Merkittävä osa mielenterveysongelmista jää hoitamatta koronan vuoksi – ”Tässä piilee vakava riski”

Mielenterveyden häiriöt uhkaavat jäädä koronan vuoksi vaille riittävää hoitoa. Terveystalon vastaanottokäynteihin perustuvan ennusteen mukaan mielenterveysongelmiin liittyvien vastaanottokäyntien määrä voi laskea tänä vuonna lähes 40 prosenttia. Mielenterveyteen liittyvät käynnit ovat jo nyt pudonneet jopa kolmanneksella. Tilanne on hälyttävä, sillä mielenterveysongelmat lisääntyivät Suomessa kovaa vauhtia jo ennen koronapandemiaa. 

Koronaviruksen pelko saa mielenterveyshäiriöistä kärsiviä jättämään lääkärikäyntejä väliin. Mielenterveyskäyntejä tehtiin Terveystalossa huhtikuun toisella viikolla 34 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuosi sitten.

Terveystalon ennusteen mukaan peräti 38 prosenttia mielenterveyskäynneistä voi jäädä tämän vuoden aikana tekemättä, vaikka vastaanottojen määrä kääntyisikin Terveystalon ennusteen mukaiseen kasvuun 18 viikon epidemian jälkeen. Se tarkoittaa, että monen ihmisen mielenterveyden häiriöt jäävät koronapandemian vuoksi hoitamatta, ja osan hoitoa ei saada edes käyntiin vuoden 2020 aikana. Mallintaminen perustuu Terveystalon omaan potilasdataan ja kansallisiin ja kansainvälisiin näkemyksiin epidemian kulusta.

Mielenterveysongelmat ovat koronapandemian aikana lisääntyneet maailmalla ja Suomessa. Esimerkiksi Mielenterveysseuran kriisipuhelimeen tuli maaliskuussa 38 prosenttia enemmän yhteydenottoja kuin vuosi sitten. Mielenterveysongelmien hoitamatta jääminen on merkittävä ongelma, koska normaalioloissakin vain vajaa viidesosa masentuneista saa asianmukaista, Käypä hoito -suositusten mukaista hoitoa.

Mielenterveyshäiriöt ovat suurin yksittäinen tekijä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Se on ollut kasvava syy erityisesti alle 40-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkepäätöksissä. Mielenterveyshäiriöihin liittyy myös merkittävä menetettyjen elinvuosien riski muiden sairauksien ja mahdollisten itsemurhien vuoksi. Terveystalon datan mukaan suurin hoitoa vaille jäävä ryhmä on valitettavasti juuri nuoret työikäiset eli alle 40-vuotiaat.

Terveystalon mallinnusten pahimmissa vaihtoehdoissa jopa joka viidennen hoidon tarpeessa olevan ihmisen mielenterveysongelma voi johtaa merkittäviin terveyshaittoihin.

”Suurin vaara on, että osalla hoitamatta jäävistä mielenterveyspotilaista tilanne hankaloituu huomattavasti. Hoitamatta jäänyt ongelma voi aiheuttaa potilaille esimerkiksi vakavaa masennusta tai muita sairauksia ja nostaa merkittävästi riskiä sairastua työkyvyttömyyttä uhkaavaan masennukseen uudelleen”, Terveystalon psykiatrian erikoisalajohtaja Antti-Jussi Ämmälä sanoo.

Ämmälän mukaan mielenterveysongelmien ja muiden sairauksien hoitamatta jättämisessä piilee valtava riski, joka olisi yhteiskunnan tasolla otettava nyt huomioon koronapandemian vaikutuslaskelmissa.

”Kun vakavia sairauksia jää hoitamatta, ne kasaantuvat myöhemmin. Kuolema on kuolema, aina yhtä lopullinen. Nyt meidän pitäisi yhteiskunnan tasolla laskea, miten toimia, jotta voisimme ehkäistä menetettyjen elinvuosien määrää kokonaisuudessaan. Taloudellinen vaikutus on aina myös terveydellinen vaikutus. Yhteiskuntamme vakauden kannalta olisi parempi pystyä hoitamaan kaikkia sairauksia tasaisella tahdilla”, Antti-Jussi Ämmälä sanoo. 

Alkoholi toimii kuin pikavippi: maksu tulee korkojen kanssa

Mielenterveysongelmien hoitoa vaikeuttaa tällä hetkellä se, että kasvokkaisten kontaktien puuttuessa läheisenkin ihmisen huolet tai esimerkiksi kollegan alkoholin liikakäyttö voivat jäädä huomaamatta. Suomalaisten erityisenä riskinä on liiallinen alkoholin käyttö. 

”Mitä ahdistuneempi ihminen on, sitä suurempi on päihdekäytön lisääntymisen riski. Ihminen pyrkii siinä ratkaisemaan ongelmaa samalla tavalla kuin rahaongelmia pikavipin avulla, mutta molemmissa lopputulos on sama: lopulta maksu tulee korkojen kanssa”, Terveystalon päihdelääketieteen ylilääkäri Harri Seppälä sanoo.

