Tutkimus: tekoäly oppi ennustamaan mielenterveyden diagnooseja, tuloksia voi hyödyntää ennaltaehkäisyyn

Report this content

Tekoäly oppi tunnistamaan terveyttä ja hyvinvointia arvioivan työterveyskyselyn vastauksista piirteitä, jotka voivat ennustaa tulevaa mielenterveysdiagnoosia, selviää Terveystalon ja Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Tulos valottaa tekoälyn potentiaalia mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä.

Työterveyslaitos toteutti yhdessä Terveystalon kanssa tutkimuksen, jossa tekoäly etsi terveyskyselyn vastauksista mielenterveyden diagnoosia ennustavia tekijöitä.

- Tekoälyn ja koneoppimisen käyttö voi tulevaisuudessa tehostaa, nopeuttaa ja tarkentaa terveydenhuollon prosesseja. Jatkossa voimme tehdä monimutkaisia asioita ilman ihmiskäsiä, mikä tulee tuottamaan merkittäviä hyötyjä terveydenhuollon ammattilaisten ajan kohdistamisessa. Algoritmien kehittäminen on tehtävä vastuullisesti, eikä alan regulaatio ei ole vielä kaikilta osin täysin valmis, kommentoi tutkimuksessa mukana ollut Terveystalon johtava epidemiologi Simo Taimela.

Merkittävä osa sairauspoissaoloista johtuu mielenterveyden häiriöistä: ne ovat myös työkyvyttömyyseläköitymisen suurin syy Suomessa

Tällä hetkellä mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat Suomessa suurin syy pidempiin sairauspoissaoloihin sekä työkyvyttömyyseläköitymiseen. Mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen ja niiden ennaltaehkäisy on työelämän kannalta yhä tärkeämpää. 

- Datalähtöisyyden tarjoamat uudet lähestymistavat voivat lisätä hoidonlaatua ja vaikuttavuutta. Kun sairauksien riskejä voidaan ennustaa, voimme puuttua riskitekijöihin ennaltaehkäisevästi, estää sairauden puhkeamisen ja näin vähentää mielenterveyteen liittyviä sairauspoissaoloja sekä työkyvyttömyyttä. Hoidontarpeen ennakointi myös auttaa kohdentamaan asiantuntijaresursseja paremmin, mikä voi puolestaan helpottaa hoitovajetta, jatkaa Taimela.

Mielenterveysdiagnoosia ennustivat muun muassa mielialaan ja uneen liittyvät tekijät, sukupuolten väliltä löytyi eroja

Tutkimuksessa tulevaa mielenterveysdiagnoosia ennustivat parhaiten kysymykset stressin tuntemisesta, päiväajan väsymyksestä sekä surumielisyydestä. Tekoäly tunnisti myös, että iällä ja sukupuolella on merkitystä. 

- Esimerkiksi toivottoman tulevaisuuden kokemus sekä työstä saadut tulot saattavat ennustaa tulevaa mielenterveysdiagnoosia enemmän miehillä kuin naisilla. Naisilla puolestaan tärkeimpien tekijöiden joukkoon nousi lisäksi työn ja vapaa-ajan tasapaino. Fyysisistä oireista päänsäryllä ja huonolla unella oli merkitystä, kertoo Taimela.

Mielen haasteita on tärkeä hoitaa varhaisessa vaiheessa

Tutkimuksessa yhtenä ennakoivana signaalina esiin noussut päiväaikainen väsymys voi johtua uniongelmista tai riittävän palautumisen puutteesta.

- Jos kokee päiväaikaista väsymystä tai surumielisyyttä, nopeasti saatu ennaltaehkäisevä tuki on tärkeää. Apua voi hakea esimerkiksi matalan kynnyksen keskustelukanavista tai työterveyspsykologilta, sanoo Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki.

Kaikkia mielen haasteita on tärkeä hoitaa varhaisessa vaiheessa, ei vasta oireilun pitkityttyä tai kroonistuttua. Esimerkiksi työterveyden lyhytpsykoterapialla on saatu tutkitusti vaikuttavia tuloksia mielenterveyspoissaolojen ja diagnoosien ehkäisemisestä.  

- Mielenterveyteen liittyvä stigma on onneksi väistymässä ja asiasta uskalletaan puhua avoimemmin. Esimerkiksi Terveystalossa ahdistuneisuus- ja masennusdiagnooseihin liittyvien käyntien määrä on kasvanut 2020-luvulla noin kolmanneksen, kertoo Nuikki.

Työnantajilta edellytetään nyt vahvemmin myös mielen kuormituksen tunnistusta ja hallintaa

Kesäkuisen työturvallisuuslain päivityksessä työnantajien velvollisuuksia täsmennettiin ja nykyään työnantajilta edellytetään vahvemmin myös psykososiaalisen kuormituksen tunnistamista ja hallintaa. Tässäkin tekoälyn tarjoama data voi tulevaisuudessa olla apuna. 

Esihenkilöt työnantajan edustajana ovat avainasemassa haitallisen kuormituksen havaitsemisessa ja ehkäisemisessä. 

- Haitallista psykososiaalista kuormitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi liiallinen tietomäärä, jatkuvat keskeytykset, vaikeat asiakastilanteet, liiallinen työmäärä ja epäkohdat työyhteisön toimivuudessa. Kun havaitsemme mielenterveysongelmia ennakoivia signaaleja, niihin on tärkeä puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ongelmien syventymisen välttämiseksi, kuvailee Nuikki.

Tutkimuksesta lyhyesti

  • Tutkimuksen aineistona olivat 11 828 Terveystalon työterveysasiakkaan työterveyskyselyt sekä mielenterveysdiagnoosit.
  • Ennen kyselyn täyttämistä diagnoosin saaneet henkilöt poistettiin ja seuranta-aika työterveyskyselyn täyttämisestä mahdollisen mielenterveysdiagnoosin saamiseen rajattiin kahteen vuoteen.
  • Aineiston luokitteluun sovellettiin ohjattua koneoppimista. 
  • Kyselyvastausten avulla opetettu luokitin pystyi selvästi parempaan luokitteluun kuin satunnainen luokittelija, mutta pelkkien kyselyvastausten avulla ei vielä voi ennustaa mielenterveysdiagnoosia täysin luotettavasti yksittäisissä tapauksissa. 
  • Työkyvyn johtaminen ja työhyvinvoinnin tuki tarvitsevat osaavia ja riittävästi resursoituja ihmisiä tekemään työntekijöiden hyvinvointia tukevia arkisia tekoja.

Lisätietoja tutkimuksesta: Mielenterveysdiagnooseja voidaan ennustaa koneoppimisen avulla, Lääkärilehti

Terveystalon mediapäivystys
050 358 1170
viestinta@terveystalo.com

Terveystalo lyhyesti

Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin yksityinen terveyspalveluyritys ja johtava toimija työterveydessä Pohjoismaissa. Tarjoamme monipuolisia perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sekä hyvinvoinnin palveluja yritys- ja yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille. Terveystalon digivastaanotto palvelee ajasta ja paikasta riippumatta, 24/7. Terveyden ja hyvinvoinnin palveluja tarjoaa myös noin 370 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Ruotsissa tarjoamme työterveyden palveluita 155 toimipaikassa. Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu yhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus.

Vuonna 2022 Suomen Terveystalossa asioi 1,3 miljoonaa yksittäistä asiakasta ja asiakaskäyntejä tehtiin noin 8,5 miljoonaa, joista noin neljännes toteutui etäkanavissa. Terveystalossa työskentelee yhteensä yli 16 800 terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaista. www.terveystalo.com

Tilaa