Tekemättömän työn vuosikatsaus: Ennakoivalla työterveyshuollolla voitaisiin saavuttaa vuodessa 1,5 miljardin euron säästöt
Sairauspoissaoloista johtuva tekemätön työ aiheutti yrityksille viime vuonna yli 2 500 euron kustannukset henkilötyövuotta kohden, kertoo Terveystalon Tekemättömän työn vuosikatsaus. Samaan aikaan työterveyteen käytettiin noin 300 euroa henkilötyövuotta kohden. Työhyvinvointia parantamalla koko yhteiskunnassa voitaisiin saavuttaa jopa 1,5 miljardin euron säästöt.
Tekemätön työ maksoi viime vuonna Tekemättömän työn vuosikatsauksessa analysoiduille suuryrityksille keskimäärin 6,13 prosenttia palkkasummasta. Työterveyteen ne käyttivät noin 0,7 prosenttia palkkasummastaan. Kun tulokset suhteutetaan koko yksityiseen sektoriin, maksoi tekemätön työ suomalaisyrityksille 3,6 miljardia euroa.
Tekemätön työ tarkoittaa työtä, joka jää tekemättä työntekijän sairauspoissaolon vuoksi. Vuosikatsauksessa tekemättömän työn hintaan on laskettu kaikki työnantajamaksut ja suorat kustannukset: sairauspoissaolojen aiheuttamat kustannukset, työtapaturmavakuutusmaksut, työkyvyttömyyseläkemaksut ja työterveyshuollon kustannukset Kela-vähennyksen jälkeen.
”On tärkeää ymmärtää, että vaikka sairauspoissaoloista tulee aina muodostumaan kustannuksia, pystytään tekemätöntä työtä vähentämään merkittävästi. Työkyvyn kehittämisellä on koko Suomen kansantalouden mittakaavassa iso vaikutus. Tuloksia syntyy pitkäjänteisellä työkyvyn johtamisella, työelämän kehittämisellä ja terveiden työpaikkojen rakentamisella. Tällä on suuri vaikutus myös yksittäisen työntekijän elämään”, Terveystalon työterveyden liiketoimintajohtaja Jens Jensen sanoo.
Yrityksillä vähemmän poissaoloja kuin julkisella sektorilla
Terveystalo on seurannut tekemättömän työn kustannuksia yrityksissä jo 11 vuoden ajan. Tämänvuotisessa tutkimusaineistossa on mukana 45 suuryritystä, ja data kattaa 41 800 henkilötyövuotta. Tiedot on kerätty Terveystalon kustannusanalyysityökalulla.
Lisäksi Keva ja Terveystalo selvittivät yksityisen ja julkisen sektorin henkilöstön työkyvyttömyyttä ja sen kustannusvaikutuksia. Selvityksen mukaan työkyvyttömyyskustannuksissa ja työterveyshuollon investoinneissa on suurta vaihtelua yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Tarkastelluista organisaatioista yritykset investoivat työterveyteen huomattavasti enemmän kuin kuntaorganisaatiot: kuntaorganisaatiot keskimäärin 100 euroa henkilötyövuotta kohden, kun yrityksissä vastaava luku oli yli 300 euroa.
”Tekemätön työ maksaa yrityksille vähemmän kuin kuntaorganisaatioille. Ero johtuu vähäisemmästä sairauspoissaolojen määrästä, joka onkin kaikkein merkittävin osatekijä tekemättömän työn kustannuksissa. Siksi sairauspoissaolojen vähentäminen on merkittävin keino vähentää tekemätöntä työtä ja siitä johtuvia kustannuksia”, Terveystalon julkisten palveluiden johtaja Laura Räty sanoo.
Terveystalon analysoimissa yrityksissä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus kaikista työterveysmenoista on kasvanut yhdessätoista vuodessa noin 40 prosentista noin 50 prosenttiin. Samaan aikaan näiden yritysten tekemättömän työn kustannukset ovat laskeneet keskimäärin 400 euroa henkilötyövuotta kohti. Jos kaikki suomalaiset yritykset ja julkiset työnantajat pääsisivät samaan, säästöä syntyisi peräti 1,5 miljardia vuodessa. Summa on viisinkertainen julkisiin työvoimapalveluihin valtion ensi vuoden budjetissa varattuihin varoihin verrattuna.
