Ammattimaiset musiikintekijät ovat aktiivisia yrittäjiä
Teoston toteuttaman yritys- ja verokyselyn perusteella suurella osalla suomalaisista ammattimaisista musiikintekijöistä (58 %:lla kyselyyn vastanneesta 322 musiikintekijästä) on musiikkiin liittyvää yritystoimintaa.
Aktiivisimpia yritysten perustajia ovat nuoret musiikintekijät: vuoden 1980 jälkeen syntyneistä vastaajista 70 % harjoittaa musiikkiin liittyvää yritystoimintaa ja lopuistakin valtaosa on harkinnut yrityksen perustamista. Nuorten lisäksi musiikkiin liittyvää yritystoimintaa on muita vastaajia useammin musiikintekijöillä, joille tekijänoikeustulot ovat pääasiallinen tai merkittävä tulonlähde.
Kyselyyn vastanneiden musiikintekijöiden yritystoiminta on varsin monipuolista, kertoo Teoston tutkimuspäällikkö Ano Sirppiniemi.
”Musiikin tekemisen lisäksi useamman kuin joka toisen yrityksen toimintaan kuuluu myös esiintymistoimintaa, omien äänitteiden tuotantoa tai studiotoimintaa, ja yli kolmasosa yrityksistä harjoittaa esimerkiksi kouluttamiseen ja valmennukseen, musiikin kustantamiseen tai ohjelmamyyntiin liittyvää toimintaa tai toimii levy-yhtiönä. ”
Musiikintekijöiden yritysten yleisimmät yhtiömuodot ovat osakeyhtiö ja toiminimi, ja valtaosassa yrityksistä musiikintekijä on yrityksen enemmistöomistaja tai käyttää yksin päätösvaltaa yrityksessä.
”Yrittäjistä 96 % ilmoitti saavuttaneensa yritystoiminnan kautta niitä hyötyjä joita oli yritystä perustettaessa tavoitellut”, Sirppiniemi kertoo. ”Tärkeimmät musiikintekijöiden ilmoittamat syyt yritystoiminnan käynnistämiseen olivat mahdollisuus laskuttaa asiakkaita verokortilla toimimisen sijaan, laitteistojen ja materiaalien hankinta, tulonhankkimiskulujen vähennysoikeus ja verotuksen suunnittelu ja selkeyttäminen.”
Verokohtelu aiheuttaa tyytymättömyyttä
”Teoston kyselyyn vastanneet musiikintekijät ovat tyytymättömiä musiikintekijöiden verokohteluun eikä lähes puolet vastaajista pidä verokohtelua tasa-arvoisena muiden ammatinharjoittajien kanssa”, Ano Sirppiniemi sanoo.
Tyytymättömimpiä olivat vastaajat, joille Teoston maksamat tekijänoikeuskorvaukset ovat pääasiallinen tulonlähde.
Eräs musiikintekijöiden yritystoiminnan haasteista liittyy tekijänoikeuskorvauksien käsittelyyn. Kyselyssä yli puolet yritystoimintaa harjoittavista musiikintekijöistä (53 %) haluaisi tulouttaa Teosto- ja Gramex-korvauksia omalle yhtiölleen, jos se olisi verotuksellisesti mahdollista. Kun Teosto-korvaukset ovat pääasiallinen tulonlähde, jo neljä viidestä tekijästä tulouttaisi korvaukset yritykselleen. Tällä hetkellä Teoston maksamat tekijänoikeuskorvaukset ovat tekijän ansiotuloa, eikä tulouttaminen yritykselle ole mahdollista.
Kuitenkin jo nyt joka kolmas kyselyyn vastanneista yrittäjistä tulouttaa yritykselleen muita tekijänoikeustuloja kuin Teosto- tai Gramex-korvauksia, esimerkiksi kustannus- tai suoralisensiointituloja. 40 % kyselyyn vastanneista yrittäjistä arvioi, että Teosto- ja Gramex-korvaukset muodostaisivat vähintään kohtuullisen osuuden (yli 20 %) yrityksen kokonaisliikevaihdosta, jos ne siirrettäisiin yrityksen tuloiksi.
