Ravitsemusterapeutti: herkkupäivien tulisi olla lapsiperheissä historiaa

Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, kuinka lapselle voi opettaa tervettä suhtautumista ruokaan ja herkutteluun.

Karkkipäivät ovat monelle tuttu muisto lapsuudesta, mutta nykyajan lasten elämään niiden ei Terveystalon ravitsemusterapeutti Kirsi Englundin mukaan tulisi kuulua. 

– Ruokaan ja herkutteluun tulisi suhtautua sallivasti oman hyvinvoinnin, kehon terveyden ja elimistön tarpeiden näkökulmasta. Kun tällaisen suhtautumistavan on oppinut lapsesta asti, se johtaa tutkitusti terveempään ruokasuhteeseen, parempiin ruokavalintoihin ja painonhallintaan myöhemmässä iässä, Englund kertoo.

Tiukat säännöt herkuttelussa vääristävät ruokasuhdetta

Syömiseen tai herkutteluun ei Englundin mukaan suositella kovin tiukkoja sääntöjä, sillä ne usein vain lisäävät halua ”kiellettyä” ruokaa kohtaan ja vääristävät ruokasuhdetta. 

– Jos herkut nostetaan jalustalle, ruoka saa negatiivisen leiman ja herkut houkuttelevat entistä enemmän. Herkuttelun ei tarvitse olla jokapäiväistä, mutta sen keskittäminen yhteen päivään korostaa väärällä tavalla sitä, että kyseessä olisi jotain kiellettyä tai pahaa, josta pitää tuntea syyllisyyttä. 

Vanhempien vastuulla on huolehtia lasten ruoan monipuolisuudesta ja laadusta. Säännöllinen ateriarytmi on hyvän syömisen perusta ja erittäin tärkeää mielitekojen hillitsemisen kannalta. Lisäksi jopa päivittäin voi syödä jotain hyvältä maistuvaa ruokaa, esimerkiksi aterian jälkiruokana. 

– Vanhemman tehtävä on herkuttelussakin rajata, mikä määrä minkäkin ikäiselle lapselle on sopiva. Yleisenä nyrkkisääntönä voisi olla, että oman kourallisen kokoinen määrä jälkiruokaa tai herkkua on sopiva määrä. Jos herkuttelusta tulee huono olo, on määrä ollut liian suuri, Englund neuvoo.

Herkut eivät koskaan saisi liittyä siihen, miten lapsi on käyttäytynyt

Ruokaa kannattaisi ajatella neutraalina asiana ja suhtautua perheessä herkkuihin kuten muuhunkin ruokaan: niitä syödään silloin, kun niitä on tarjolla. Joskus tekee mieli ottaa jälkiruokaa ja se on ok, toisena hetkenä herkkuja ei ole.

– Herkut eivät koskaan saisi liittyä siihen, miten hyvin lapsi on käyttäytynyt tai ollut käyttäytymättä. Ruoka on monesti lapselle ja vanhemmalle herkkä asia, ja tällaiset järjestelyt voivat helposti kärjistyä valtataisteluiksi. Palkitsemiseen ja rankaisemiseen löytyy muita keinoja. Tunteita ei tulisi käsitellä ruoan kautta, vaan tunteita sanoittamalla ja kehoa rauhoittamalla, Englund kertoo.

Kuinka vaalia lapsen tervettä suhtautumista ruokaan?

Erilaisten ruokien maistelu ja kokeminen kuuluvat lapsuuteen. Terve ruokasuhde muodostuu, kun ruoasta ja syömisestä puhutaan avoimesti ja kokemuksia sekä mieltymyksiä jaetaan yhdessä. 

– Lapselle voi selittää, että ihmisen keho tarvitsee monenlaisia ruokia: lihakset tarvitsevat yhdenlaisia rakennuspalikoita, hampaat ja näkö toisenlaisia. Eri rakennuspalikoista saadaan erilaisia ravintoaineita ja vitamiineja, ja siksi toisia ruokia syödään enemmän ja toisia vähemmän. 

Ylilyönnit herkuttelussa liittyvät usein siihen, että ruokaa on arvotettu tai ateriarytmi ei ole riittävän säännöllinen.

– Kaikenlainen latautunut puhe syömiseen liittyen olisi hyvä karsia sanavarastosta. Herkkujen tai minkään muunkaan ruoan äärellä ei tule sättiä itseään, kauhistella niistä kertyviä kiloja tai päivitellä joidenkin ruokien epäterveellisyyttä. Mikään yksittäinen ruoka ei pilaa terveyttä, tee terveeksi tai esimerkiksi onnelliseksi. Päivittäinen kourallinen jälkiruokaa on vain pieni osa kaikesta syömisestä.

Englundin mukaan ennen syömisessä painotettiin enemmän täyttävyyttä ja mentiin ravitsemusnäkökulmat edellä. Nyt kuitenkin ymmärretään, että kehon tarpeita ja viestejä on tärkeä kuunnella. 

– Lapsen kanssa voidaan harjoitella syömiseen liittyviä taitoja ja opetellaan arvostamaan kehon omia viestejä. Olisi hyvä, jos lapsi saisi itse kertoa, milloin maha on täynnä – ja tätä myös kuunnellaan. 

Terveystalo lyhyesti

Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin yksityinen terveyspalveluyritys ja johtava toimija työterveydessä Pohjoismaissa. Tarjoamme monipuolisia perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sekä hyvinvoinnin palveluja yritys- ja yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille. Terveystalon digivastaanotto palvelee ajasta ja paikasta riippumatta, 24/7. Terveyden ja hyvinvoinnin palveluja tarjoaa myös noin 377 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Ruotsissa tarjoamme työterveyden palveluita 152 toimipaikassa. Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu yhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus.

Vuonna 2023 Suomen Terveystalossa asioi 1,2 miljoonaa yksittäistä asiakasta ja asiakaskäyntejä tehtiin noin 7,6 miljoonaa. Terveystalossa työskentelee yhteensä yli 15 500 terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaista. www.terveystalo.com