Törmäsikö lapsesi netissä häiritsevään sisältöön? Näin käsittelette asiaa yhdessä

Sosiaalisessa mediassa voi törmätä monenlaiseen häiritsevään sisältöön. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen neuvoo, kuinka käsitellä asiaa yhdessä lasten ja nuorten kanssa.

Julkisuuteen nousi viime viikolla Facebookin kautta leviämään lähtenyt video, jolla aikuinen mies tekee itsemurhan. Video on järkyttänyt myös monia suomalaisia käyttäjiä. Video ja sen muunnokset ovat levinneet useilla alustoilla, muun muassa nuorten suosimassa TiKTokissa. 

– Vanhempien kannattaa olla nyt tarkkaavaisia. Lasten ja nuorten käyttämillä sivustoilla voi olla lapsille sopimatonta materiaalia, joka on tarkoituksellisesti ujutettu lapsille sopivalta näyttävien videoiden sisään. Netissä on paljon sisältöä, joka ei ole lapsen silmille tarkoitettu. Vanhempien on tärkeää tietää, mitä lapset netissä tekevät ja seurata, millaisissa palveluissa he aikaansa käyttävät, painottaa psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen Terveystalosta.

– Netti voi olla lapselle ja nuorelle turvaton paikka. On hyvä asia, että tämä on nyt tullut ilmi, sillä nyt vanhemmat voivat puuttua siihen. Monet nuorten ilmiöt pyritään pitämään vanhemmilta salassa.            

Toimi näin, jos lapsi on nähnyt raa'an videon tai muutoin törmännyt järkyttävään aiheeseen.

  1. Ole turvallinen aikuinen
    Ole turvallinen aikuinen, jolle lapsi voi aina kertoa, jos hän näkee netissä jotakin järkyttävää tai häiritsevää. Asiasta kannattaa puhua lapselle jo ennalta, siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa käyttää nettiä. Lapsi törmää pelottaviin sisältöihin todennäköisesti jossain vaiheessa. Kerro lapselle, että hän voi aina kääntyä puoleesi. Älä jätä lasta nettiin yksin, vaan osallistu lapsen elämään myös netissä.

     
  2. Kuuntele – älä suutu
    Jos lapsi kertoo törmänneensä raakaan videoon, asian nostattamia tunteita ja ajatuksia on syytä kuunnella herkällä korvalla. Suuttua ei saa, sillä harva on tahallaan mennyt katsomaan videota. Monelle se pomppaa eteen vahingossa, tutultakin sivustolta. Nuoret haluavat myös kuulua joukkoon ja paine katsoa tällainen video kavereiden esimerkin innoittamana voi olla suuri. Vältä syytöstä, jotta lapsi uskaltaa jatkossakin kertoa näkemistään pelottavista sisällöistä. 

     
  3. Luo pelisäännöt ja pidä kiinni suojaavista rajoista
    Nyt on hyvä aika puhua lapsen kanssa myös laajemmin mediankäytöstä ja sopia pelisäännöistä. Somen käyttöä täytyy opetella kuten muitakin taitoja. Lapsen on hyvä ymmärtää, ettei järkyttävää materiaalia pidä vähätellä eikä sitä tule missään nimessä jakaa eteenpäin. Älä jaa materiaalia edes varoittaaksesi muita, jottet edistä materiaalin leviämistä. Ilmianna sopimattomat sisällöt verkkopalveluissa.

     
  4. Selvitä, mitä lapsi on nähnyt tai lukenut
    On hyvä keskustella siitä, mitä lapsi on nähnyt tai lukenut aiheesta. Auta lasta ymmärtämään, mistä on kysymys. Selitä rehellisesti, mutta myös ikätasoisesti suojaten lasta. Tärkeintä on, ettei lapsi jää pohtimaan häntä vaivaavaa asiaa yksin. Raa’an materiaalin näkeminen voi olla traumatisoivaa. Etenkin jos sen näkee odottamatta, se voi järkyttää todella paljon myös aikuista ihmistä. Pahimmillaan näky voi ikään kuin jäädä verkkokalvoille niin, ettei sitä meinaa saada pois silmistään ja se palautuu mieleen yhä uudelleen. Alkuun tämä voi olla piinallista ja inhottavaa, eikä asiaa pidä vähätellä.
     
  5. Ole läsnä, auta rauhoittumaan ja luo turvaa
    Anna lapsen ilmaista tunteita ja kysymyksiä. Suhtaudu kärsivällisesti ja ymmärtäväisesti. Järkytys on luonnollinen reaktio järkyttävän materiaalin näkemiseen. Vaikka video järkyttäisi vanhempaa itseäänkin, aihetta kannattaa käydä läpi keskustellen rauhallisesti. Vanhemman ei kannata alkaa päivitellä tai kauhistella vaan olla tilanteessa rauhallinen ja luottavainen sen suhteen, että lapsi selviää kyllä. On hyvä muistuttaa lapselle, että maailmassa tapahtuu myös järkyttäviä asioita, mutta niiden kanssa voidaan elää ja niiltä voidaan suojautua. Kaikkea ei myöskään tarvitse nähdä. Asiaa voi purkaa puhumalla tai keksimällä tekemistä, jonka avulla ajatukset saisi suunnattua muualle. Jos lapsi on itse ottanut asian puheeksi, siitä kannattaa kehua – hienoa, että kerroit.

     
  6. Hanki tarvittaessa ammattiapua
    Jos oman lapsen käytös muuttuu selvästi ja häiritsevät mielikuvat jäävät vaivaamaan pidemmäksi aikaa, voi asiaa käsitellä myös asiantuntijan vastaanotolla. Terveystalon psykologeille ja psykoterapeuteille voi varata ajan ilman lähetettä.

Lisätietoa medialle:
Terveystalon viestintä/mediapäivystys, p. 050 358 1170, viestinta@terveystalo.com Kysy meiltä asiantuntijaa myös muihin terveysaiheisiin! 

Terveystalo lyhyesti:
Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu julkinen osakeyhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus. Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yritys- ja yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille. Valtakunnallinen verkostomme kattaa noin 300 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Toimipaikkaverkostoa täydentävät ympäri vuorokauden saatavilla olevat digitaaliset palvelut. Vuonna 2019 Terveystalossa asioi 1,2 miljoonaa yksittäistä asiakasta. Lääkärikäyntejä tehtiin noin 3,7 miljoonaa. Terveystalossa työskentelee yli 13 000 terveydenhuollon ammattilaista. Terveystalon palveluilla on Avainlippu-tunnus ja yhtiö on Suomalaisen työn liiton jäsen.
www.terveystalo.com

Avainsanat:

Yrityksestä

Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu julkinen osakeyhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus. Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yritys- ja yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille.

Tilaa