Terve suu auttaa ehkäisemään koronainfektiota

Kolmannes suomalaisista lyö normaalioloissakin laimin säännöllistä hammashoitoa, mutta koronaepidemian myötä suu on jäänyt hoidattamatta sitäkin useammalta. Hammaslääkärikäyntien määrässä muutos on hurja: suun ja hampaiden tulehdusten hoito putosi muutamassa viikossa puoleen, ja hammastarkastukset ja ennaltaehkäisy loppuivat kokonaan.

Haavainen ja rikkonainen tulehtunut ien voi olla koronavirukselle portti muualle elimistöön. Terve suu tukee koko kehon puolustuskykyä ja osaltaan auttaa ehkäisemään myös koronavirusinfektiota. Koronaepidemian myötä suun ja hampaiden tulehdusten hoito on Terveystalossa kuitenkin vähentynyt puoleen verrattuna koronaa edeltävään kuuteen kuukauteen. Hammastarkastukset ja ennaltaehkäisy keskeytyivät epidemian käynnistyttyä hetkellisesti kokonaan.  

Terveystalon omasta asiointidatastaan tekemän mallinnuksen mukainen hoitovaje tarkoittaa lähes 30 000 suomalaisen suu- ja hammassairauksien etenemistä ja pahenemista säryksi, turvotukseksi tai mittavia hoitotoimenpiteitä vaativiksi ongelmiksi. Hoitovajeesta seuraa laajempi kokonaisterveydellinen, mahdollisesti sairaala- tai tehohoitoa vaativa ongelma noin 300 potilaalle. Valtakunnallisesti kaikki terveydenhuolloin toimijat huomioiden määrä on vielä huimempi. THL:n avoimen datan perusteella myös julkisessa hammashoidossa kiireellisen hoidon määrä on merkittävästi laskenut.

– Hoitamatta jäävät suun sairaudet tulevat ruuhkauttamaan suunterveydenhuoltoa ja kuormittamaan myös muuta terveydenhuoltoa. Ruuhkan purkamisessa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö on keskeistä ja tässä esimerkiksi palveluseteli on toimiva väline, suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula Terveystalosta sanoo. 

– Osa toteutumattomista suunterveyden käynneistä on rutiinikäyntejä, joiden lykkäämisestä tuskin aiheutuu lyhyellä aikavälillä terveyshaittaa. Tärkeämpää on tarkastella niitä toteutumattomia käyntejä, jotka voivat johtaa paheneviin suun ja hampaiden ongelmiin, kokonaisterveyteen liittyviin ongelmiin ja jopa edetä henkeä uhkaaviksi infektioiksi. Harva tulee ajatelleeksi, että hammasperäinen vaiva voi viedä sairaalaan tai vaatia tehohoitoa. 

Koska tietoa viruksen käyttäytymisestä suunterveyden toimintaympäristössä ei juuri ollut, Terveystalo keskeytti epidemian käynnistyttyä oma-aloitteisesti niin sanotun kiireettömän hoidon 3-4 viikoksi suojatakseen asiakkaita ja henkilöstöä. Osa toteutumattomista käynneistä johtuu tästä, mutta samaan aikaan myös asiakkaat itse peruivat laajasti vastaanottokäyntejään. Kiireellistä hoitoa on tarvittaessa saanut jatkuvasti. Epidemiaa koskevien ennusteiden muututtua ja karttuneen tiedon myötä Terveystalo purkaa omia rajoituksiaan. 

Suun tulehdus on usein oireeton 

Suun alueen tulehdukset ovat yhteydessä esimerkiksi diabetekseen tai sydän- ja verisuonitauteihin, kuten verenpainetautiin tai sepelvaltimotautiin. Hoitamattomat tulehdukset ovat iso riski terveydelle ja voivat vaikuttaa muiden sairauksien syntymiseen, etenemiseen, niiden hoitotasapainoon tai estää esimerkiksi leikkaukseen pääsyn.

– Suomalaisilla hyvin yleinen iensairaus parodontiitti voi tarkoittaa suussa jopa kahden kämmenen kokoista verta vuotavaa ja märkää erittävää tulehtunutta kudosaluetta. Jättäisikö kukaan sellaista infektiota hoitamatta, jos se sijaitsisi vaikkapa reidessä? Suun tulehdukset ovat usein oireettomia, eivätkä ne selviä ilman hammaslääkärin tekemää tutkimusta ja röntgenkuvausta. Pitkäaikainen tulehdus voi olla esimerkiksi kauan sitten juurihoidetun hampaan juuren kärjessä. Yläposkihampaiden tulehduksissa ainoa ilmentymä voivat olla toistuvat poskiontelotulehdukset, Tanja Ketola-Kinnula kertoo.  

