen rahoituksen merkitys kasvussa
Yhdeksän säätiötä, rahastoa ja yhdistystä jakaa tiistaina 5.4.2016 yli 1,4 miljoonaa euroa apurahoja ja palkintoja teknistieteelliseen tutkimukseen. Yksi tutkimukseen sijoitettu euro tuo itsensä lähes nelinkertaisena takaisin, paljastaa tuore tutkimus.
Tekniikan Akatemia TAF:n järjestämässä tilaisuudessa jaetaan kaikkiaan 165 tekniikan alan apurahaa ja palkintoa. Suurimman apurahapotin, 786 400 euroa, jakaa tänä vuonna geotieteiden tutkimusta rahoittava K. H. Renlundin säätiö. Lukumääräisesti eniten apurahoja (58) myöntää tekniikan alan väitöskirjatöitä rahoittava Walter Ahlströmin säätiö.
Yksi apurahan saajista on taikuri Tatu Tyni, joka vastaanottaa Runar Bäckströmin säätiön 15 000 euron apurahan. Tynin ja insinööritiimin patentoima laserprojektori tuo elokuvista tutut digitaaliset efektit teatterin näyttämölle. Kaupallistamisen kynnyksellä olevalla teknologialla teatterilavalle voi luoda digitaalisten hahmojen ja esineiden lisäksi esimerkiksi reaaliaikaista tekstitystä tai puhekuplia.
”Näyttämötaide muuttuu seuraavan 5–10 vuoden aikana merkittävästi, kun lavasteet ja efektit muuttuvat digitaalisiksi. Teknologiallamme voidaan vaikkapa tuoda Taru sormusten herrasta -elokuvista tuttu digitaalinen Klonkku-hahmo livenä teatterin lavalle”, Tyni kertoo.
Keksintötoimintaa edistävän säätiön jakama apuraha käytetään innovaation kaupallistamiseen.
”Tuotantolinja pitäisi saada siihen kuntoon, että meillä olisi vuoden 2016 syksyllä ensimmäiset laitteet valmiina maailmalle. Markkinamme ovat teatterinäyttämöiden lisäksi mainosmaailmassa sekä urheiluhalleissa ja -stadioneilla”, Tyni kertoo.
Läpimurrot vaativat riskirahaa
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Mika Järvinen puolestaan pienentää metallinjalostuksen ympäristökuormaa K.H. Renlundin säätiön myöntämän 30 000 euron apurahan turvin. Järvinen kollegoineen on kehittänyt menetelmän, jolla terästeollisuuden kuonasta saadaan erotettua rahanarvoisia raaka-aineita.
”Tutkimme eri alkuaineiden, esimerkiksi kalsiumin ja vanadiinin, liuottamista teollisuuden sivuvirroista”, Järvinen kertoo.
Tutkijat ovat rakentaneet ensimmäisinä maailmassa pilottikoon laitteen, joka tekee teräskuonasta saostettua kalsiumkarbonaattia (PCC). PCC:tä käytetään esimerkiksi taululiituna ja paperin täyteaineena. Tällä hetkellä kuona päätyy usein kaatopaikalle, mutta PCC:ksi jalostettuna sen hinta on 150 euroa/tonni.
Mika Järvinen kertoo, että säätiöiden apurahoilla on ollut suuri merkitys hänen tiedeurallaan.
”Ne ovat antaneet mahdollisuuden tutkia asioita, jotka onnistuessaan merkitsevät isoa läpimurtoa, mutta joissa myös epäonnistumisen riski on iso. Myös väitöskirjaa tehdessä apurahat auttoivat saamaan työrauhan itse opinnäytetyöhön.”
Tutkimusraha moninkertaistuu kansantaloudessa
Julkisen tiederahoituksen supistuessa yksityisten säätiöiden rooli tieteen rahoittajana on kasvusuunnassa.
"Säätiöt ovat halukkaita rahoittamaan myös riskipitoista tutkimusta, mutta tutkimuksen rahoittaminen on myös erinomainen investointi”, muistuttaa apurahatilaisuuden järjestävän Tekniikan Akatemian toimitusjohtaja Juha Ylä-Jääski.
Tämän todistaa esimerkiksi EARTOn (European Association of Research and Technology Organisations) tuore selvitys. Se tarkasteli yhdeksän suurimman eurooppalaisen tutkimusorganisaation yhteenlaskettua taloudellista jalanjälkeä vuonna 2014. Selvityksen perusteella jokainen tutkimusorganisaatioihin sijoitettu euro palautuu kansantalouteen 3,8-kertaisena.
Parhaimmillaan tutkimusrahoitus johtaa Millennium-teknologiapalkinnon arvoisiin uraauurtaviin innovaatioihin, jotka parantavat ihmisten elämänlaatua. Millennium-teknologiapalkinnon tähänastisia voittajia ovat esimerkiksi World Wide Web, läpimurto kantasolututkimuksessa, valkoinen led-valo ja kustannustehokas aurinkoenergia. Tekniikan Akatemia jakaa vuoden 2016 Millennium-teknologiapalkinnon 24.5.2016 Helsingissä.
”Toivottavasti näemme jonkun tänään apurahan vastaanottavan tutkijan tulevaisuudessa myös Millennium-voittajana”, Juha Ylä-Jääski toivoo.
*****
Tatu Tyni näyttää, miten digitaaliefektit tuodaan teatterilavalle: katso video.
Aalto-yliopiston professorin Mika Järvisen tutkimusryhmän kehittämä laitteisto tekee teräskuonasta rahanarvoista kalsiumkarbonaattia: katso video ja lue lisää.
Kaikki palkittavat 2016.
Apurahoja ja palkintoja jakavat 5. huhtikuuta 2016 seuraavat tahot:
- Walter Ahlströmin säätiö
- Runar Bäckströmin säätiö
- HPY:n Tutkimussäätiö
- Toimitusjohtaja Tapani Järvisen ympäristöteknologiarahasto
- K.H. Renlundin säätiö
- Vuorineuvos Matti Sundbergin laaturahasto
- Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland r.f.
- Teknillisten Tieteiden Akatemia ry
- Emil Aaltosen Säätiö – Teollisen kulttuurin tutkimusrahasto
Lisätiedot
Tekniikan Akatemia, toimistopäällikkö Satu Haapio
+358 50 305 4250, satu.haapio@taf.fi
http://taf.fi/en/events/awarding-ceremony-of-scholarships-and-prizes/
Tekniikan Akatemia TAF on itsenäinen säätiö, joka nostaa esiin ihmisten elämänlaatua parantavia ja kestävää kehitystä edistäviä innovaatioita sekä kannustaa nuoria teknologia-aloille. TAF jakaa joka toinen vuosi Millennium-teknologiapalkinnon ja järjestää erilaisia teknologiatapahtumia sekä nuorisoprojekteja. TAF tekee Suomea tunnetuksi teknologiamaana ja pohjoismaisena hyvinvointivaltiona toimimalla tiedeyhteisön, elinkeinoelämän ja julkishallinnon verkostoissa.