Hyviä uutisia: Miltei kaikkea hoitoa voi saada etänä ja se tehoaa

Mielenterveysongelmissa nopea hoitoon hakeutuminen on tärkeää ja hoidosta on selvästi hyötyä. Esimerkiksi lyhytpsykoterapialla monia sairastuneita pystytään hoitamaan tehokkaasti. Mitä varhaisemmin hoitoa on saatavilla, sitä vaikuttavampaa se on. Esimerkiksi Terveystalon työterveysasiakkaat ovat saaneet hyviä tuloksia henkilöstölleen tarjoamiensa mielenterveyspalveluiden avulla.

Miltei kaikkea hoitoa voi saada nyt myös etänä, ja lähivastaanotollakin annettu hoito on turvallista, koska koronapotilaiden vastaanotot on eristetty muista potilaista.      

”Mitä pidempään sairastaa ja on työkyvytön, sitä haastavampaa paluu toimintakykyiseksi on. Mahdollisimman nopea avun saaminen ja toimintakyvyn palauttaminen on siis tärkeää. Esimerkiksi muutaman kuukauden lyhytpsykoterapialla tai lääkehoidolla saadaan hyviä tuloksia lievemmissä ongelmissa ja sillä pystytään ehkäisemään vakavampien ongelmien syntymistä ja sairastumista uudelleen”, Antti-Jussi Ämmälä sanoo.

Näin Suomi voi: Mielenterveysongelmat ovat kovassa kasvussa

• Mielenterveyden häiriöt ovat olleet Suomessa kasvussa jo ennen koronapandemiaakin. Terveystalon Näin Suomi voi -aineistosta ilmenee, että vuonna 2019 ahdistushäiriöitä diagnosoitiin 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
• Mielenterveyshäiriöistä syntyy pitkiä, keskimäärin 17 päivän sairauslomia, ja mielenterveyshäiriöt ovat nykyään suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeiden syy. Ne myös lisäävät vakavien sairauksien sekä työkyvyttömyyden riskiä.
• Mielenterveysongelmien hoitamatta jäämisen ongelma koskee erityisesti parhaassa työiässä olevia suomalaisia. Hoitovaje on suurin alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä, jonka vastaanottokäynnit vähenivät 19 prosenttia maaliskuussa.  30–39-vuotiaiden vastaanottokäynnit vähenivät 15 prosenttia.
• Nämä ryhmät ovat erityisen kriittisiä, sillä jos nuorena masentuu vakavasti, riski sairauden uusimiselle kasvaa. Samalla kasvaa myös riski työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen.
• Vaikuttavaa hoitoa on tarjolla ja oikea-aikaisella hoidolla saadaan erityisesti pitkiä sairauspoissaoloja vähenemään. 

Lataa infografiikkaa mielenterveyden hoitovajeen ennusteesta >> 

Näin Suomi voi. Kuinka Suomi voi – ja miten hyvinvointimme parantuisi? Terveystalo analysoi ja julkaisee vuoden 2020 mittaan potilastietojärjestelmäänsä kertynyttä tietoa suomalaisten terveydestä ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena on edistää koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia nostamalla esiin kansanterveydellisesti merkittäviä havaintoja ja kehityskaaria. Viime vuonna 15 prosenttia kaikista Suomen lääkärivastaanotoista eli yhteensä 3,7 miljoonaa vastaanottokäyntiä tehtiin Terveystalossa. Suomen suurimmassa yhtenäisessä potilastietojärjestelmässä on tietoa noin 4,7 miljoonan suomalaisen terveydestä. Työterveyshuolto on pääasiallinen hoitopaikka noin 80 prosentille työssä käyvistä suomalaisista ja Terveystalo on Suomen suurin työterveyspalveluiden tuottaja. Terveystalon työterveyspalveluiden piirissä on noin 700 000 suomalaista.

Lisätietoja antavat:
Psykiatrian erikoisalajohtaja Antti-Jussi Ämmälä, 050 414 3088, antti-jussi.ammala@terveystalo.com 
Päihdelääketieteen ylilääkäri, erikoisalajohtaja Harri Seppälä, 040 596 3199, harri.seppala@terveystalo.com
Terveystalon viestintä/mediapäivystys, p. 050 358 1170, viestinta@terveystalo.com 

Terveystalo lyhyesti
Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu julkinen osakeyhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus. Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yritys- ja yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille. Valtakunnallinen verkostomme kattaa noin 300 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Toimipaikkaverkostoa täydentävät ympäri vuorokauden saatavilla olevat digitaaliset palvelut.

Vuonna 2019 Terveystalossa asioi 1,2 miljoonaa yksittäistä asiakasta. Lääkärikäyntejä tehtiin noin 3,7 miljoonaa. Terveystalossa työskentelee yli 13 000 terveydenhuollon ammattilaista. Terveystalon palveluilla on Avainlippu-tunnus ja yhtiö on Suomalaisen työn liiton jäsen. www.terveystalo.com