Teosto onkin yhdessä muiden musiikkijärjestöjen kanssa tehnyt esityksen musiikintekijöiden verotuksen uudistamiseksi siten, että tekijä voisi ohjata tekijänoikeusjärjestöltä saamansa henkilökohtaiset korvaukset määräysvallassaan olevan yhtiön elinkeinotuloksi. Ehdotuksen tavoitteena on kannustaa investointeihin ohjaamalla tekijöiden yrityksiin tuottoja, joita voidaan käyttää yritystoiminnan kasvattamiseen ja monipuolistamiseen.
”Tätä kautta voitaisiin lisätä musiikin toimialan kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointivaikutuksia panostamalla luovan työn kannustavuuteen”, Ano Sirppiniemi sanoo.
Teosto toteutti yritys- ja verokyselyn yhdessä Säveltäjät ja sanoittajat Elvis ry:n, Suomen Musiikkikustantajat ry:n ja Suomen Säveltäjät ry:n kanssa. Kyselyn kohderyhmänä olivat Teostolta yli 1 000 euroa tekijänoikeuskorvauksia vuonna 2011 saaneet musiikintekijät sekä Elvis ry:n ja Suomen Säveltäjät ry:n jäsenet. Kysely lähetettiin 1845 musiikintekijälle, joista kyselyyn vastasi 322 (vastausprosentti 17,5 %). Teoston maksamat tekijänoikeuskorvaukset olivat pääasiallinen tai merkittävä tulonlähde 59 %:lla kyselyyn vastanneista. Yritys- ja verokysely on osa laajempaa selvitystä, jossa on kartoitettu myös musiikintekijöiden tulonmuodostusta ja sosiaali- ja eläketurvaa.
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Ano Sirppiniemi, Teosto, puh. 050 325 6530, ano.sirppiniemi@teosto.fi
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Korhonen, Teosto, puh. 050 4499 575, tomi.korhonen@teosto.fi
Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
Teosto on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon järjestö. Me Teostossa teemme aktiivisesti töitä sen eteen, että Suomessa on hyvät edellytykset tehdä musiikkia ammattimaisesti ja että suomalaista musiikkia soitetaan nyt ja tulevaisuudessa. Keräämme musiikinkäytön korvaukset ja tilitämme ne edelleen tekijöille ja kustantajille. Pidämme siis huolen siitä, että jokainen meistä voi nauttia musiikista helposti ja laillisesti ja halutessaan hyödyntää sitä oman liiketoimintansa edistämisessä. Edistämällä musiikintekijän hyvinvointia olemme mukana edistämässä koko luovan alan ja suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia ja taloudellista kasvua. Näin olemme tehneet jo 85 vuotta. Rakkaudesta musiikkiin.
Teosto edustaa 27 000:ta kotimaista ja noin kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin kustantajaa. Teosto keräsi vuonna 2012 kotimaasta esityskorvauksia 46,3 miljoonaa euroa, josta toimintakulujen vähentämisen jälkeen tilitetään 87 prosenttia musiikintekijöille ja -kustantajille.
Teosto SuomiAreenassa
Teosto on mukana Porissa järjestettävässä yhteiskunnallisessa keskustelutapahtumassa SuomiAreenassa 19. heinäkuuta. Kirjurin kahvilassa klo 12.15 alkavassa tilaisuudessa kohtaavat kaksi musiikintekijää ja kaksi poliitikkoa. Keskustelijoina Aija Puurtinen, Esa Kuloniemi, Sirpa Pietikäinen ja Mikael Jungner. Keskustelua johdattelee Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Korhonen. Aiheena on Raha ja musiikki, ja sana on vapaa.
Avainsanat: