Kotiin eristäytyminen ja alkoholi ovat huono yhdistelmä – epidemia haastaa myös lastensuojelun ja päihdepalvelut
Suomessa on yli puoli miljoonaa ihmistä, joiden alkoholinkulutus ylittää riskirajat. Nyt on vaarana, että riskikulutus kasvaa edelleen. ”Lipsuminen suurkulutuksen puolelle on mahdollista, kun stressi kasvaa, kotoa ei voi liikkua juuri mihinkään ja normaalit sosiaaliset pidäkkeet höllentyvät”, psykiatri Antti-Jussi Ämmälä sanoo.
Kun koronaepidemian vakavuus alkoi valjeta suomalaisille ja ensimmäiset liikkumisen rajoitukset tulivat voimaan, Alkossa nähtiin myyntipiikki. Erityisesti kävivät kaupaksi laatikkoviinit. Kun ravintolat ja pubit suljetaan, alkoholinkäyttö siirtyy kokonaan kotiin. Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, miten poikkeuksellinen tilanne vaikuttaa suomalaisten alkoholinkulutukseen. Pahimmillaan koronaepidemian jälkeen nähdään piikki päihderiippuvuuden yleistymisenä ja laajemminkin mielenterveysongelmien kasvuna.
”Jos alkoholin kanssa on ongelmia, stressaava tilanne voi keikauttaa kulutuksen yli normaalien rajojen. Esimerkiksi se, että monet tekevät etätöitä, heikentää juomisen sosiaalisia pidäkkeitä. Työpaikalle ei voi mennä hengitys viinalle haisten, mutta videopalavereissa se ei tule ilmi”, psykiatri Antti-Jussi Ämmälä Terveystalosta sanoo.
Poikkeusoloissa ja kotiin eristettynä kulutustavat voivat muuttua, koska arjen rakenteet ja omalle elämälle asetetut normaalit rajat eivät yhtäkkiä olekaan voimassa.
”Monet käyttävät enemmän alkoholia lomien aikana ja viikonloppuisin. Kun arkirutiinit murtuvat, osa ihmisistä voi alkaa elää kuin jatkuvaa viikonloppua myös alkoholin kulutuksen suhteen”, päihdelääketieteen ylilääkäri Harri Seppälä Terveystalosta sanoo.
Hän on huolissaan erityisesti pidemmän tähtäimen riskeistä. Moni voi etsiä hetken helpotusta alkoholista, kun poikkeustila jatkuu viikkoja tai kuukausia ja esimerkiksi taloudelliset huolet rysähtävät täysillä ihmisten niskaan. Erityisen huolissaan Seppälä on lapsista, joille koti ei näissä oloissa ole välttämättä turvallinen paikka.
”Siksi epidemia on erityishaaste jo ennestään kuormittuneelle lastensuojelulle ja tietysti yleisemmin päihde- ja mielenterveystyölle”, Seppälä sanoo.
Liikunta ja lähimmäisistä välittäminen ehkäisevät ongelmia
Moni hakee stressaavassa tilanteessa hetkellistä rentoutusta muutamasta lasillisesta. Se heikentää heti unen laatua. Jos viinilasillisia tai olutta alkaa kulua päivittäin, alkoholin terveyshaitat kumuloituvat nopeasti.
”Jokainen voi tarkkailla omaa käytöstään rehellisesti ja miettiä muita vaihtoehtoja rentoutumiselle. Liikunta on hyvä lääke myös silloin, kun seinät alkavat kaatua päälle”, Antti-Jussi Ämmälä sanoo.
Jos mielenterveys on jo ennen poikkeusaikoja ollut lujilla, karanteeni ja sen aiheuttamat muutokset arjessa voivat pahentaa oireita. Moni kokee myös ensimmäistä kertaa elämässään kuolemanpelkoa, ja poikkeusolot aiheuttavat ahdistusta kaikenikäisissä ihmisissä. Tällöin aito välittäminen ja yhteydenpito läheisiin on erityisen tärkeää.
”Vaikka elämme kovia aikoja, voi tästä seurata jotain hyvääkin. Ehkä näemme nyt uudenlaisen yhteisöllisyyden nousun ja opimme uudelleen katsomaan vähän enemmän lähimmäistemme perään”, Harri Seppälä sanoo.
Hän muistuttaa myös esimiehiä kiinnittämään huomiota työkykyjohtamiseen, jotta työntekijät eivät jäisi yksin ongelmiensa kanssa.
”Heikkojen signaalien havainnointi erityisesti etätyössä on haastavaa, mutta nyt se olisi erityisen tärkeää. Jos työntekijän työteho alkaa heikentyä ja käytös muuttuu, on syytä ottaa huoli puheeksi. Tukea saa työterveyden ammattilaisilta”, Harri Seppälä muistuttaa.
Lisätietoja antavat:
Päihdelääketieteen ylilääkäri Harri Seppälä, 040 596 3199, harri.seppala@terveystalo.com
Psykiatrian erikoisalajohtaja Antti-Jussi Ämmälä, 050 414 3088, antti-jussi.ammala@terveystalo.fi
Terveystalon viestintä/mediapäivystys, p. 050 358 1170, viestinta@terveystalo.com
Terveystalo lyhyesti
Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu julkinen osakeyhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus. Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yritys- ja yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille. Valtakunnallinen verkostomme kattaa noin 300 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Toimipaikkaverkostoa täydentävät ympäri vuorokauden saatavilla olevat digitaaliset palvelut.
Vuonna 2019 Terveystalossa asioi 1,2 miljoonaa yksittäistä asiakasta. Lääkärikäyntejä tehtiin noin 3,7 miljoonaa. Terveystalossa työskentelee yli 13 000 terveydenhuollon ammattilaista. Terveystalon palveluilla on Avainlippu-tunnus ja yhtiö on Suomalaisen työn liiton jäsen. www.terveystalo.com