Pohjoismainen tutkimus: Digitalisaatio etenee vakiintuneiden yritysten vauhdittamana

Pohjoismaissa kokonaisten toimialojen digitalisaatio saa tuulta alleen vakiintuneiden yritysten muuttaessa liiketoimintamalliaan. Toisin kuin usein ajatellaan, markkinoita eivät disruptoi digiympäristöön syntyneet firmat, vaan perinteiset yritykset, joilla on jo vahva markkina-asema, uskollinen asiakaskunta, kukoistava kumppaniekosysteemi ja tunnettu brändi. Muun muassa nämä seikat selviävät ohjelmisto- ja palveluyhtiö Tiedon teettämästä Towards a data-driven future -tutkimuksesta.

”Mullistavat avaukset jäävät usein vähemmälle huomiolle, jos niiden takana on vakiintunut yritys. Vaikutus on kuitenkin vähintään yhtä suuri kuin jos kyseessä olisi digitaaliseen ympäristöön perustettu startup. Markkinaa disruptoivat aloitteet voivat tulla myös yrityksiltä, jotka tulevat markkinan ulkopuolelta. Muutoksen takana voi ollakin vain kapeaa markkinarakoa hyödyntävä tai ulkomailta tuleva toimija”, toteaa Tiedon teknologiajohtaja Markus Suomi.

Tutkimuksen toteuttaneen markkinatutkimusyhtiö IDC:n ennusteen mukaan yli puolet maailman taloudesta digitalisoituu vuoteen 2021 mennessä, ja kasvu syntyy kaikilla toimialoilla digitaalisista tuotteista ja palveluista. Kilpailukykynsä säilyttääkseen yritysten on siis pakko digitalisoida tarjoomansa, toimitusketjunsa ja koko liiketoimintamallinsa. 

Pohjoismaiset yritykset jäävät jälkeen maailmanlaajuisesti toimivista kilpailijoista

Maailmalla liiketoimintaansa jo digitalisoivien yritysten osuus (29 %) on huomattavasti suurempi kuin Pohjoismaissa (16 %). Muutosta johtavat pohjoisamerikkalaiset yhtiöt. Pohjoismaisissa yrityksissä keskitytään yhä toiminnan tehostamiseen, ja eteneminen on hidasta, ellei markkinoille ilmesty voimakkaasti disruptoivaa tekijää. Vaikka pohjoismaisissa organisaatioissa omaksutaan nopeasti uutta teknologiaa, vain harvat (7 %) ovat vastaavasti muuttaneet ansainta- tai liiketoimintamallejaan.

Digitalisaatio tarjoaa kuitenkin myös ennennäkemättömiä toiminnan tehostamisen ja liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksia pohjoismaisille yrityksille. Vastaajista 53 prosenttia uskoo, että digitalisaatio lisää tehokkuutta ja tuottavuutta. 45 prosenttia uskoo, että asiakkaiden vaatimukset ja odotukset muuttuvat. 43 prosenttia uskoo, että digitalisaatio mahdollistaa liiketoiminnan kasvun. Vain 13 prosenttia vastaajista pitää digitalisaatiota uhkana yrityksensä liiketoiminnalle.

80 prosenttia pohjoismaisten yritysten johtajista uskoo, että suurimmat muutokset ovat vielä edessäpäin. Samaan aikaan 85 prosenttia heistä odottaa liiketoimintamallien muuttuvan ja kokee useimpien organisaatioiden olevan vielä digitaalisen muutosmatkan alkumetreillä.

”Edellinen tutkimuksemme osoitti, että seitsemän kymmenestä päättäjästä uskoo nykyisen liiketoimintamallin vanhentuvan seuraavan viiden vuoden kuluessa. Uuden tutkimuksen mukaan yritysjohtajat kaikilla toimialoilla tiedostavat liiketoimintamallien muuttuvan ja muutoksen vaikutuksen heidän toimintaansa. Asiakkaiden vaatimukset ja odotukset ovat muuttuneet, ja niin uudet kuin vanhatkin kilpailijat tuovat markkinoille tuotteita ja palveluita, jotka voivat disruptoida markkinoita”, Suomi jatkaa.

Pohjoismaiset organisaatiot hyödyntävät jo nyt ahkerasti uusia teknologioita tullakseen ketterämmiksi ja asiakaskeskeisimmiksi, mutta suhtautuvat varauksella uusiin liiketoimintamalleihin: vastaajista 40 prosenttia katsoo, että yritysten tuotantoprosessit ja arvonluonti muuttuvat. Vastaavasti alle puolet (41 %) näkee, että yritysten tarjoamia tuotteita tai palveluita korvataan uusilla, digitaalisilla vaihtoehdoilla.

”Vahvan kilpailuasetelman ja haastavan taloudellisen tilanteen vallitessa yritykset todennäköisemmin rohkenevat tehdä pelkkää liiketoiminnan tehostamista suurempia muutoksia. Samaan tapaan ne yritykset, jotka kokevat digitalisaation uhkana omalle toiminnalleen, muuttavat todennäköisemmin liiketoimintamalliaan”, Suomi tulkitsee.

Toimialojen välillä suurta vaihtelua

Digitalisaatio vaikuttaa kaikkiin toimialoihin. Tutkimuksen mukaan suomalaiset yritykset muuttavat toimintaansa eniten asiakkaiden vaatimusten mukaan (52 %) ja norjalaiset vähiten (35 %). Siihen, miten johtajat suhtautuvat muutokseen, vaikuttaa eniten yrityksen toimiala.

Suurin osa vastaajista pitää yhteisöpalveluita ja data-analytiikkaa liiketoiminnan muutoksen kannalta merkittävimpinä teknologioina. Koneoppiminen (tekoäly) puolestaan lukeutuu vastaajien mukaan yritysten strategisiin painopisteisiin. Lohkoketjuteknologia nousee tietyillä toimialoilla kuten logistiikassa, liikenteessä ja pankkialalla, jossa tekniikasta on jo käyttökokemuksia.

Ruotsi johtaa digitalisaatiohankkeissa

Suomalaisista vastaajista vain 12 prosenttia kertoi, että heidän organisaatiossaan suurimmat teknologialähtöiset muutokset on jo tehty. 38 prosenttia kertoi, että liiketoiminta muuttuu paraikaa, ja 40 prosenttia arveli tärkeimpien muutosten tapahtuvan muutaman vuoden kuluessa.

Ruotsalaiset ovat suomalaisia hiukan edellä digitalisaatiohankkeissa, sillä heidän vastaajistaan 22 prosenttia kertoi suurimpien muutosten olevan jo takana. Norja taas jää Suomen ja Ruotsin jalkoihin kehityksessä. Markkinoiden välisiin eroihin vaikuttavat erilainen kehitysvauhti ja talouskriisin vaikutukset sekä toimialojen väliset erot.

Vahva ote uusista teknologioista menestyksen avain

Tutkimukseen vastanneet johtajat tunnistavat teknologian vetävän kehitystä nyt ja tulevaisuudessa. IT-taustaiset johtajat nousevat yhä useammin luotsaamaan koko yrityksen strategian muutosta. Teknologia ohjaa ja tukee muutosta: kolmansien osapuolten teknologiaa ja innovaatiokiihdyttimiä hyödynnetään, ja IT-organisaatioita myllätään uusiksi.

Digitalisaation tärkein ajuri on vahva teknologiaosaaminen. Yritysten johtoryhmiin perustetaan teknologiajohtajan pestejä, ja IT-johtajat saavat jatkuvasti enemmän vastuuta yritysten liiketoimintaan liittyvässä päätöksenteossa. Tutkimukseen vastanneiden mukaan teknologian ymmärtäminen on avaintekijä digitaalisten ratkaisujen valjastamisessa yritysten käyttöön entistä tehokkaammin.

Lue koko tutkimus: www.tieto.com/data-drivenfuture


Lisätietoja:
 

Tiedon viestintä, news@tieto.com, puh. 040 570 4072 

Lisätietoa tutkimuksesta:

Tutkimus jatkaa Tiedon tutkimussarjaa, joka syventyy digitalisaatioon ja uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin Pohjoismaissa. Vuonna 2016 Tieto Foresight 2020 -tutkimus keskittyi toimialojen lähentymiseen, ja vuonna 2017 Future Perspectives -tutkimus tarkasteli toimialojen muutosta. Tämän vuoden tutkimus käsittelee liiketoiminnan innovaatioita ja analysoi teknologian roolia, vaikutusta ja muutoskykyä.

Tutkimukseen vastasi 300 liiketoiminta- ja IT-johtajaa Ruotsista (150), Suomesta (90) ja Norjasta (60) kesä- ja heinäkuussa 2018. Vastaajat kaikilta toimialoilta jaettiin edustamiensa yritysten kokoluokkaa vastaaviin ryhmiin: suuriin yrityksiin (500+ työntekijää) ja keskisuuriin yrityksiin (100–499 työntekijää). Datan keräsi ja analysoi IDC Nordic.

Tieto hyödyntää datakeskeisen maailman mahdollisuudet ja tuottaa niiden avulla arvoa yksilöille, organisaatioille ja yhteiskunnalle. Tavoitteemme on olla asiakkaillemme paras kumppani liiketoiminnan uudistamisessa. Ohjelmisto- ja palveluosaamisemme lisäksi hyödynnämme vahvasti yhdessä innovoinnin ja ekosysteemien mahdollisuudet. www.tieto.fi

Yrityksestä

Tieto hyödyntää datakeskeisen maailman mahdollisuudet ja tuottaa niiden avulla arvoa yksilöille, organisaatioille ja yhteiskunnalle. Tavoitteemme on olla asiakkaillemme paras kumppani liiketoiminnan uudistamisessa. Ohjelmisto- ja palveluosaamisemme lisäksi hyödynnämme vahvasti yhdessä innovoinnin ja ekosysteemien mahdollisuudet. Tiedon pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Yrityksen palveluksessa työskentelee yli 15 000 ammattilaista lähes 20 maassa. Tiedon liikevaihto on noin 1,6 miljardia euroa. Yhtiön osakkeet on listattu NASDAQ:ssa Helsingissä ja Tukholmassa. www.tieto.fi

Tilaa

Multimedia

Multimedia