Hampaiden kiinnityskudossairaus parodontiitti on suomalaisen työikäisen suun merkittävin sairaus. Se alkaa ientulehduksena ja hoitamattomana tuhoaa vähitellen hammasta tukevia kudoksia, myös leukaluuta. Suomessa parodontiitti on poikkeuksellisen yleinen vaiva: sitä sairastaa yli 60 prosenttia suomalaisista ja vaikea-asteisesta parodontiitista kärsii yli 20 prosenttia väestöstä, kun taas maailmanlaajuisesti se on vaikea-asteisena vain 10 prosentilla ihmisistä. Vaikea-asteisen parodontiitin ilmaantuvuushuippu on 38-vuotiaana. Parodontiitti on useimmiten osatekijänä yleissairauksissa ja esimerkiksi huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa ja altistaa diabeteksen lisäsairauksille. Diabeteksen puolestaan on todettu olevan vakavan koronavirusinfektion riskitekijä. Hoitamaton parodontiitti heikentää elimistön puolustuskykyä mm. viruksia ja koronavirusta vastaan ja tulehduksesta haavainen ien voi toimia kulkuväylänä taudinaiheuttajille.

Ei vain mummojen murhe

Suun tulehdus voi edetä myös työikäisellä tehohoitoa vaativaksi. 

– Kotona etätöissä ja eristyksessä ateriarytmi voi olla epäsäännöllinen, napostellaan miten sattuu ja hampaatkin ehkä jäävät pesemättä, kun kotoa ei tarvitse lähteä mihinkään. Sekä hampaiden reikiintyminen että iensairaudet aiheutuvat riittämättömästä omahoidosta. Aiemman kyselymme mukaan hammasongelmista kärsivät etenkin nelikymppiset miehet, joista suuri osa kertoo käyneensä hammaslääkärissä viimeksi armeijassa eli 20 vuotta sitten, Tanja Ketola-Kinnula kuvailee koronan vaikutuksia suuhygieniasta huolehtimiseen. 

Ikäihmisillä on usein haasteita hampaiden puhdistamisessa. Runsas bakteeriplakki hampaiden pinnoilla lisää suun sairauksia, mutta myös keuhkokuumeen riskiä. Keuhkokuume on vanhusten yleisin kuolinsyy, ja myös suun bakteerit ja tulehdukset voivat aiheuttaa keuhkokuumeita.

– Epidemian pitkittyessä täytyy ymmärtää, että yli 70-vuotiaat ja muut riskiryhmiin lukeutuvat ovat juuri niitä, joiden suun pitäisi olla säännöllisesti hoidettu, jottei heille pääse syntymään oireettomiakaan suun alueen infektioita, Tanja Ketola-Kinnula muistuttaa.

– Varmaa on, että terve suu tukee puolustuskykyä. Nyt kun epidemiatilanne on rauhoittumassa ja yhteiskunta vähitellen avautuu, on oikea aika hoitaa hampaat. Suun sairaudet voivat johtaa tehohoitoon ja niillä on turha kuormittaa koronapotilaiden hoitoon keskittyvää tehohoitokapasiteettia, kun ennaltaehkäisy kerran on mahdollista.

Terveystalossa hoidetaan myös 70-vuotiaat ja muihin riskiryhmiin kuuluvat. Hammashoidon tarpeen arviointi onnistuu myös etävastaanotolla, jolla tehdään tilannearvio yhdessä asiantuntijan kanssa. Koronavirusepidemia ei ole hoidon este, vaan lisäperuste.

Lataa infograafi suunterveyden hoitovajeesta >> 

Lisätietoja medialle:

Suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula, p. 050 552 7814, tanja.ketola-kinnula@terveystalo.com

Terveystalon viestintä/mediapäivystys, p. 050 358 1170, viestinta@terveystalo.com
Kysy meiltä asiantuntijaa myös muihin terveysaiheisiin!

Terveystalo lyhyesti
Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu julkinen osakeyhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus. Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yritys- ja yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille. Valtakunnallinen verkostomme kattaa noin 300 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Toimipaikkaverkostoa täydentävät ympäri vuorokauden saatavilla olevat digitaaliset palvelut.

Vuonna 2019 Terveystalossa asioi 1,2 miljoonaa yksittäistä asiakasta. Lääkärikäyntejä tehtiin noin 3,7 miljoonaa. Terveystalossa työskentelee yli 13 000 terveydenhuollon ammattilaista. Terveystalon palveluilla on Avainlippu-tunnus ja yhtiö on Suomalaisen työn liiton jäsen. www.terveystalo.com