Tieto selvitti: Lähes neljännes suomalaisista jättänyt verkko-ostamisen väliin tietovuotojen pelossa

Lähes neljännes suomalaisista on jättänyt verkko-ostoksia tekemättä henkilötietojensa vuotamisen pelossa. Vaikka Ruotsissa verkkokauppaa samasta syystä välttävien kuluttajien osuus on sama, ovat suomalaiset ruotsalaisia enemmän huolissaan tietojensa vuotamisesta verkko-ostoksilla. Luottamus on verkkokaupassa kovaa valuuttaa, ja sen rakentamisen tulisi olla vahvasti kauppiaiden agendalla.

Tiedon Tietoturvabarometri selvitti Suomessa ja Ruotsissa kuluttajien näkemyksiä tietoturvasta, mukaan lukien verkkokauppa. Suomalaisista 23 % on viimeksi kuluneen vuoden aikana jättänyt verkko-ostoksia tekemättä, koska pelkäävät henkilötietojensa vuotavan väärille tahoille. Lisäksi 49 % suomalaisista on huolissaan tietojensa vuotamisesta väärille tahoille verkko-ostamisen yhteydessä.

Selvityksen tulos on Suomen verkkokauppa-alan näkökulmasta huolestuttava erityisesti tulevan perjantain Black Friday -ostospäivää ajatellen. Suomen verkkokauppamarkkina Kaupan Liiton mukaan vuonna 2017 oli 4,9 miljardia euroa. Lisäksi sen kasvupotentiaali on hurja: esimerkiksi verkkokauppayhtiö Klarnan mukaan ”Mustan perjantain” verkko-ostosten arvo kasvoi Suomessa vuodesta 2016 vuoteen 2017 jopa 91 %. Kuluttajien huoli voi potentiaalisesti aiheuttaa suomalaiselle verkkokaupalle tulomenetyksiä.

”Verkkokauppa ja Musta perjantai sen virstanpylväänä ovat vakiinnuttaneet asemansa Suomessa. Silti suomalaisten pelot verkkokaupan osalta ovat mielestäni korkealla tasolla. Luotettavan ja luotettavaksi koetun verkkokaupan rakentaminen tulisi olla vahvasti kauppiaiden agendalla. Luottamus molempiin - yrityksen brändiin ja itse verkkokauppaan - on verkossa erityisen kovaa valuuttaa. Kilpailuedun rakentamiselle luottamuksen, eli tietoturvan ja yksityisyydensuojan, kautta on 4,9 miljardia syytä, sama määrä kun Suomen ennustettu verkkokaupan koko”, lataa Tiedon tietoturvaliiketoiminnan johtaja Markus Melin.

Ruotsalaiset ovat suomalaisia luottavaisempia verkkokaupan suhteen. Vaikka myös Ruotsissa 23 % vastaajista on kuluneen vuoden aikana jättänyt tekemättä verkko-ostoksia henkilötietojensa vuotamisen pelossa, niin Ruotsissa vain 28 % on huolissaan tietojensa päätymisestä vääriin käsiin verkkokaupoilla.

Yksi verkkokaupan paradoksi on, että edellä mainittujen pelkojen rinnalla kuitenkin verkkokauppa koetaan suhteellisen turvalliseksi, tosin Suomessa Ruotsia vähemmän. Ruotsalaisista suurin osa (87 % vastanneista) kokee verkko-ostoksien tekemisen turvalliseksi. Vastaava osuus suomalaisista oli selvästi alhaisempi (69 % vastanneista).

”Mustana perjantaina ja kybermaanantaina ostoksille on virittäydytty jo aamusta, ja kun näytölle ilmestyy uskomaton tarjous, siitä on vaikea kieltäytyä. Siinä hetkessä verkkokaupan luottamus ei välttämättä joudu puntariin, varsinkaan, jos maksettava summa on pienehkö. Tällöin luotetaan esimerkiksi luottokorttiyhtiön vastuunkantamiseen. Pitkällä tähtäimellä kuluttajat tai kauppiaat eivät kuitenkaan hyödy siitä, että helppoheikit vievät verkkokaupan rahat. Menneellä vuosisadalla markkinoilla katsottiin hevoselta hampaat, se oli entisajan kansalaistaito. Nykyajan kansalaistaito on tietoturvataidot. Helpoilla käytännön toimilla voi verkko-ostamisen turvallisuutta itse helposti parantaa”, Melin jatkaa.

Alla helppoja käytännön vinkkejä, miten kuluttajana voi verkko-ostamisestaan tehdä turvallisempaa:

1)    Maalaisjärki käteen. Jos joku tarjous kuulostaa liian hyvältä, se luultavasti on. Kukaan ei tarjoa 75 % alennusta uusimmasta iPhonesta.

2)    Tarkista lukko. Tietoturvallisen verkkosivuston tunnistaa siitä, että sen osoite alkaa ”https://”, ja osoitteen vieressä on lukon kuva.

3)    Käytä ”Safe E-Commerce”-sertitioituja kauppoja.

4)    Tee verkko-ostokset suojatussa verkossa. Älä tee verkko-ostoksia suojaamattomissa langattomissa verkoissa – niissä hakkeri voi päästä käsiksi tietoihisi, jos niitä ei verkkoliikenteessä salata.

5)    Tarkista verkkokauppa tunnetulla hakukoneella. Ennen kuin alat tehdä ostoksia, hae verkkokaupan nimi tunnetulla internetin hakukoneella. Jos esimerkiksi kauppa on saanut hyviä arvioita muilta kuluttajilta, on se yleensä hyvä merkki.

6)    Älä lavertele ylimääräisiä turhaan. Jos verkkokauppa on uusi ja tuntematon, yleensä ostoksen voi tehdä tallettamatta mitään ylimääräistä tietoa itsestään tai luomatta ylimääräistä tiliä. Tällöin kauppa saa vain kaupan suorittamiseen, laskutukseen sekä tavaran/palvelun toimittamiseen tarvittavat tiedot.

Tiedon Tietoturvabarometri kerää Suomessa ja Ruotsissa kuluttajien näkemyksiä tietoturvasta ja -suojasta. Selvityksen toteuttivat Tiedon toimeksiannosta tutkimuslaitokset Sifo (Ruotsi) ja Kantar TNS (Suomi) ajanjaksolla 19.-29.10.2018. Vastaajien ikäjakauma oli 18-79, ja vastaajia oli kaikkiaan 2 107, joista Suomessa 1 105 ja Ruotsissa 1 002. Selvityksen virhemarginaali on +/-5 prosenttiyksikköä.

Lisätietoja:

Markus Melin, tietoturvaliiketoiminnan johtaja, Tieto, 0400 941 121, markus.melin (at) tieto.com

Tiedon viestintä, news (at) tieto.com, 040 570 4072 

Tieto hyödyntää datakeskeisen maailman mahdollisuudet ja tuottaa niiden avulla arvoa yksilöille, organisaatioille ja yhteiskunnalle. Tavoitteemme on olla asiakkaillemme paras kumppani liiketoiminnan uudistamisessa. Ohjelmisto- ja palveluosaamisemme lisäksi hyödynnämme vahvasti yhdessä innovoinnin ja ekosysteemien mahdollisuudet. www.tieto.fi

Avainsanat: