Näin Suomi voi: Joka neljännellä 40–45-vuotiaalla on merkittävä työkykyyn vaikuttava riski

Entistä suuremmat haasteet uhkaavat hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuutta, jos työkykyä ylläpitäviin toimenpiteisiin ei satsata ajoissa. Terveystalon potilasaineistoon perustuva ennuste kertoo, että 40–45-vuotiaiden suomalaisten työkyky on uhattuna, ellei terveysriskeihin puututa.

Joka neljännellä 40–45-vuotiaalla suomalaisella on yksi tai useampi riskitekijä, joka kasvattaa todennäköisyyttä pitkiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen. Suorittavaa työtä tekevillä riskit ovat yleisempiä kuin asiantuntijoilla ja toimihenkilöillä.

Ennuste perustuu Terveystalon potilastiedoista ja terveyskyselystä koottuun 40–45-vuotiaita koskevaan dataan, joka käsittää 1,7 miljoonaa diagnoosia vuosilta 2016–2019 sekä kymmeniä tuhansia vastauksia terveyskyselyyn. Tarkasteluun otettiin ne yleisimmät vastaanotolla käynnin syyt, joiden tiedetään olevan pitkien sairauslomajaksojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden perusteina.

Senioriajan terveyden pohja rakennetaan nelikymppisenä ja siksi halusimme selvittää, missä kunnossa tämä ikäluokka nyt on. Ennusteemme tulos on hälyttävä, sillä nelikymppisten työurien pitäisi jatkua vielä yli 20 vuotta. Huoltosuhteen ennakoitu heikkeneminen on jo johtanut muutoksiin eläkejärjestelmässä. Ne eivät kuitenkaan riitä, jos suomalaiset eivät pysy työkykyisinä. Siksi toimenpiteet nykyisten nelikymppisten työtä tekevien työkyvyn ylläpitämiseksi ovat välttämättömiä”, Terveystalon työterveyden ylilääkäri Unto Palonen sanoo.

Yleisin työkyvyttömyyteen vaikuttava diagnoosi 40–45-vuotiailla on selkäkipu: kolmannes ikäluokasta kärsii työtä haittaavasta tuki- ja liikuntaelimistön kipuoireesta.

Naisilla toiseksi yleisimmät syyt työkyvyttömyyteen ovat ahdistus ja masennus. Miehilläkin ahdistuneisuus on neljänneksi yleisin.

”Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa koko ajan yleistyvä syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Lisäksi joka kymmenes 40–45-vuotiaista kertoo kokevansa jatkuvaa työhön liittyvää stressiä ja uupumusta ja joka kolmas kokee sellaisia univaikeuksia sekä päiväaikaista väsymystä, että ne haittaavat normaalia arkielämää. Nämä oireet ovat tunnettuja mielenterveyden häiriöiden riskitekijöitä”, Unto Palonen toteaa.

Vain kolmasosa 40–45-vuotiaista on normaalipainoisia. Työkykyriskin lisäksi ylipaino ja lihavuus altistavat sydän- ja verisuonisairauksille, nivelrikolle ja aineenvaihduntasairauksille.

”Toimenpiteet kehityksen kääntämiseksi ovat vaativia, sillä ne edellyttävät yksilötason päätösten lisäksi toimia työpaikoilla, perheessä ja yhteiskunnassa – kuten esimerkiksi painonhallintaan vaikuttava terveellisen työpaikkaruokailun mahdollistaminen”, Unto Palonen sanoo.

Nelikymppisten jaksamista työelämässä eläkeikään asti edistävät muun muassa työpaikan johdon ja esimiesten kouluttaminen työkykyjohtamiseen, varhainen puuttuminen mielenterveyden häiriöihin matalan kynnyksen työterveyspalveluja lisäämällä sekä työolosuhteiden nykyistä aktiivisempi parantaminen.

Suorittavaa työtä tekevät ovat asiantuntijoita ja toimihenkilöitä suuremmassa työkykyriskissä monen tekijän suhteen. He työskentelevät muita useammin fyysisesti vaativissa olosuhteissa ja terveyskyselyn datan perusteella heidän elintapansa altistavat suuremmille riskeille.

”Työkykyä edistäviä toimia pitäisi kohdentaa nykyistä voimakkaammin suorittavaa työtä tekeviin ammattiryhmiin. Lisäksi on painotettava, että kaikkien työkykyä edistävät toimet vaativat yhteistyötä. Muutos onnistuu vain työnantajien, yhteiskunnan ja yksilöiden yhteisellä panostuksella”, Unto Palonen sanoo.

Lisätietoa medialle:  
Työterveyden ylilääkäri Unto Palonen, Terveystalo
p. 040 826 6170
unto.palonen@terveystalo.com

Terveystalon viestintä/mediapäivystys
p. 050 358 1170
viestinta@terveystalo.com 

Näin Suomi voi
Kuinka Suomi voi – ja miten hyvinvointimme parantuisi? Terveystalo analysoi ja julkaisee vuoden 2020 mittaan potilastietojärjestelmäänsä kertynyttä tietoa suomalaisten terveydestä ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena on edistää koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia nostamalla esiin kansanterveydellisesti merkittäviä havaintoja ja kehityskaaria. Viime vuonna 15 prosenttia kaikista Suomen lääkärivastaanotoista eli yhteensä 3,7 miljoonaa vastaanottokäyntiä tehtiin Terveystalossa. Suomen suurimmassa yhtenäisessä potilastietojärjestelmässä on tietoa noin 4,7 miljoonan suomalaisen terveydestä. Työterveyshuolto on pääasiallinen hoitopaikka noin 80 prosentille työssä käyvistä suomalaisista ja Terveystalo on Suomen suurin työterveyspalveluiden tuottaja. Terveystalon työterveyspalveluiden piirissä on noin 700 000 suomalaista.

Terveystalo lyhyesti
Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu julkinen osakeyhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus. Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yritys- ja yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille. Valtakunnallinen verkostomme kattaa noin 300 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Toimipaikkaverkostoa täydentävät ympäri vuorokauden saatavilla olevat digitaaliset palvelut.

Vuonna 2019 Terveystalossa asioi 1,2 miljoonaa yksittäistä asiakasta. Lääkärikäyntejä tehtiin noin 3,7 miljoonaa. Terveystalossa työskentelee yli 13 000 terveydenhuollon ammattilaista. Terveystalon palveluilla on Avainlippu-tunnus ja yhtiö on Suomalaisen työn liiton jäsen. www.terveystalo.com

Yrityksestä

Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu julkinen osakeyhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus. Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yritys- ja yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille.

Tilaa