”Parhaisiin tuloksiin ovat päässeet yritykset, jotka vaalivat ihmisten työkykyä arjessa päivittäin. Kokemuksemme mukaan työntekijäpainotteisilla aloilla kustannuksia voidaan ennaltaehkäisevin toimenpitein laskea vähän yli 2 000 euroon per henkilötyövuosi ja toimihenkilöpainotteisessa työssä hieman alle 2 000 euroon henkilötyövuotta kohti”, Terveystalon työterveyden kehittämisylilääkäri Maaret Helintö sanoo.
Osatyökyvyttömyyseläkkeiden suhteellisen osuuden kasvu pienentää eläkemenoja
Työntekijöillä on koko tarkastelujakson ajan ollut enemmän poissaoloja kuin toimihenkilöillä. Ero on kuitenkin kaventunut huomattavasti viimeisten kahden vuoden aikana. Tekemättömän työn vuosikatsauksen mukaan yhä useammassa työntekijävaltaisissa organisaatioissa on siirrytty lyhyissä, enintään kolmen päivän pituisissa poissaoloissa työntekijän omaan ilmoitukseen perustuviin sairauslomiin.
”Usein yrityksissä pelätään aluksi, että omailmoituksista seuraa sairauspoissaoloissa villin lännen meininki, mutta sitten poissaolot lähtevätkin laskuun. Kun työntekijä ja lähiesimies sopivat lyhyestä sairauspoissaolosta keskenään, poissaolot vähenevät”, Maaret Helintö sanoo.
Tekemättömän työn vuosikatsaus kertoo myös, että yhä useampi työntekijä jää osatyökyvyttömyyseläkkeelle täyden työkyvyttömyyseläkkeen sijaan. Osatyökyvyttömyyseläkkeen eläkemeno on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen eläkemenosta, joten kehityksellä on merkittävä vaikutus eläkemenojen suuruuteen.
”Osatyökyvyttömyyseläkkeessä on monia muitakin hyviä puolia. Yritykselle on arvokasta, että osatyökyvyttömän henkilön tietotaito ja osaaminen ovat edelleen organisaation käytössä. Työntekijälle karttuu eläkettä myös osa-aikatyöstä, ja työelämässä pysyminen on useimmille monella tapaa hyvinvointia ylläpitävä tekijä”, Maaret Helintö sanoo.
Lisätietoja:
Terveystalon viestintä/mediapäivystys, 050 358 1170, viestinta@terveystalo.com
Tekemättömän työn vuosikatsauksen tavoitteena on selvittää Suomessa toimivien organisaatioiden henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja työtapaturmavakuuttamisesta aiheutuneet suorat kustannukset sekä panostukset työterveyshuoltopalveluihin. Terveystalon tutkimuksen aineiston keräys- ja analysointimenetelmä perustuu PwC:n varmentamaan Terveystalo Kustannusanalyysiin. Vuosikatsauksen koko historian aikana, vuodesta 2008-2018, tutkimukseen on osallistunut 250 yritys- ja valtiosektorin organisaatiota, vastaten noin 180 000 henkilötyövuotta. Vuonna 2018 tutkimukseen osallistui 45 organisaatiota, jotka työllistivät yhteensä n. 41 800 henkilötyövuotta.
Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu julkinen osakeyhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus. Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yritys- ja yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille. Valtakunnallinen verkostomme kattaa noin 260 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Toimipaikkaverkostoa täydentävät ympäri vuorokauden saatavilla olevat digitaaliset palvelut. Vuonna 2018 Terveystalossa asioi 1,2 miljoonaa yksittäistä asiakasta. Lääkärikäyntejä tehtiin noin 3,5 miljoonaa. Terveystalossa työskentelee yli 10 000 terveydenhuollon ammattilaista, joista noin puolet toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina. Terveystalon palveluilla on Avainlippu-tunnus ja yhtiö on Suomalaisen työn liiton jäsen. www.terveystalo.com
Keva järjestää verkkoseminaarin 29.10. teemalla Karu totuus vai vääriä tulkintoja? Tilaisuudessa esiintyy Terveystalon julkisten palvelujen johtaja Laura Räty.
Lue myös:
Tekemättömän työn vuosikatsaus
Seitsemän askelta tekemättömän työn vähentämiseen
Case: Lidl opetti esimiehet johtamaan niin, että sairauspoissaolot vähenevät
Avainsanat:
