Nuoret lääkärit haluavat parannuksia IT-tukeen ja potilastietojen saatavuuteen
Sveriges Yngre Läkares Förening (SYLF, Ruotsin nuorten lääkärien yhdistys) ja Tieto ovat toteuttaneet tutkimuksen, jonka mukaan valtaosa nuorista lääkäreistä pitää nykyistä IT-tukeaan riittämättömänä. Vaikka vastanneilla oli yleisesti hyvin myönteinen asenne teknologiaan sekä tietojärjestelmien ja laitteiden käyttöön, peräti 83 prosenttia oli kohtalaisen tai hyvin tyytymättömiä työpaikkansa IT-ympäristöön. Kaikkein eniten kaivataan potilastietohin selkeyttä ja parempaa saatavuutta.
SYLF toteutti vuoden 2016 alussa yhdessä Tiedon kanssa tutkimuksen nuorten lääkärien suhtautumisesta tietotekniikkaan ja -järjestelmiin. Verkossa toteutettuun kyselyyn vastasi 439 apulaislääkäriä. Vaikka teknologiaan suhtaudutaan yleisesti erittäin myönteisesti, vastaajat ilmaisivat tyytymättömyytensä IT-kokonaisuuteen. Vain 17 prosenttia oli kohtalaisen tai erittäin tyytyväisiä käyttämäänsä IT-järjestelmään. 55 prosenttia epäili potilastietojärjestelmien tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa.
– Tutkimus osoittaa, että IT-tukeen tulee panostaa. Kyse on hoidon tehokkuudesta ja turvallisuudesta, mutta myös henkilökunnan tarvitsemasta hyvin toimivasta IT-tuesta ja digitaalisista apuvälineistä. Nuoret lääkärit haluavat osallistua tulevaisuuden ratkaisujen kehittämiseen, sanoo SYLF:in puheenjohtaja Emma Spak.
Digitaalisuus luontevaa nuorille lääkäreille
Uusien digitaalisten ratkaisujen toivotaan parantavan erityisesti potilastietojen saatavuutta. Vastaajista 93 prosenttia haluaa käyttöönsä potilasyhteenvedon, joka sisältäisi potilashistorian, hoitotiedot, diagnoosit ja tutkimustulokset. 90 prosenttia haluaisi tiedot käyttöönsä myös päivystys- ja valmiustilanteissa sekä sairaalassa että kotona. 74 prosenttia vastaajista piti erittäin myönteisenä mahdollisuutta pitää yhteyttä kollegoihin ja asiantuntijoihin videopuheluiden, chattien ja sähköpostin kautta. 83 prosenttia piti erittäin myönteisenä mahdollisuutta hyödyntää digitaalisia laitteita, kuten älypuhelimia tai tabletteja.
– Nykyiset ratkaisut eivät vastaa lääkärien tarpeita ja odotuksia. Uuden sukupolven järjestelmien täytyy olla integroituja ja helppokäyttöisiä missä ja milloin tahansa – ja niiden täytyy toimia saumattomasti eri hoitoyksiköiden välillä. Tämä edellyttää laajempaa yhteistyötä paikallisten, alueellisten ja kansallisten toimijoiden välillä. IT-yritykset voisivat hyödyntää enemmän lääkäreitä ja muita alan asiantuntijoita - meillä Tiedossa on tästä hyviä kokemuksia, sanoo Johan Höglund, Tiedon sosiaali- ja terveydenhuollon liiketoimintajohtaja.
Lisätietoja antavat:
Emma Spak, puheenjohtaja, SYLF
puh: +46-70-309 22 95, sähköposti: emma.spak[at]sylf.se
Johan Höglund, johtaja Tieto Healthcare & Welfare
puh: +46-70-756 51 57, sähköposti: johan.hoglund[at]tieto.com
Otteita tutkimuksesta:
- Potilastiedon selkeys ja saatavuus ovat tärkeitä. 93 prosenttia halusi käyttöönsä yhteenvedon potilaan potilashistoriasta, hoidoista, diagnooseista ja tutkimustuloksista. 90 prosenttia haluaisi nämä potilastiedot saatavilleen myös päivystys- ja valmiustilanteissa sekä sairaalassa että kotona.
- Lääkärit suhtautuvat tekniikkaan myönteisesti. 74 prosenttia piti erittäin myönteisenä mahdollisuutta pitää yhteyttä kollegoihin, asiantuntijoihin ja muihin hoitoalalla toimiviin videopuheluiden, chattien ja sähköpostin kautta. 83 prosenttia suhtautui myönteisesti digitaalisten apuvälineiden käyttöön työroolissaan ja 47 prosenttia ilmoitti uskovansa, että uusi tekniikka vähentää työkuormitusta tulevaisuudessa.
- Lääkärit eivät täysin luota nykyisten potilastietojärjestelmien tietoturvaan ja yksityisyyden suojaan. He ovat tyytymättömiä nykyiseen IT-tukeen kokonaisuutena. 42 prosenttia pitää tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa riittävänä, ja 83 prosenttia ilmoittaa olevansa erittäin tai varsin tyytymättömiä hoitoalan tämänhetkiseen IT-tukeen.
Tutkimus kertoi suuresta kiinnostuksesta aiheeseen, sillä yli puolet (275 vastaajaa) vastasi avoimeen kysymykseen: "Mitä haluaisit sanoa hoitoalan IT-järjestelmien kehittäjille?". Vastauksista ilmeni motivaatio osallistua kehitystyöhön. Lisäksi kaivattiin parempaa käyttäjäystävällisyyttä ja "vähempiä klikkauksia".
Tietoa tutkimuksesta
Tutkimus toteutettiin nimettömänä verkkokyselynä apulaislääkärien parissa. Kyselyyn vastaamisen aloitti 476 vastaajaa ja 439 suoritti kyselyn loppuun asti. Kyselyjakso oli joulukuusta 2015 huhtikuuhun 2016. Suurin osa vastaajista kuului ikäryhmään 26–30 vuotta ja puolet vastaajista oli erikoistumisvaiheessa olevia lääkäreitä.
Lisätietoja tutkimuksesta (ruotsiksi): Vårdens IT-stöd – en nyckelfråga för framtiden
Tieto hyödyntää datakeskeisen maailman mahdollisuudet ja tuottaa niiden avulla arvoa yksilöille, organisaatioille ja yhteiskunnalle. Tavoitteemme on olla asiakkaillemme paras kumppani liiketoiminnan uudistamisessa. Ohjelmisto- ja palveluosaamisemme lisäksi hyödynnämme vahvasti yhdessä innovoinnin ja ekosysteemien mahdollisuudet. www.tieto.com
Avainsanat:
