Kellojen siirto haastaa unirytmin – totuttele kesäaikaan asiantuntijan vinkeillä
Sunnuntaina moni herää väsyneempänä kuin yleensä, kun kellojen siirtäminen kesäaikaan varastaa yöstä yhden tunnin. Jos unirytmi on epäsäännöllinen, nyt on hyvä hetki hoitaa se kuntoon.
Kesäaikaan siirrytään Suomessa vuonna 2021 sunnuntaina 28.3. siirtämällä kelloja tunnilla eteenpäin aamuyöllä kello 3. Osa ihmisistä suhtautuu viisareiden siirtämiseen neutraalisti, toisilta se vaatii enemmän sopeutumista.
– Kun aamuista tulee pidempiä ja illoista valoisampia, moni erehtyy valvomaan liian pitkään, mikä aiheuttaa suurimman osan ongelmista. Valoisien iltojen ei kannata antaa hämätä, nukkumaan kannattaisi mennä samaan aikaan kuin tähänkin asti, sanoo lääkäri ja unen liiketoimintajohtaja Eevert Partinen Terveystalosta.
Valon määrän lisääntyessä etenkin iltavirkut ovat taipuvaisia venyttämään nukkumaanmenoa entisestään. Yksi tapa pitää kiinni omasta unirytmistä on aikaistaa yöhön valmistautumista.
– Yöunille voi alkaa rauhoittua hyvissä ajoin, jo hieman normaalia aikaisemmin. Kun rytmistä malttaa pitää kiinni, elimistö tottuu muutokseen usein jo muutamassa päivässä, joskin yksilöllistä vaihtelua on paljon, sanoo Partinen.
Unirytmin muutos voi tuntua kropassa monin tavoin, esimerkiksi nukahtamisvaikeuksina, heikentyneenä yöunena ja tämän seurauksena uupumuksena päivällä. Oireita voi verrata lievään aikaerorasitukseen. Jos kellojen siirto aiheuttaa ongelmia, uuteen aikaan voi totutella asteittain, muuttamalla omaa rytmiä esimerkiksi 15 tai 30 minuuttia kerrallaan.
Asiantuntijan vinkit parempaan uneen ja kesäaikaan siirtymiseen:
1. Pidä rytmi säännöllisenä
Ihmisen koko elimistö toimii sisäisen kellon mukaisesti. Pyri noudattamaan mahdollisimman säännöllistä rytmiä työnteossa, levossa, nukkumisessa ja ruokailussa. Mene nukkumaan ja nouse ylös samaan aikaan arkisin, mahdollisuuksien mukaan myös viikonloppuisin ja lomilla. Univajetta ei kannata jatkuvasti paikata päiväunillakaan, sillä venähtäessään yli 20–60 minuutin mittaisiksi tai ajoittuessaan liian myöhäiseen aikaan ne alkavat kallistaa unirytmiä epäsuotuisasti myöhäisemmäksi. Mahdolliset päiväunet tulisi pitää lyhyinä ja ajoittaa alkuiltapäivään.
2. Nuku riittävästi
Tunnista oma unentarpeesi – moni sinnittelee liian vähäisillä yöunilla. Riittävän unen määrä on yksilöllinen, mutta keskimäärin ihminen tarvitsee noin 7–8 tuntia unta yössä. Oman unentarpeen voi selvittää helposti lomalla – kuinka pitkään luontaisesti nukut? Tarvittavan unen määrän löytää myös lisäämällä nukkumisaikaa aina puolella tunnilla, kunnes vireystila on halutulla tasolla. Hyvin nukutun yön jälkeen olo on levännyt ja virkeä. Jos heräät jatkuvasti uupuneena, mutta nukut mielestäsi riittävästi, on väsymyksen syitä hyvä lähteä selvittämään tarkemmin.
3. Syö ja liiku hyvin
Liikunta on tehokas unilääke! Ulkoilu ja kevyt liikunta rentouttavat ennen nukkumaan menoa. Tukevat ateriat olisi hyvä ajoittaa muualle kuin myöhäisiltaan – hyvä iltapala on hiilihydraattipitoinen ja helposti sulava. Alkoholia, energiajuomia, kahvia ja muita piristeitä on hyvä välttää jo alkuiltapäivän jälkeen.
4. Käsittele mieltä askarruttavat asiat ajoissa
Älä tee töitä illalla – töiden hoitaminen ”pois alta” ei rentouta, vaan nostaa vireystilaa. Jos töitä on pakko tehdä esimerkiksi sunnuntaina, kannattaa työt tehdä mahdollisuuksien mukaan jo aamupäivällä. Hoida myös muut kuormittavat asiat hyvissä ajoin, ennen iltaa. Kun mieltä painavat asiat on käynyt aktiivisesti läpi jo päivällä, niitä ei tarvitse enää murehtia öisin. Jos nukahtaminen on vaikeaa tai heräät aamuyöstä kesken unien murehtimaan, pidä päivällä ”huolihetki”, jolloin kirjaat mieltä painavat asiat ylös.
5. Rauhoitu ja rentoudu
Unirytmin säilyttämiseksi illalla on hyvä rauhoittua jo pari tuntia ennen nukkumaanmenoa, esimerkiksi lukemalla kirjaa tai tekemällä jotain muuta itselle mieluista. Esimerkiksi mindfullness-harjoitukset tai rentoutumismenetelmät auttavat rauhoittumaan ja edistävät nukahtamista. Laita tietokone ja älypuhelin illalla pois – laitteiden sininen valo häiritsee nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa. Lisäksi sosiaalinen media ja sähköpostit aktivoivat mieltä rauhoittumisen sijaan. Unen kannalta paras makuuhuone on hiljainen, pimeä ja viileä. Paras keino torjua unta häiritsevä valo on varustaa makuuhuone pimennysverhoilla.
Eevert Partinen työskentelee Helsingin Uniklinikalla. Helsingin Uniklinikka on 31.12.2020 alkaen ollut osa Terveystaloa.
Lisätietoa medialle:
Terveystalon viestintä/mediapäivystys, p. 050 358 1170, viestinta@terveystalo.com
Kysy meiltä asiantuntijaa myös muihin terveysaiheisiin!
Terveystalo lyhyesti:
Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu yhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus. Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin yksityinen terveyspalveluyritys. Tarjoamme monipuolisia perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä hyvinvoinnin palveluja yritys- ja yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille. Valtakunnallinen verkostomme kattaa yli 300 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Toimipaikkaverkostoa täydentävät ympäri vuorokauden saatavilla olevat digitaaliset palvelut.
Vuonna 2020 Terveystalossa asioi noin 1,2 miljoonaa asiakasta. Asiakaskäyntejä oli 6,9 miljoonaa, joista 1,8 miljoonaa toteutui etävastaanottoina. Työllistämme suoraan ja välillisesti yli 13 000 ammattilasta. Terveystalon palveluilla on Avainlippu-tunnus ja yhtiö on Suomalaisen työn liiton jäsen. www.terveystalo.com
Avainsanat: